Erjalta tulossa uusi livealbumi: Lockdown Live 2020. Pari maistiaista jo julkaistu:
https://youtu.be/T3Uddx2P2es
https://youtu.be/fdPUuYypZBQ
Hienosti slide liukuu.
https://youtu.be/T3Uddx2P2es
https://youtu.be/fdPUuYypZBQ
Hienosti slide liukuu.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Erjan uusin albumi (another world) on myös tosi hyvä. Mm. hieno slide kitarasoolo tuossa kappaleessa.
https://www.youtube.com/watch?v=mPF89Qd2A0o&list=OLAK5uy_np8zjIoez9oI9i1yfbUezc4apWTdRn844
Ai sulla olikin linkki samaan kappaleeseen. No tulipahan live ja studioversio samasta biisisistä.
Kyllä Cherry Overdrive useamman version sietää...
Tarkoitin tuon äskeisen (saman kappaleen) viestin aloittajalle.
Erja vanhempi tuotantokin on ihan kuunneltavaa. Esim. Forbidden fruit albumilla hienoa kitarointia, ja basso ym. soundit jopa paremmat kuin uudemmilla levyillä.
Jos mies soittaisi Erja Lyytisen taidoilla niin hän olisi auttamattomasti jumissa jossain treenihotellien uumenissa pappabluesbändissä..
En ymmärrä tuota kuopiolaisen Erja Lyytisen hypetystä. Hän kyllä osaa soittaa kaikki mahdolliset blues-kliseet mutta mitään tunnistettavaa omaperäisyyttä ei hänen soitostaan löydä.
Youtube on pullollaan samantasoisia ja parempia esityksiä. Naurettava on myös tämä European Blues Awards valinta vuoden blues-kitaristiksi.
Joku ymmärtää, joku ei...:))
Totta. Tuota säheltämistä lähes kuin nyky-piirretyissä ei oikeastaan voi pitää blues- muusikon touhuina lainkaan. Täytyy tosinkin sanoa, etten muutenkaan pidä Lyytisen biiseistä, no makuasioitahan nämä tietenkin.
No laitappas oma Blues kitaristisuosikkisi nimi tänne niin saadaan jotain vertailukohtaa.
Erja kepittää monet miespuoliset slide-tiluttajat suohon 6-0. Ja jos on kuunnellu vähänkin enemmän Lyytisen tuotantoa niin kyllä Erjan kitaroinnin tunnistaa massasta.
Eiköhän se paras blues synny tuskasta ja elämän kurjuudesta.
En tiedä paljonko Erja on niitä kokenut. Onko vaan pelkkä tekninen soittaja, ilman tunnetta.
No kelläköhän soittajalla se tuska ja kurjuus kuuluu soitossa.? Et näköjään tiedä ketään, kun et laittanut yhtään blues soittajan nimeä tänne.
Ps. Erja on vielä suht nuori bluessoittajaksi ja soitossa kuuluu innostus ja rakkaus kitaran soittoon.
Eiköhän blues ole mustien soittajien musiikkia ja valkoiset vain leikkivät olevansa mustia bluesia soittaessaan.
Jokainen voi kaivaa täältä netistä mustia blueskitaristeja, oma suosikkini on Robert Cray.
Onhan tietenkin näitä suuria nimiä, kuten Albert ja BB King.
Joo, kävisikö Snowy White?
Semmonenkin juttu vielä, että itseoppinut blueskitaristi on jotenkin "aidompi" kuin joku opistpsoittaja, Erja soittaa toki ihan hyvin, mutta onko siinä sielukkuutta?
Jimi Hendrixin bluesin soitosta aika kaukana.
Kyllä Erjankin soitossa on kuultavissa naisellista sielukkuutta. Bluesin juuret on lähtöisin mustilta afroamerikkalaisilta mutta se ei tarkoita sitä etteikö sitä voisi soittaa valkoihoinen nainen.
Moni tummaihoinenkin artisti laulaa /soittaa poppia tai rockia jotka on lähtöisin valkoihoisilta.
Lisään vielä että,, Erja viimeisimmillä albumeilla on vaikutteita mm. bluesista, rockista, funkista ja progesta. Eli se ole "puhdasta Bluesia".
ps. Ei ole pakko kuunnella sitä mussa josta ei pidä. En itsekkään arvostele tai kuuntele jotain artistia josta en pidä. No tässä yhteydessä voin kuitenkin mainita että Jim Hendriksin soitto on mielestäni täyttä passkaa, mutta ei se minua haittaa. Käännän radiokanavaa jos Jimi sattuu rämpyttämään kitaraa juuri silloin kun radioni on auki.
Hendrix nyt sattuu olemaan lähes jokaisen listan kärjessä, kun parhaimpia kitaristeja arvioidaan. Itse pidän raaemmasta soundista, eli kuuntelen mielummin vanhempaa bluesia, kuin tätä siloteltua ja liian siistiltä kuulostavaa nykybluesia. Henki vaan puuttuu jotenkin, kunnämä hyväosaiset soittaa bluesia. Pitää olla sitä elämän varjopuoltakin koettu, että homma on uskottavaa. Kyllä valkoisetkin osaa vääntää, kuten Roy Buchanan, Stevie Ray Vaughan, tai Johnny Winter. Erja on aika hajuton ja mauton heidän rinnallaan. Claptonkin oli ihan ok kun soitteli Mayallin bändissä.
https://www.youtube.com/watch?v=deeBQZ8Aklc
Tässä esimerkki todellisesta bluesista. Kylmät väreet menee vaan selkäpiitä vasten. Ei tällästä enää osata tehdä.
Kyllä rockinkin juuret ovat mustien musiikissa.
Lisään vielä, että kun teininä joskus noin vuonna -84 aloin kuunnella musiikkia, niin kylmät väreet meni selkäpiitä pitkin Hendrixiä tai vaikkapa Led Zeppeliniä kuunnellessa. Nykymusa ei sellaista saa minussa aikaan, ei tosin enää saa nämäkään vanhat bändit. Pitää olla elänyt se aika jolloin maailma oli hieman erilainen kuin nykyään. Materiaalisesti paljon vaatimattomampi, mutta henkisesti jotenkin rikkaampi maailma. Nykyään on soundit viimesen päälle ja kaiken pitää kuulostaa kuin koneen tekemältä. Ihminenkin alkaa kuulostaa enemmänkin koneelta, kuin inhimilliseltä olennolta. Soittaminen on suorastaan täydellistä ja virheetöntä. Nykyihminen ei välttämättä pysty kuuntelemaan vanhaa musiikkia, koska se voi hänen korvaansa kuulostaa jotenkin "antiikkiselta", kuten vaikka Jimi Hendrixin soitto, joka on jonkun mielestä täyttä paskaa. Se kun kuulostaa niin oman aikakautensa tuotokselta. Siinä on aistittavissa tuon ajan myllerrys, Vietnamin sota ja kaikki. Nykyihmiselle se voi kuulostaa kovinkin kaukaiselta ja alkeelliselta, mutta tunnetta siinä on paljon enemmän kuin nykymusiikissa, mutta jos ei ole elänyt tuota aikaa, ei koskaan voi oikein tämän musiikin syvyyttä täysin ymmärtää. Nyt maailmaan syntyvät ihmiset syntyvät aivan erilaiseen maailmaan, kuin vaikkapa 50 vuotta sitten syntyneet. Itse koen asian todellakin niin, että vaikka se oli materiaalisesti paljon vaatimattomampi maailma, oli se henkisesti rikkaampi kuin nykymaailma. Kyynisyys rehottaa kaikkialla ja ihmiset ovat lapsellisempia, räpläävät vaan kokoajan kännykkäänsä ja ovat yksinäisempiä kuin koskaan aiemmin.
On Erja varmaan noita molempia kokenut kun Kuopiosta kotoisin. Onneksi ymmärtänyt lähteä sieltä susirajalta pois.
Onkohan niitä mustia blueskitaristeja olemassa?
Eipä ole tullut yhtäkään vastaan, niin miehinen maailma on bluesin maailma.
https://sheshreds.com/100-black-women-guitarists-and-bassists/
Ei pitäs hätiköidä, onhan niitä näköjään.
Minulla kolahti bluesin "juuria" tutkiessa rajusti Skip James. Tuossapa "malliksi" Newportin festivaaleilta AITOA bluesia.
https://www.youtube.com/watch?v=nYk4MTSq6uA
Jokaisellahan on oma musamaku. Minusta tuo ikivanhaa kulunutta bluessia, Ei kiinnosta pätkääkään !
Erja soittaa modernia ja hyvin soitettua blues-rockia joka kolahtaa paremmin meikäläiseen.
Niin,,Erjan nk. "blues" ei todellakaan ole mitään bluesia, kaukana siitä se rämpytys.
Onneksi sitä ei ole pakko katsella eikä kuunnella,,kuten ei muutakaan nykypäivän "musiikiksi" kutsuttua,,puhemusiikkia räppiä tai hip-hoppia.
Olet varmaankin siinä iässä että Cheek ja Elastinen sankareitasi ennenkuin hoksasit kuunnella muutakin.
''Erjan nk. "blues" ei todellakaan ole mitään bluesia...''
Kerro tietämättömälle kuinka määritellään oikeaoppinen blues.
Kuka on se on päättänyt, missä, milloin ??
Ikää on muutama vuosi enemmän kuin itse Erjalla ja juuri siksi hänen musiikkinsa kiinnostaa. Olen ihan tarpeeksi kuunnellu ns. "vanhojen partojen" musaa, ja välillä on piristävää kuunnella uudempaa bluesvaikutteista rockia.
Mitä tulee räppiin niin se ei ole minun mielestä edes musiikkia. Tai ehkä olisi, jos kappaleista poistaisi ärsyttävän "puhelaulun".
No eihän sitä ole kukaan määritellyt,,fiilispohjaisia asioita jokaiselle. Mutta minulle kitaransoittoa harrastaneelle on tuntunut kyllä tärkeältä mennä sinne aivan "juurille" eli Missisipin Delta muusikoiden alku-bluesiin tutustumaan,,ja myös ihastumaan.
(ja myös arvostamaan)
Robert Johnson, Howlin Wolf, Skip James ja monet muut ovat aikaani saaneet runsaasti, ja sieltä tullut ne blues kitaroinnissa esiintyvät "lickit" tutuiksi.
Hetkeäkään en ole ajankäyttöäni kyseisten herrojen musiikin parissa viettämääni aikaa katunut.
Mun mielestä blues ei tule sydämestä tollain mitä useampien efektilaitteiden kautta. Tai sit tulee, mut se on kadonnu jonnekkin sinne kaikkiin syövereihin matkalla...
Juu eikai siinä mitään pahaa ole mutta Erjalla on vähän sellainen erilainen look kuin mitä yleensä bluesin soittajilla. Beth Heart nyt lähinnä toinen vastaava ja muita ei mieleen tule. Tosin suurin osa on miehiä. Lisäksi tuntuu että käyttää paljon kaikua ja efektejä. Sliden käyttö vähentynyt mutta edelleen on uusiakin biisejä missä sitä on. Mut esimerkiksi joku Bonamassa ei samalla tavalla viljele sitä slideä kuin Lyytinen. Luojan kiitos wah wah pedaalia ei taida polkea missään biisissä.
Esiintyminen on paljon sellaista kitarasankari-tyylistä nykyään. Muu bändi on taitava mutta jää Erjan varjoon. Oman tiimin porukka kuvaa ja videoi Erjaa sen seitsemästä suunnasta. Miehet yleisössä kuvaa lähinnä Erjaa ja Erja soittaa sooloa lavan edessä. Välillä mennään yleisön sekaan soittamaan. Se blues mitä alkuun oli on kyllä aika tavalla hävinnyt ulkoisesta olemuksesta, soittamisesta ja uusista kappaleista. Kyllä se lähinnä on rokkia ja rokkibändi missä on taitava naiskitaristi ja naislaulaja.
Hirveellä vauhdillä säheltämista se " soitto" josta ei saa kukaan mitään selvää.
Nk. " nopeus" astunut kuten muillakin nykykitaransoittelijoilla ykkösasiaksi.
Sontaa, eikä mitään muuta.
Miksi aina keskustellaan itse artistista. Artistin takana on bändi. Huono bändi pilaa myös artistinn. Erjalla on huippu bändi. Erja ja bändi soittaa blues rockkia. Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista musiikki tyyleistä eikä kaikista artisteista, mutta jotain tapoja odottaisi ihmisiltä. On törkeää kirjoitella täyttä paskaa jos ei pidä. Kertoo kommentoijasta enemmän kun kuin arosteltavista artisteista. Itse ainakin muodostan mielipiteeni itse eikä paska arvostelijan mielipiteellä ole mitään merkitystä. Loppuunmyytyjä keikkoja Erjalla ja BÄNDILLÄ joten tykkääjiä riittää. Jokainen siinä bändissä ja Erja tekee musiikkia rakkaudesta musiikkiin ja soittamiseen.
Rämpyttää kitaraa ja nauhalta alkaa karmealla volyymilla bluesia tulemaan!
Jotenkin kliinistä ja hengetöntä.
Yksi parhaista blues-naiskitaristeista joita maailmassa löytyy tällä hetkellä.