Se, että löytääkö joskus rakkauden

Anonyymi

Onko siihen sääntö, että kuka löytää ja kuka ei?

50

218

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jotenkin tuntuu että täällä palstalla kaikki tunteet ulkoistuu ja erkanee todellisuudesta. Rakkauteen nimenomaan Ei ole sääntöä, se yllättää kohteensa aina joten voit olla turvallisin mielin kunhan myös olet itse valmis rakastumaan/rakastamaan ehdoitta.

      • Anonyymi

        Toki. Totta puhuen oon harkinnu Suomi24:ään kirjottamisen lopettamista, ei tää aiheuta muuta ku mielipahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki. Totta puhuen oon harkinnu Suomi24:ään kirjottamisen lopettamista, ei tää aiheuta muuta ku mielipahaa.

        Eihän sitä tiedä mistä kohtaa se Rakkaus pulpahtaa esiin, mikään paikka ei ole mahdoton paikka, edes tämä palsta, vaikka sotkuinen onkin.

        Elämän ihmeellisyys on siinä että kun vähiten odottaa niin Hups! Siinä se Rakkautesi yhtäkkiä sinua silmiin tuijottelee. Trust me


      • Anonyymi

        Rakastumaan ehdoitta? En suosittele.

        Mulla on muutamia hyvin pitäviä ehtoja. Mm. rikollinen on täysin out, vaikka olisi muuten kuinka ihana.

        Kyllä järjenkäyttö tunteen ohjailussa kannattaa.


    • Minusta on yksi sääntö. Se löytää, joka pitää silmänsä ja sydämmen auki.

      • Anonyymi

        Sydämeen ei koskaan mahdu kahta ämmää


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sydämeen ei koskaan mahdu kahta ämmää

        Tiällä savossa soppii ja marjaankin vaikka kuinka monta mummoo. Etelässäkin on kuulemma jossain iso omena.


    • Anonyymi

      Kun juo viinaa ja käy yökerhossa tai bileissä on mukana porukoissa. Kun on mukana porukoissa voi löytää rakkauden.

      Raitis mies on yksin kotona eikä löydä rakkautta.

      Sellainen se sääntö on.

      t. viinamies

    • Anonyymi

      "Minusta on yksi sääntö. Se löytää, joka pitää silmänsä ja sydämmen auki."

      Se että uskaltaa avata sydämensä pelkäämättä pettymystä. Jos ei uskalla heittäytyä, ei mitään voita.
      Haavoittumisen mahdollisuus on aina olemassa, mutta jos sulkee sydämensä sinne ei kukaan voi päästäkään. On uskalletttava ottaa riskejä.

      • Anonyymi

        Uskallukseen ei mahdu kolmea teetä.


    • Anonyymi

      Käänny muslimiks. Nehän ne on kaikki ainakin yhdessä rakkaussuhteessa. Vai mitä ne huutelee tuolla Allahu Akbaria!

    • Mielestäni rakkautta on monenlaista. Siihen suhtaudutaan kovin ykskantaisesti...

      Rakkaus on tunne jota jokainen voi kokea, antaa ja saada joka päiväisessä elämässä. Rakastan ihmisiä ja asioita elämässäni - kaikkia erilailla. Avainsanana on tunnustaminen, siis se että myöntää itselleen rakastavansa jotakin.

      Puhtaimmillaan rakastaa ja ei odota vastarakkautta. Rakastaa siitä huolimatta ettei toinen rakasta takaisin. Antaa rakkauden elää ja voida hyvin omana rakkautenaan. Eräs toinen palstalainen on tajunnut pointtini karkkivertauksessaan.

      Rakkauden ydin on siinä että rakastaa, ei siinä mitä siitä saa irti.

      • Joo. On monenlaista, mutta ehkä se, mitä kuvittelemme löytävämme muualta, onkin mukana kokoajan. 🤔

        Se ei kysele ulkopuolelta, että rakastetaanko minua?
        Se näkee ilman hokkuspokkustemppuja, että rakastetaan. 😊

        Usko, toivo, rakkaus, entäpä jos ne jo on itsellä?

        Ei tarvitse enää mitään, mutta onko se rakkauden saamisen este? 😬

        Tuskin. 😊

        Esimerkki. Tiedät hyvän tärkeän ystävän jo syöneen ja lautat ruokaa pöytään hänen tullessaan, tarjoatko ruokaa, vai syötkö pokkana vaan kysymättä itse? Veikkaan, että harva tekee näin, mutta useampi ei mene nälkäisenä ystävän luo ruuan toivossa, vaan jonkun muun vuoksi. 😊👌

        Thats the point. 😀

        Olinko fiksu? 😜


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Joo. On monenlaista, mutta ehkä se, mitä kuvittelemme löytävämme muualta, onkin mukana kokoajan. 🤔

        Se ei kysele ulkopuolelta, että rakastetaanko minua?
        Se näkee ilman hokkuspokkustemppuja, että rakastetaan. 😊

        Usko, toivo, rakkaus, entäpä jos ne jo on itsellä?

        Ei tarvitse enää mitään, mutta onko se rakkauden saamisen este? 😬

        Tuskin. 😊

        Esimerkki. Tiedät hyvän tärkeän ystävän jo syöneen ja lautat ruokaa pöytään hänen tullessaan, tarjoatko ruokaa, vai syötkö pokkana vaan kysymättä itse? Veikkaan, että harva tekee näin, mutta useampi ei mene nälkäisenä ystävän luo ruuan toivossa, vaan jonkun muun vuoksi. 😊👌

        Thats the point. 😀

        Olinko fiksu? 😜

        Platon: eros, filia, agape. Muitakin on esitetty, mutta en tähän hätään jaksa linkitellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Platon: eros, filia, agape. Muitakin on esitetty, mutta en tähän hätään jaksa linkitellä.

        Juu, noi ylläolevat mietteet putkahti savolaiselta toisinkinajattelijalta ihan lauantai saunan jälkimainingeissa terassilla. Pölläytin Al CaponeFlame sikarin syksyiseen pikkupakkasilmaan.

        Napsahti kivasti kohilleen... sano! 😊👌


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Juu, noi ylläolevat mietteet putkahti savolaiselta toisinkinajattelijalta ihan lauantai saunan jälkimainingeissa terassilla. Pölläytin Al CaponeFlame sikarin syksyiseen pikkupakkasilmaan.

        Napsahti kivasti kohilleen... sano! 😊👌

        Jep, Platonhan oli Sokrateen oppipoika joskus 430 eaa. Sillä vaan että on näitä aiemminkin pohdittu:)

        Ja isossa kirjassa, oliko se Saarnaajassa: ei ole uutta auringon alla.

        Eipä ihminen kauheesti muutu, jotta lepo vaan kaikille:)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, Platonhan oli Sokrateen oppipoika joskus 430 eaa. Sillä vaan että on näitä aiemminkin pohdittu:)

        Ja isossa kirjassa, oliko se Saarnaajassa: ei ole uutta auringon alla.

        Eipä ihminen kauheesti muutu, jotta lepo vaan kaikille:)

        Joo. Eiköhän nämä asiat ole ikuisuusjuttuja.


      • Disse kirjoitti:

        Joo. Eiköhän nämä asiat ole ikuisuusjuttuja.

        Mutta kiva niitä on pähkylöidä varsinkin ku ei ole lukenut platonia. Ihan omia päätelmiä mullakin - elämän opettamia. Sun ruokailija vertaus ei ihan auennu mulle. Siis se esimerkki.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mutta kiva niitä on pähkylöidä varsinkin ku ei ole lukenut platonia. Ihan omia päätelmiä mullakin - elämän opettamia. Sun ruokailija vertaus ei ihan auennu mulle. Siis se esimerkki.

        Niin, siis jos se rakkaus, mitä ihmiset yleensä etsii, se kantava, turvaava ja suojeleva, vanhempainrakkaus löytyy itsestä, ei tarvitse varsinaisesti rakkautta ulkopuolelta, mut saa silti sitä.

        Vaikka rakkautta jo on omasta takaa, niin eihän se estä saamasta sitä muualta.

        Siksi vertasin kylläiseen ystävään.. tarjotaanhan sillekin ruokaa. 😊

        Ja taas toisaalta sekin tuli mieleen, että moni etsii toisista sitä rakkautta itseensä, mikä pitäisi tulla itsestä. Se on kuin mennä valmiiseen pöytään ...🤔


      • Disse kirjoitti:

        Niin, siis jos se rakkaus, mitä ihmiset yleensä etsii, se kantava, turvaava ja suojeleva, vanhempainrakkaus löytyy itsestä, ei tarvitse varsinaisesti rakkautta ulkopuolelta, mut saa silti sitä.

        Vaikka rakkautta jo on omasta takaa, niin eihän se estä saamasta sitä muualta.

        Siksi vertasin kylläiseen ystävään.. tarjotaanhan sillekin ruokaa. 😊

        Ja taas toisaalta sekin tuli mieleen, että moni etsii toisista sitä rakkautta itseensä, mikä pitäisi tulla itsestä. Se on kuin mennä valmiiseen pöytään ...🤔

        Toi on tosi. Moni etsii sitä ulkopuolelta. Se löytyy omasta itsestään. Sisäsyntyinen.

        Mielestäni mennä valmiiseen pöytään, odotellen että passataan kaikki siihen eteen, ei johda mihinkään. Vastavuoroisuutta se vaatii.

        Itse en menisi kylläisenä ystävälleni syömään. Tuntuu jotenkin väärältä että toinen näkee vaivaa ruoan eteen niin mennä joko ylisyömään tai jättäytyä syömästä. Itse varmaankin menisin sillain kohteliaasti semi-nälkäisenä. Joku pikku palanen alle, ettei ihan kiljuvassa nälässä lähde syöpöttelemään. Voisi sitten hyvällä ruokahalulla nauttia ystävän tarjoamasta ateriasta. Yhdessä.

        Ja toisaalta jos minulle tulisi kylläinen vieras ruoka-aikaan, pitäisin sitä hieman epäkohteliaana. Varsinkin jos olen kutsunut hänet syömään kanssani.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Toi on tosi. Moni etsii sitä ulkopuolelta. Se löytyy omasta itsestään. Sisäsyntyinen.

        Mielestäni mennä valmiiseen pöytään, odotellen että passataan kaikki siihen eteen, ei johda mihinkään. Vastavuoroisuutta se vaatii.

        Itse en menisi kylläisenä ystävälleni syömään. Tuntuu jotenkin väärältä että toinen näkee vaivaa ruoan eteen niin mennä joko ylisyömään tai jättäytyä syömästä. Itse varmaankin menisin sillain kohteliaasti semi-nälkäisenä. Joku pikku palanen alle, ettei ihan kiljuvassa nälässä lähde syöpöttelemään. Voisi sitten hyvällä ruokahalulla nauttia ystävän tarjoamasta ateriasta. Yhdessä.

        Ja toisaalta jos minulle tulisi kylläinen vieras ruoka-aikaan, pitäisin sitä hieman epäkohteliaana. Varsinkin jos olen kutsunut hänet syömään kanssani.

        Lähinnä tarkoitin ihan randomina jos tulee, mutta pyytäen tietty jo eri asia.

        Mutta sit takas tuohon itsensä rakastamiseen. Se on jotenkin vaikea selittää ihmisille. Ei se ole sitä itserakkautta, että minä minä, vaan se, ettei anna talloa itseään ja huomioi omat rajat ja rajallisuutensa. Olla tavallaan itse itselleen se vanhempi.

        Sitä tuota toisien huomiota oikeen vaaditaan, kun se ei tule omasta takaa. Kyllä aikuistuminen jää monelta ihmiseltä väliin, tai sitten se tulee vasta vanhemmalla iällä.

        Täälläkin nämä itseään ätmiksi sanovat odottavat, että se tuki ja ymmärrys tulisi muualta. Muiden pitäisi osata huomioida heidät ja heidän tunteet, halut ja tarpeet.


      • Disse kirjoitti:

        Lähinnä tarkoitin ihan randomina jos tulee, mutta pyytäen tietty jo eri asia.

        Mutta sit takas tuohon itsensä rakastamiseen. Se on jotenkin vaikea selittää ihmisille. Ei se ole sitä itserakkautta, että minä minä, vaan se, ettei anna talloa itseään ja huomioi omat rajat ja rajallisuutensa. Olla tavallaan itse itselleen se vanhempi.

        Sitä tuota toisien huomiota oikeen vaaditaan, kun se ei tule omasta takaa. Kyllä aikuistuminen jää monelta ihmiseltä väliin, tai sitten se tulee vasta vanhemmalla iällä.

        Täälläkin nämä itseään ätmiksi sanovat odottavat, että se tuki ja ymmärrys tulisi muualta. Muiden pitäisi osata huomioida heidät ja heidän tunteet, halut ja tarpeet.

        Rakkaus on yksi niistä tunteista mikä on ulkoistettu liiaksi.
        Olen itsekeskeinen, mutta terveellä tavalla. Itseään pitää kunnioittaa ja siinä minullakin tekemistä vielä. Mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa...
        Ihmisen on turha odottaa että halut ja tarpeet täyttyisivät "ulkoistettuna". Jonkun toisen kautta.
        Ettäkö taivaalta tipahtaisi täydellinen kumppani eteen? Joka täyttäisi ne tarpeet kaikkinensa, ilman että laittaa tikkua ristiin sen eteen. Epätodennäköistä. Kuin lottovoitto.

        Mun toinen periaate
        2. Mikään ei ole mahdotonta ja kaikki on mahdollista.

        Kyllä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja omista tunteistaan. Niitä ei voi ulkoistaa. Erilaisissa ihmissuhteissa vastavuoroisuus vaikuttaa muovailevasti niihin, mutta lopullinen vastuu on itsellä. Lähes jokaisella, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Rakkaus on yksi niistä tunteista mikä on ulkoistettu liiaksi.
        Olen itsekeskeinen, mutta terveellä tavalla. Itseään pitää kunnioittaa ja siinä minullakin tekemistä vielä. Mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa...
        Ihmisen on turha odottaa että halut ja tarpeet täyttyisivät "ulkoistettuna". Jonkun toisen kautta.
        Ettäkö taivaalta tipahtaisi täydellinen kumppani eteen? Joka täyttäisi ne tarpeet kaikkinensa, ilman että laittaa tikkua ristiin sen eteen. Epätodennäköistä. Kuin lottovoitto.

        Mun toinen periaate
        2. Mikään ei ole mahdotonta ja kaikki on mahdollista.

        Kyllä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja omista tunteistaan. Niitä ei voi ulkoistaa. Erilaisissa ihmissuhteissa vastavuoroisuus vaikuttaa muovailevasti niihin, mutta lopullinen vastuu on itsellä. Lähes jokaisella, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

        No jotenkin tää on joku sosiaalisuuden lainalaisuus, että itsensä pitää nähdä erillisenä osana muitten keskellä.

        Joskus itsekin miettinyt juuri sitä, että mihin sitä toista vaikka sitten tarvitaan... No jakamaan se jo oleva rakkaus. Mukavempihan se on syödäkin toisen kanssa. :o)

        Hitsi mä oon naatti ja just tulin töihin...täällä vielä nakotettava aamu 7;ään asti. Sit vien pojan kouluun ja tuun takas koulutukseen, sit vien auton katsastettavaksi ja poika kotiin.. nukun, syön ja takas illalla töihin... Huhhuh....taas kaikkea rytkähti samaan aikaan...


      • Disse kirjoitti:

        No jotenkin tää on joku sosiaalisuuden lainalaisuus, että itsensä pitää nähdä erillisenä osana muitten keskellä.

        Joskus itsekin miettinyt juuri sitä, että mihin sitä toista vaikka sitten tarvitaan... No jakamaan se jo oleva rakkaus. Mukavempihan se on syödäkin toisen kanssa. :o)

        Hitsi mä oon naatti ja just tulin töihin...täällä vielä nakotettava aamu 7;ään asti. Sit vien pojan kouluun ja tuun takas koulutukseen, sit vien auton katsastettavaksi ja poika kotiin.. nukun, syön ja takas illalla töihin... Huhhuh....taas kaikkea rytkähti samaan aikaan...

        Onhan se jakaminen kiva juttu, mutta itsekseen pitää osata olla jotta mistään mitään tulee..

        Sulla kova rupeama edessä. Ku ny muistaisit pitää ittestäsi huolta. Se on sun vastuulla. Siis sinä itse. Mulla rytkahti kans tässä taannoin... olin ihan puulla päähän lyötynä pari kolme päivää. Ja sit vielä rysäytti uudestaan toiselta taholta ja nyt harkitsen isoa elämänmuutosta... suuntaan katseeni ehkä entistä enemmän sisäänpäin ja annan itselleni tilaisuuden tulla kuulluksi. Annan rakkaudelle tilaa sisältäpäin. Opettelen rakastamaan itseäni toisista lähtökohdista. Aiempaa elämääni itsekkäämmin.
        Sanoisin jopa että kohtalo puuttui peliin.. tai jotain semmoista...


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Onhan se jakaminen kiva juttu, mutta itsekseen pitää osata olla jotta mistään mitään tulee..

        Sulla kova rupeama edessä. Ku ny muistaisit pitää ittestäsi huolta. Se on sun vastuulla. Siis sinä itse. Mulla rytkahti kans tässä taannoin... olin ihan puulla päähän lyötynä pari kolme päivää. Ja sit vielä rysäytti uudestaan toiselta taholta ja nyt harkitsen isoa elämänmuutosta... suuntaan katseeni ehkä entistä enemmän sisäänpäin ja annan itselleni tilaisuuden tulla kuulluksi. Annan rakkaudelle tilaa sisältäpäin. Opettelen rakastamaan itseäni toisista lähtökohdista. Aiempaa elämääni itsekkäämmin.
        Sanoisin jopa että kohtalo puuttui peliin.. tai jotain semmoista...

        No silloin voi jakaa, kun itsellä on jo kaikkea... :o)

        No kaikkea ei voi jaotella eri aikaan...tai ois voinut osin...ton auton ois voinut ajallaan katsastaa, mutta unohdin...muut menot vaan jotenkin suttaantuu samaan ajankohtaan. Mutta kyllä mä sit saan huilailtuakin. :o) Ja onneks tää työ ei oo kovin raskasta. :o)

        No sitä joutuu kokoajan itselleen takomaan, että elä ruoski itseäsi, vaan ota aikaa ja huili välillä. syo, juo, nuku... Siihen vaan tarttee rauhoittua ja ottaa se oma aika, että osaa konkreettisesti suunnitella elämän rauhalliseksi ja mukavammaksi.... tälläiset hetkittäiset kriisintapaiset saattaa jäädä päälle.


    • Anonyymi

      Sellaisella varmaan mahdollisuus löytää joka uskaltaa avata sydämensä ja päästää sinne jonkun. Hieno asia joka näin uskaltaa tehdä.

      • Hyvin sanottu. :)
        Tuo vaatii rohkeutta ja heittäytymistä. Uskaltaa olla avoimesti oma itsensä.


    • Anonyymi

      Kun etsit, kadotat. Löydät kun lakkaat etsimästä.

    • Anonyymi

      Olemme kaikki kedon kukkasia ja meidän tulisi nähdä ympäröivän maailman kauneus ja ihmisten hyvyys. Toinen toistamme tukien ja auttaen saavutamme sen suuren onnen ja valon. Päämäränämme hyvyys ja hyvä tahto.

    • Anonyymi

      Kyllä sen sitten tuntee, kun se oikea osuu kohdalle? Näin haluan uskoa. Yhteinen sävel löytyy nopeasti, yhdessäolo on viihtymistä ja nauttimista toisen seurasta. Ihminen johon on helppo luottaa, jolle haluaa olla hyödyksi monella tapaa, eikä tunnut koskaan mikään hyväksikäytöltä, koska tuntuu myös siltä, et saa toiselta paljon.

    • Anonyymi

      Jotkut löytää sen rakkauden odottamatta ja aivan väärään aikaan. Toivottasti niitä on monia.

    • En tiedä, mutta mä olen löytänyt rakkauden silloin, kun en ole sitä edes etsinyt. Aina kun olen etsinyt, en ole löytänyt rakkautta, vain sydänsurua tai pinnalta raapaisuja.

      Uskon minäkin tuohon sydämen avoimuuteen ja ennakkoluulottomuuteen myös. Jos on nyrppynokka vähän kaikille, voi joku oikeasti ihana ihminen lipua loputtomasti ohi... Älkää olko liian nyrppynokkia ja laatiko vaikeita kaavoja näin ja näin pitää olla. 😌

    • Oon huomannut ihmiset jotka pohtivat samoin on yleensäkkin vetoavat toisiaan samat mielenkiinnot voihan sitä olla myös eri mutta
      Myös samainen arvojen kannattava.

    • Anonyymi

      Sääntö on että jollei juo viinaa niin ei tutustu naisiin. Viinaa juomalla tutustuu naisiin ja varmaan pääsee treffeille.

      t viinamies

    • Anonyymi

      Löytää, löytää, se sijaitsee haarojen välissä.

    • Anonyymi

      Sä ny e ainak.

    • Anonyymi

      On. Kiltti & kunnollinen ei useinkaan löydä, p..ka ja paha löytää aina, niinhän se käytännössä menee, kiitos naisten ja niiden mieltymysten.

      -harmiseikirj-

    • Anonyymi

      ET ViTtty LÖyDÄ

    • Anonyymi

      Ruma raitis ätmi ei saa koskaan rakkautta.

    • Anonyymi

      Ei kai sääntöä ole mutta onhan se naisille ja kaupunkilaismiehille helpompaa. Eli naiset ja naismaiset miehet ovat vahvoilla.

    • Anonyymi

      Sä et köigFö mitään

    • Anonyymi

      Yksipuolisen rakkauden voi löytää monikin.

      • Anonyymi

        Tuo on se todennäköinen vaihtoehto kuinka yleensä käy


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on se todennäköinen vaihtoehto kuinka yleensä käy

        No eipäs ole 😁
        Varmimmin löytää kielletyn tai järjettömän rakkauden...

        -Sheena


    • Anonyymi

      Saamaton erakko, joka odottaa kotiovelta hakijaa on varmasti se kaikkein epätodennäköisin tyyppi löytämään rakkautta. Mutta totta puhuen, tämäkin on epäreilua monella tapaa, se saa, jolla jo on. Matteus- efektiksi kai kutsutaan sitä, että hyvä tuppaa kasaantumaan. Siis seurustelu tuo itsevarmuutta, joka vetää puoleensa. Ja sitte ihan tällaisia banaaleja syitä, kuin että ne joilla menee hyvin, liikkuvat paljon ihmisten ilmoilla niin työn kuin harrastustenkin tiimoilta, jolloin todennäköisyys kohdata samanhenkisiä ihmisiä on moninkertainen verrattuna aikaa enemmän yksin viettävään.

      • Anonyymi

        Kyllä se joskus harvakseltaan kolahtaa. Mut sit täytyy ottaa vaarin. Olla tarkkana, eikä päästää hyppysistään.

        Mennyt on mennyttä, eikä sitä saa koskaan takaisin


    • Anonyymi

      Minkä rakkauden? Rakkautta ei ole vain yhdenlaista ja osaa niistä ei ole mitenkään vaikea löytää, välillä ei tarvitse edes itse vaivaa nähdä. Tietty kannattaa hieman yrittää tehdä töitä, niin ansaistsee lisää rakkauksia. Harvoja rakkauksia vain löydetään vaan ne tulevat sen jälkeen kun on tehnyt töitä asian eteen.

    • Anonyymi

      Ei ole mitään sääntöjä rakkauden löytymiseen.
      Sen olen pitkän elämäni aikana huomannut, että toiset löytävät enemmän kaikenlaista rakkautta kuin toiset. Ehkäpä avoimuus ja uteliaisuus altistaa rakkaudelle. Avoimuudella tarkoitan, ettei näytä suljetulta, epäilevältä, pelokkaalta.

      -Sheena

    • kyllä siihen on, tietynlaiset säännöt. onhan se selvää että tietynlaiset jää ilman, niin naisissa kuin miehissäkin, vaikka joku elämän osa-alue olisi kunnossa, toinen taas ei.

      jos ei sitä jotain ole, on paljon epätodennäköistä löytää =(

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3245
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2303
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1869
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      28
      1785
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1421
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1276
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      29
      1271
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1187
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1177
    Aihe