Leena Lehtolainen

Itse olen tehnyt Lehtolaisesta vuosia sitten esitelmän kouluun ja nyt puolisen vuotta sitten kirjoitin erääseen lehteen kirja-arvostelun hänen tuoreimmasta kirjastaan Jonakin onnellisena päivänä.

Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja kaikista olen pitänyt. Suosikkini lienee myöskin tuo Tappava säde, se todellakin pisti ajattelemaan sitä, että mikä loppupeleissä on oikein ja väärin.

Kuitenkin jokin Lehtolaisen kirjoissa mättää. Minun silmääni ne tuntuvat jotenkin "teennäisiltä", vaikka en osaakaan kovin kuvailla, että missä mielessä. Jokin vaan kusee En tiedä, että lieneekö syy siinä, että katsoin aikoinani ne minisarjat, jotka näihin kirjoihin perustuvat. Ne nimittäin olivat vähän outoja. Mutta viihteenä Lehtolainen on ihan toimivaa, juuri sopivaa lomalukemista :)

Ninni kirjoitti:

Itse olen tehnyt Lehtolaisesta vuosia sitten esitelmän kouluun ja nyt puolisen vuotta sitten kirjoitin erääseen lehteen kirja-arvostelun hänen tuoreimmasta kirjastaan Jonakin onnellisena päivänä.

Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja kaikista olen pitänyt. Suosikkini lienee myöskin tuo Tappava säde, se todellakin pisti ajattelemaan sitä, että mikä loppupeleissä on oikein ja väärin.

Kuitenkin jokin Lehtolaisen kirjoissa mättää. Minun silmääni ne tuntuvat jotenkin "teennäisiltä", vaikka en osaakaan kovin kuvailla, että missä mielessä. Jokin vaan kusee En tiedä, että lieneekö syy siinä, että katsoin aikoinani ne minisarjat, jotka näihin kirjoihin perustuvat. Ne nimittäin olivat vähän outoja. Mutta viihteenä Lehtolainen on ihan toimivaa, juuri sopivaa lomalukemista :)

Lue lisää

Juu ja tuosta sarjasta vielä sen verran, että Minna Haapkylä ei sopinut laisinkaan Maria Kallion rooliin. Haapkylä on aivan liian ujo ja hillitty Maria Kallioon verrattuna.
Minusta Lehtolaisen loppuratkaisut joissakin kirjoissa hieman ontuu. Hyvänä esimerkkinä Kuoleman Spiraali, jossa Kallio vaan aivan yhtäkkiä mielessään ratkaisee kuka on ollut murhaaja. Ratkaisu on jossain kirjoissa jopa hieman tylsä, kun taas kirjaa antaa vähän niinkuin lupauksen mielenkiintoisesta loppuratkaisusta.

Ninni kirjoitti:

Itse olen tehnyt Lehtolaisesta vuosia sitten esitelmän kouluun ja nyt puolisen vuotta sitten kirjoitin erääseen lehteen kirja-arvostelun hänen tuoreimmasta kirjastaan Jonakin onnellisena päivänä.

Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja kaikista olen pitänyt. Suosikkini lienee myöskin tuo Tappava säde, se todellakin pisti ajattelemaan sitä, että mikä loppupeleissä on oikein ja väärin.

Kuitenkin jokin Lehtolaisen kirjoissa mättää. Minun silmääni ne tuntuvat jotenkin "teennäisiltä", vaikka en osaakaan kovin kuvailla, että missä mielessä. Jokin vaan kusee En tiedä, että lieneekö syy siinä, että katsoin aikoinani ne minisarjat, jotka näihin kirjoihin perustuvat. Ne nimittäin olivat vähän outoja. Mutta viihteenä Lehtolainen on ihan toimivaa, juuri sopivaa lomalukemista :)

Lue lisää

Lehtolaisen kirjat on htyvin kirjoitettu, mutta täysin epäuskottavia.No, jos
joku haluaa tällaista lukea, niin siitä vaan.

Olen myös lukenut kaikki Lehtolaiset, paitsi nuorisokirjan Kitara on rakkauteni. Just sain loppuun uusimmaan Oikeuden jalopeuran, josta en kauheesti tykännyt. Henkivartijasta tuttu Hilja Ilveskero on jotenkin outo ja teennäinen hahmo. Kirjan takana puhuttiin Ilveskero-trilogiasta eli tulossa on jossain vaiheessa vielä kolmas tästä ronskista naisvartijasta kertova kirja. Tässä Oikeuden jalopeurassa jäi kaikki kesken.
Maria Kallioista tykkään eniten. Marian omaa elämää lasten ja Antin kanssa sivutaan myös koko ajan kirjoissa sekä toisten poliisien henkilökohtaisia juttuja.
Ne ei-dekkarit Kun luulit unohtaneesi ja Jonakin onnellisena päivänä ovat mielestäni liian täyteen ympättyjä. Samaan kirjaan ahdetaan kaikki ihmisen mahdolliset ongelmat.

Lukuhullu kirjoitti:

Olen myös lukenut kaikki Lehtolaiset, paitsi nuorisokirjan Kitara on rakkauteni. Just sain loppuun uusimmaan Oikeuden jalopeuran, josta en kauheesti tykännyt. Henkivartijasta tuttu Hilja Ilveskero on jotenkin outo ja teennäinen hahmo. Kirjan takana puhuttiin Ilveskero-trilogiasta eli tulossa on jossain vaiheessa vielä kolmas tästä ronskista naisvartijasta kertova kirja. Tässä Oikeuden jalopeurassa jäi kaikki kesken.
Maria Kallioista tykkään eniten. Marian omaa elämää lasten ja Antin kanssa sivutaan myös koko ajan kirjoissa sekä toisten poliisien henkilökohtaisia juttuja.
Ne ei-dekkarit Kun luulit unohtaneesi ja Jonakin onnellisena päivänä ovat mielestäni liian täyteen ympättyjä. Samaan kirjaan ahdetaan kaikki ihmisen mahdolliset ongelmat.

Lue lisää

Tappava säde on paras, vaikka juoni on kyllä ennalta-arvattava niille jotka ovat lukeneet Montgomeryn Sinisen linnan. Kun luulit unohtaneesi on huonoin. Tosin olen lukenut vain osan Lehtolaisen kirjoista.