Pesänkulut

samaa olen muille ehdottanut mutta eivät suostu metsän myyntiin sekä ilmoittivat minulle että jokainen omista varoistaan siirtää kp.tilille,tähän en suostunut.

Oiko kuolinpesä maksukyvytön? Oliko pesän velkojasta kyse?

Eiipä tainnuyt olla, joten eikun opiskelemaan lisää lukutaitoa.

Kyse oli niinkin yksinkertaisesra asiasta kuin kuolinpesänjakajasta, kuolinpesänkuluista (jakajanpalkkio ja muut kulut (jakamisen jälkeenhän niitä ei enään tule)).

Se lukemansa ymmärtäminen on erittäin hyvä asia.

Anonyymi kirjoitti:

Oiko kuolinpesä maksukyvytön? Oliko pesän velkojasta kyse?

Eiipä tainnuyt olla, joten eikun opiskelemaan lisää lukutaitoa.

Kyse oli niinkin yksinkertaisesra asiasta kuin kuolinpesänjakajasta, kuolinpesänkuluista (jakajanpalkkio ja muut kulut (jakamisen jälkeenhän niitä ei enään tule)).

Se lukemansa ymmärtäminen on erittäin hyvä asia.

Lue lisää

Suosittelen sinulle peruskoulun käymistä. Siellä opetetaan lukemaan!

Kirjoitin: "jos"

Olet hyvä lukemaan.
Ei mulla muuta.

Pesänselvittäjä ei saa metsäkiinteistölle myyntilupaa jos metsäkiinteistöllä riittävästi hakkuuvarantoja joilla voidaan maksaa velat. Pesänjakaja ei tee muuta kuin reaalisen jaon, jakaja ei voi edes omaa laskuansa maksaa pesän tililtä

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvittäjä ei saa metsäkiinteistölle myyntilupaa jos metsäkiinteistöllä riittävästi hakkuuvarantoja joilla voidaan maksaa velat. Pesänjakaja ei tee muuta kuin reaalisen jaon, jakaja ei voi edes omaa laskuansa maksaa pesän tililtä

Lue lisää

Höpö höpö, lue laista kuinka on.

Älä intä jollet mitään tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvittäjä ei saa metsäkiinteistölle myyntilupaa jos metsäkiinteistöllä riittävästi hakkuuvarantoja joilla voidaan maksaa velat. Pesänjakaja ei tee muuta kuin reaalisen jaon, jakaja ei voi edes omaa laskuansa maksaa pesän tililtä

Lue lisää

Ps. Ei kukaan vpi omia laskujaan maksaa jonkun muun tililtä, mutta oman palkkionsa hän voi nyhtää kuolinpesältä.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Ei kukaan vpi omia laskujaan maksaa jonkun muun tililtä, mutta oman palkkionsa hän voi nyhtää kuolinpesältä.

Pesänjakajan palkkio suoritetaan pesänvaroista.
Jollei pesänvarat riitä palkkion suorittamiseen, niin se osakas joka on hakenut pesänjakajaa, maksaa loput omasta pussistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänjakajan palkkio suoritetaan pesänvaroista.
Jollei pesänvarat riitä palkkion suorittamiseen, niin se osakas joka on hakenut pesänjakajaa, maksaa loput omasta pussistaan.

Lue lisää

Mistä teitä inisijöitä sikiää oikein??

Aloittaja selkeästi sanoo, että PESÄSSÄ O N metsäpalsta, niin onko silloin pesässä varantoa vaiko ei?

Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???

Menkää iniseen opettajallenne.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä teitä inisijöitä sikiää oikein??

Aloittaja selkeästi sanoo, että PESÄSSÄ O N metsäpalsta, niin onko silloin pesässä varantoa vaiko ei?

Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???

Menkää iniseen opettajallenne.

Lue lisää

No, kerro meille sen metsäpalstan arvo!!

Anonyymi kirjoitti:

Mistä teitä inisijöitä sikiää oikein??

Aloittaja selkeästi sanoo, että PESÄSSÄ O N metsäpalsta, niin onko silloin pesässä varantoa vaiko ei?

Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???

Menkää iniseen opettajallenne.

Lue lisää

Näytä minulle toisille vastanneille, missä aloittaja selkeästi sanoo, että " PESÄSSÄ O N metsäpalsta". mhymyh...Ja tämä "Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???" Sama suomeksi! Niihh, miksi sinä keksit moisia kyssäreitä? Ja ihan oikeasti, voisitko tarkistaa oikeinkirjoituksesi, sen jälkeen sitten inisisit opettajallesi?
Aloittajalle, onko mahdoton ajatus yhteisomistuksen purku? Toki omat haasteensa on tuossa käräjäoikeuden määräämässä pesänjakaja keississä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä teitä inisijöitä sikiää oikein??

Aloittaja selkeästi sanoo, että PESÄSSÄ O N metsäpalsta, niin onko silloin pesässä varantoa vaiko ei?

Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???

Menkää iniseen opettajallenne.

Lue lisää

Tämä: "Kuolleen perillisen perunkirjoitus", lukekaapas, sielläkin tekstiä, missä väitetään aloittajan sanonut, vaikka ei oikeasti sanonutkaan, joten te kaikki, jotka haluatte oikeaa tietoa, ohittakaa lawettti....

Anonyymi kirjoitti:

Näytä minulle toisille vastanneille, missä aloittaja selkeästi sanoo, että " PESÄSSÄ O N metsäpalsta". mhymyh...Ja tämä "Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???" Sama suomeksi! Niihh, miksi sinä keksit moisia kyssäreitä? Ja ihan oikeasti, voisitko tarkistaa oikeinkirjoituksesi, sen jälkeen sitten inisisit opettajallesi?
Aloittajalle, onko mahdoton ajatus yhteisomistuksen purku? Toki omat haasteensa on tuossa käräjäoikeuden määräämässä pesänjakaja keississä.

Lue lisää

Et sitten ymmärrä kännykulttuuria?

Kun alun 2016 pienellä huaweilla kirjoittaa, niin näppäilyvirheitä ja lisäksi automaattilisäys/korjaus

Sorkkijoilla = "sorkkien, joilla".

On huvittavaa, ettei sen vertaa ole lukemansa ymmärrys halussa, että tajuaa asian ja johan sen kahdessa eri kohdassa aloittaja ilmaisee, ensin kiinteänä omaisuutena ja myöhemmin tarkentaa vastauksessaan "metsäpalstaksi" tähän tapaan,, "Pesänkulut

Anonyymi
04.11.2020 13:20
Ilmoita
Hei.Pesänjakaja käräjäoikeden määrämä ei saanut sopujakoa aikaan,ja nyt tekee jakopäätöksen.Eli edelleen kuolinpesälle tulee juoksevia kuluja tänä aikana kun odottelemme valittaako joku jaosta ym.Kysymykseni:Kp.Tili tyhjä kun maksamme jakokulut,mistä maksamme juoksevat kulut odotellessa,onko maksettava henkilökohtaisilla varoilla ====>>>>>vaiko myytävä Kp.kiinteää<<<<==== omaisuutta?" ja toinen, "
Anonyymi
04.11.2020 15:20

samaa olen muille ehdottanut =====>>>>mutta eivät suostu metsän myyntiin sekä ilmoittivat minulle että jokainen omista varoistaan siirtää kp.tilille,tähän en suostunut.<<<<<<===="

Ymmärrätkö?

Alempi on VASTAUS edellä olevalle, "myykää omaisuutta". Mistäkö sitten että olisi aloittaja, no siitä, koska ilmaisee jo aloituksessa kiinteästä omaisuudesta, jäljempänä ilmaisee, että on jo ehdottanut ja että joku oli ehdottanut rahansiirroista kuolinpesän tilille KULUIHIN, MUTTA METSÄPALSTAN myyntiin ei ole suostuttu.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää lukemansa ja erottaa aloittaja muiden joukosta, vaatii tietenkin älykkyyttä, jota havainnon perusteella ei täältä monelta löydy.

T. Se kuuluisa 'lawetti'

Anonyymi kirjoitti:

Tämä: "Kuolleen perillisen perunkirjoitus", lukekaapas, sielläkin tekstiä, missä väitetään aloittajan sanonut, vaikka ei oikeasti sanonutkaan, joten te kaikki, jotka haluatte oikeaa tietoa, ohittakaa lawettti....

Lue lisää

Voitko ilmoittaa viat ja missä menee väärin ja perusteella miten?

Aika turhaa ja erittäin narsismimaista itserakkautta hihkua täällä ilmaisematta kirjoituksissa olevista virheistä ilman selkeitä perusteita.

Tuulessa on hyvä huudella talon nurkalla vastatuuleen.

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

No, kerro meille sen metsäpalstan arvo!!

Kuten olen jo muualla ilmaissut, kysy mhy:ltä.

Metsät/hakkuualuuet myyntiarvoineen tulee aluuen toteutuneiden kauppojen keskiarvosta ja aloittaja ei ilmaissut mitään arvoja, niin kuin noinkin viisaana sen jo huomasit.

Anonyymi kirjoitti:

Näytä minulle toisille vastanneille, missä aloittaja selkeästi sanoo, että " PESÄSSÄ O N metsäpalsta". mhymyh...Ja tämä "Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???" Sama suomeksi! Niihh, miksi sinä keksit moisia kyssäreitä? Ja ihan oikeasti, voisitko tarkistaa oikeinkirjoituksesi, sen jälkeen sitten inisisit opettajallesi?
Aloittajalle, onko mahdoton ajatus yhteisomistuksen purku? Toki omat haasteensa on tuossa käräjäoikeuden määräämässä pesänjakaja keississä.

Lue lisää

Selitän vielä lapsoselle mistä ja miten erotan, ettei ole joku muu "anonyymi" kirjoittanut jälkimmäistä lainattua.

Vain kolme seikkaa, yksi huonommin, niin kertoo älykkäälle.

Ensiksi kirjoitusasu, välimerkittömyys ja välilyöntimättömyys, että lyhenteiden käyttö ja yhdistely.

Toiseksi ilmaisee molemmissa muita olevan ja vaikeinta en ilmaise, tutkippa itse, kun kerran olet niin hanakka tutkiin ja vinkumaan muidenkin kirjoituksia.

Anonyymi kirjoitti:

Selitän vielä lapsoselle mistä ja miten erotan, ettei ole joku muu "anonyymi" kirjoittanut jälkimmäistä lainattua.

Vain kolme seikkaa, yksi huonommin, niin kertoo älykkäälle.

Ensiksi kirjoitusasu, välimerkittömyys ja välilyöntimättömyys, että lyhenteiden käyttö ja yhdistely.

Toiseksi ilmaisee molemmissa muita olevan ja vaikeinta en ilmaise, tutkippa itse, kun kerran olet niin hanakka tutkiin ja vinkumaan muidenkin kirjoituksia.

Lue lisää

Saanko vastauksia näihin pikkuasioihin?

Etenkin siltä joka ohjailee muita lukijoita lukemaan muun ta kirjoituksia ja täten sekoittaa jälleen kerran aloitukseen kuulumattomia oleen samassa ketjussa, kuten koulukiusaaja kerää porukkaa taakseen tunteakseen itsensä vahvaksi, yksinollessaan kun on heikko ressukka.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä teitä inisijöitä sikiää oikein??

Aloittaja selkeästi sanoo, että PESÄSSÄ O N metsäpalsta, niin onko silloin pesässä varantoa vaiko ei?

Mikski kummassa sorkkien joiden AINA pitää ohitta se, mitä aloittaja kysyy ja SANOO aloituksessaan???

Menkää iniseen opettajallenne.

Lue lisää

Onko metsäpalstalla myytävää puuta? Jos on myytävää puuta niin pesänselvittäjä voi myydä puut ilman käräjäoikeuden lupaa. Puun myynti ensisijainen tapa eikä kiinteistön myynti.

Anonyymi kirjoitti:

Onko metsäpalstalla myytävää puuta? Jos on myytävää puuta niin pesänselvittäjä voi myydä puut ilman käräjäoikeuden lupaa. Puun myynti ensisijainen tapa eikä kiinteistön myynti.

Lue lisää

Kuten olen kysynyt, mistä inisijöitä riittää??

"Kiinteää omaisuutta katsotaan olevan omistusoikeus kiinteistöön sekä omistusoikeutta lähellä olevat oikeudet kiinteistöön tai muuhun maa- tai vesialueeseen. Kiinteistöjä ovat muun muassa tilat, tontit, yleiset alueet ja metsämaat. Irtainta omaisuus taas määritellään siten, että esineet, jotka eivät ole kiinteitä, ovat irtaimia. Täten kaikki muut varallisuusoikeudet, kuten omistusoikeus irtaimeen omaisuuteen tai rajoitetut omistusoikeudet irtaimeen esineeseen ovat irtainta omaisuutta. Toisin sanoen kiinteistöt eivät ole irtainta omaisuutta vaan kiinteää omaisuutta.".
Sitten hieman lakia, "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan".

Lisää, "Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, ====>>>voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä<<<<==== (eli asiaan on haettava oikeudelta lupa), että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä".

Sitten lisää laista, "14 §
Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä (eli pesän selvittäjä joutuu hakemaan velkojen maksuun lupaa myydä oikeusistuimelta kiinteän myyntiin).

Puusto, kallio, järvi, pusikko, niin mitä yhteistä niillä on?

Ne ovat kiinteitä, puustolla on juuret maassa, samoin pusikolla, entäpä järvi, lampi tai kallio, niillä on myös kiinteä perusta maaperässä.

Irtainta omaisuutta voi myös osakas myydä, muiden osakkaiden suostumuksella, mutta pesänselvittäjä/jakaja ei heiltä tarvi lupia.

Metsästä JO KAADETTU JA POIS HAETTU PUUTAVARA EI OLE KIINTEÄÄ..

Huomioitavaa on se, ettei laki anna kummallekkaan oikeuttaa myydä metsää hakkuusopimuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten olen kysynyt, mistä inisijöitä riittää??

"Kiinteää omaisuutta katsotaan olevan omistusoikeus kiinteistöön sekä omistusoikeutta lähellä olevat oikeudet kiinteistöön tai muuhun maa- tai vesialueeseen. Kiinteistöjä ovat muun muassa tilat, tontit, yleiset alueet ja metsämaat. Irtainta omaisuus taas määritellään siten, että esineet, jotka eivät ole kiinteitä, ovat irtaimia. Täten kaikki muut varallisuusoikeudet, kuten omistusoikeus irtaimeen omaisuuteen tai rajoitetut omistusoikeudet irtaimeen esineeseen ovat irtainta omaisuutta. Toisin sanoen kiinteistöt eivät ole irtainta omaisuutta vaan kiinteää omaisuutta.".
Sitten hieman lakia, "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan".

Lisää, "Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, ====>>>voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä<<<<==== (eli asiaan on haettava oikeudelta lupa), että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä".

Sitten lisää laista, "14 §
Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä (eli pesän selvittäjä joutuu hakemaan velkojen maksuun lupaa myydä oikeusistuimelta kiinteän myyntiin).

Puusto, kallio, järvi, pusikko, niin mitä yhteistä niillä on?

Ne ovat kiinteitä, puustolla on juuret maassa, samoin pusikolla, entäpä järvi, lampi tai kallio, niillä on myös kiinteä perusta maaperässä.

Irtainta omaisuutta voi myös osakas myydä, muiden osakkaiden suostumuksella, mutta pesänselvittäjä/jakaja ei heiltä tarvi lupia.

Metsästä JO KAADETTU JA POIS HAETTU PUUTAVARA EI OLE KIINTEÄÄ..

Huomioitavaa on se, ettei laki anna kummallekkaan oikeuttaa myydä metsää hakkuusopimuksella.

Lue lisää

"Huomioitavaa on se, ettei laki anna kummallekkaan oikeuttaa myydä metsää hakkuusopimuksella."
Pesänjakaja ei voi myydä mutta pesänselvittäjä voi myydä hakkuuoikeuden metsään

Anonyymi kirjoitti:

"Huomioitavaa on se, ettei laki anna kummallekkaan oikeuttaa myydä metsää hakkuusopimuksella."
Pesänjakaja ei voi myydä mutta pesänselvittäjä voi myydä hakkuuoikeuden metsään

Lue lisää

Väite, esitä kohta laista, oikeuden päätös, joka ei noudata lakia, ei kelpaa.

Pallo hallusasi, äläkä taas ala turhaa inttelyä jonka lopuksi saharassa pörisee pahalle.

Anonyymi kirjoitti:

Väite, esitä kohta laista, oikeuden päätös, joka ei noudata lakia, ei kelpaa.

Pallo hallusasi, äläkä taas ala turhaa inttelyä jonka lopuksi saharassa pörisee pahalle.

Lue lisää

"Väite, esitä kohta laista, oikeuden päätös, joka ei noudata lakia, ei kelpaa."

Esitä itse laki joka estää myymästä.

Anonyymi kirjoitti:

Väite, esitä kohta laista, oikeuden päätös, joka ei noudata lakia, ei kelpaa.

Pallo hallusasi, äläkä taas ala turhaa inttelyä jonka lopuksi saharassa pörisee pahalle.

Lue lisää

Pesänselvittäjällä on oikeus myydä kiinteää omaisuutta vain silloin, kun hänellä on siihen kaikkien pesän osakkaiden kirjallinen suostumus. Tarvittaessa pesän osakkaiden suostumus on mahdollista korvata tuomioistuimen päätöksellä. Kiinteistöllä sijaitsevan metsän myynti sen sijaan on sallittua, mikäli se on tarpeen kuolinpesän velkojen maksamiseksi.

Minilex.fi

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvittäjällä on oikeus myydä kiinteää omaisuutta vain silloin, kun hänellä on siihen kaikkien pesän osakkaiden kirjallinen suostumus. Tarvittaessa pesän osakkaiden suostumus on mahdollista korvata tuomioistuimen päätöksellä. Kiinteistöllä sijaitsevan metsän myynti sen sijaan on sallittua, mikäli se on tarpeen kuolinpesän velkojen maksamiseksi.

Minilex.fi

Lue lisää

ja vielä kerran että pesänjakajan toimivalta ei riitä metsän hakkuuoikeuden myyntiin, mutta pesänselvittäjä voi myydä puut ja kannot metsästä.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvittäjällä on oikeus myydä kiinteää omaisuutta vain silloin, kun hänellä on siihen kaikkien pesän osakkaiden kirjallinen suostumus. Tarvittaessa pesän osakkaiden suostumus on mahdollista korvata tuomioistuimen päätöksellä. Kiinteistöllä sijaitsevan metsän myynti sen sijaan on sallittua, mikäli se on tarpeen kuolinpesän velkojen maksamiseksi.

Minilex.fi

Lue lisää

Tässäpä olisi, oli jo tuolla aikaisemmin, kun olisit vain ymmärtäen lukenut.

Perintökaari 19lku 14§

Puu kasvaa maaperässä kiinteästi ja on osa kiinteistöä.

Metsänhakkuusopimus on pystypuun MYYNTIsopimus ja mitään kiinteistöä tai kiinteistöön kuuluvaa ei pesänselittäjä tai -jakaja voi lain mukaan muydä ilman perillisten suostumusta tai oikeuden lupaa, ei edes velkojen katteeksi.

Minilex sivusto yhä edelleen ei ole laki.

Ruikkulin pitäisi jo tämä ymmärtää ja yritin asian kertoa ymmärrettävän yksinkertaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Väite, esitä kohta laista, oikeuden päätös, joka ei noudata lakia, ei kelpaa."

Esitä itse laki joka estää myymästä.

Tässäpä olisi.

Oli jo tuolla aikaisemmin, jos vaan ruikkuli olisi ymmärtäen osannut lukea.

Perintökaari 19lku 14§.

Puu kasvaa kiinteästi maaperässä ja on kiinteä osa metsäkiinteistöä.

Metsähakkuusopimus on puun myyntiä pystyyn eli myyntisopimus ja laki kieltää kiinteistönosankin myymistä ilman perijöiden suostumusta tai oikeuden määräystä.

Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä olisi.

Oli jo tuolla aikaisemmin, jos vaan ruikkuli olisi ymmärtäen osannut lukea.

Perintökaari 19lku 14§.

Puu kasvaa kiinteästi maaperässä ja on kiinteä osa metsäkiinteistöä.

Metsähakkuusopimus on puun myyntiä pystyyn eli myyntisopimus ja laki kieltää kiinteistönosankin myymistä ilman perijöiden suostumusta tai oikeuden määräystä.

Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on.

Lue lisää

No tuli nyt vastattua kaikkiin viimeisimpiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä olisi.

Oli jo tuolla aikaisemmin, jos vaan ruikkuli olisi ymmärtäen osannut lukea.

Perintökaari 19lku 14§.

Puu kasvaa kiinteästi maaperässä ja on kiinteä osa metsäkiinteistöä.

Metsähakkuusopimus on puun myyntiä pystyyn eli myyntisopimus ja laki kieltää kiinteistönosankin myymistä ilman perijöiden suostumusta tai oikeuden määräystä.

Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on.

Lue lisää

"Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on."

Minilexin tulkinta on täysin valid.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä olisi.

Oli jo tuolla aikaisemmin, jos vaan ruikkuli olisi ymmärtäen osannut lukea.

Perintökaari 19lku 14§.

Puu kasvaa kiinteästi maaperässä ja on kiinteä osa metsäkiinteistöä.

Metsähakkuusopimus on puun myyntiä pystyyn eli myyntisopimus ja laki kieltää kiinteistönosankin myymistä ilman perijöiden suostumusta tai oikeuden määräystä.

Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on.

Lue lisää

Hätäkusi maki maki.

Ei mulla muuta.

Anonyymi kirjoitti:

"Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on."

Minilexin tulkinta on täysin valid.

Kyseessä on väitteesi, missä perustelut?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko ilmoittaa viat ja missä menee väärin ja perusteella miten?

Aika turhaa ja erittäin narsismimaista itserakkautta hihkua täällä ilmaisematta kirjoituksissa olevista virheistä ilman selkeitä perusteita.

Tuulessa on hyvä huudella talon nurkalla vastatuuleen.

T. Lawetorder

Lue lisää

Aivan totta, tuo tyyppi laittaa aloittajan kyssäriin ihan omiaan....liekö sitten vastatuuleen kusee?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on väitteesi, missä perustelut?

Tässä hieman lisää ja täysin reliaabelia tietoa, (kuten minulla oli jo tiedossa, että puusto on metsäkiinteistön osa ja täten kiinteää omaisuutta), mutta kun kaikki pitää idiooteille todistaa ja osoittaa, niin ei auta mikään.

"Mitä tarkoitetaan kiinteistön ainesosilla ja tarpeistolla ja mitkä ovat ainesosa- ja tarpeistosuhteen vaikutukset
Toisinaan herää kysymys siitä, mitä kiinteistöön itse asiassa kuuluu varsinaisen maapohjan lisäksi. Samoin voi herätä kysymys, mitä kiinteistöllä olevaan rakennukseen kuuluu. Vaikka rajatapauksiakin on, oikeuskäytännössä on kuitenkin muodostunut suhteellisen vakiintuneet käsitykset siitä, mitä kulloinkin on pidettävä kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvana. Tällöin puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista ja tarpeistosta.

====>>>Kun puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista, viitataan ensinnäkin fyysiseen yhteyteen kiinteistön<<<<==== tai rakennuksen ja niiden ainesosan välillä. Kysymys voi olla siitä, mistä esim. kiinteistö muodostuu tai kysymys voi olla kiinteistöön tai rakennuksiin liitetyistä esineistä. Fyysisen yhteyden lisäksi ainesosista puhuttaessa viitataan ainesosana pidettävän esineen sekä kiinteistön tai rakennuksen väliseen käyttötarkoituksen yhteyteen. Näiden molempien edellytysten tulee täyttyä.
, .

====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta. Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisi".

Luithan yllä olevan tarkoin?

Erityisesti nuolitetut kohdat.

Anonyymi kirjoitti:

Hätäkusi maki maki.

Ei mulla muuta.

Käys muuten hiukka opiskelemassa, sinulla kun tuota joutoaikaa tuntuu riittävän, niin tämä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 ja tämäkin täältä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770603?search[type]=pika&search[pika]=Liikenne

Tuntuu, ettei Numeropalvelilexiläisetkään ole tarpeeksi opiskelleet.

Sen verta ristiriitaista 'validi'; D tietoa näyttävät pukkaavan.

Oleppa hyvä.

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Aivan totta, tuo tyyppi laittaa aloittajan kyssäriin ihan omiaan....liekö sitten vastatuuleen kusee?

Missä on laitettu ja mitä, sinä lukemansa ymmärtämätön?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä hieman lisää ja täysin reliaabelia tietoa, (kuten minulla oli jo tiedossa, että puusto on metsäkiinteistön osa ja täten kiinteää omaisuutta), mutta kun kaikki pitää idiooteille todistaa ja osoittaa, niin ei auta mikään.

"Mitä tarkoitetaan kiinteistön ainesosilla ja tarpeistolla ja mitkä ovat ainesosa- ja tarpeistosuhteen vaikutukset
Toisinaan herää kysymys siitä, mitä kiinteistöön itse asiassa kuuluu varsinaisen maapohjan lisäksi. Samoin voi herätä kysymys, mitä kiinteistöllä olevaan rakennukseen kuuluu. Vaikka rajatapauksiakin on, oikeuskäytännössä on kuitenkin muodostunut suhteellisen vakiintuneet käsitykset siitä, mitä kulloinkin on pidettävä kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvana. Tällöin puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista ja tarpeistosta.

====>>>Kun puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista, viitataan ensinnäkin fyysiseen yhteyteen kiinteistön<<<<==== tai rakennuksen ja niiden ainesosan välillä. Kysymys voi olla siitä, mistä esim. kiinteistö muodostuu tai kysymys voi olla kiinteistöön tai rakennuksiin liitetyistä esineistä. Fyysisen yhteyden lisäksi ainesosista puhuttaessa viitataan ainesosana pidettävän esineen sekä kiinteistön tai rakennuksen väliseen käyttötarkoituksen yhteyteen. Näiden molempien edellytysten tulee täyttyä.
, .

====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta. Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisi".

Luithan yllä olevan tarkoin?

Erityisesti nuolitetut kohdat.

Lue lisää

Lisään tähän ommaani jotta tajuatte, niin jokaiselle maapalalle annetaan kiinteistörekistertunnus, laatua 225:76 ja silleen.

Ajatelkaapa kun ne kehtaa antaa jopa nimenkin tuon KIINTEISTÖREKISTERITUNNUKSEN lisäksi, on ne kyllä ihan järjettömiä ja tuota rekee nykyään maanmittaustoimisto, ennen maarekistertoimistot lääninhallituksien alaisina.

Kyl on taas päiviä nähty, ilkeävätkin.

Anonyymi kirjoitti:

Käys muuten hiukka opiskelemassa, sinulla kun tuota joutoaikaa tuntuu riittävän, niin tämä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 ja tämäkin täältä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770603?search[type]=pika&search[pika]=Liikenne

Tuntuu, ettei Numeropalvelilexiläisetkään ole tarpeeksi opiskelleet.

Sen verta ristiriitaista 'validi'; D tietoa näyttävät pukkaavan.

Oleppa hyvä.

T. Lawetorder

Lue lisää

Korjaan automaatin lisäilyn, siis pitää olla: minilexiläisetkään

Anonyymi kirjoitti:

"Minilex ei yhä edelleenkään ole laki ja heidän tulkintakirjoitelmansa on mitä on."

Minilexin tulkinta on täysin valid.

No mutta, tämäpäs on kummaa ettei huutoihinsa vastata vaan hävitään kuin pieru saharaan.

No tulkaa sitten taas irvaileen muussa ketjussa kun muualla teidät lytätäään, niin kuin tässäkin ketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä hieman lisää ja täysin reliaabelia tietoa, (kuten minulla oli jo tiedossa, että puusto on metsäkiinteistön osa ja täten kiinteää omaisuutta), mutta kun kaikki pitää idiooteille todistaa ja osoittaa, niin ei auta mikään.

"Mitä tarkoitetaan kiinteistön ainesosilla ja tarpeistolla ja mitkä ovat ainesosa- ja tarpeistosuhteen vaikutukset
Toisinaan herää kysymys siitä, mitä kiinteistöön itse asiassa kuuluu varsinaisen maapohjan lisäksi. Samoin voi herätä kysymys, mitä kiinteistöllä olevaan rakennukseen kuuluu. Vaikka rajatapauksiakin on, oikeuskäytännössä on kuitenkin muodostunut suhteellisen vakiintuneet käsitykset siitä, mitä kulloinkin on pidettävä kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvana. Tällöin puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista ja tarpeistosta.

====>>>Kun puhutaan kiinteistön tai rakennuksen ainesosista, viitataan ensinnäkin fyysiseen yhteyteen kiinteistön<<<<==== tai rakennuksen ja niiden ainesosan välillä. Kysymys voi olla siitä, mistä esim. kiinteistö muodostuu tai kysymys voi olla kiinteistöön tai rakennuksiin liitetyistä esineistä. Fyysisen yhteyden lisäksi ainesosista puhuttaessa viitataan ainesosana pidettävän esineen sekä kiinteistön tai rakennuksen väliseen käyttötarkoituksen yhteyteen. Näiden molempien edellytysten tulee täyttyä.
, .

====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta. Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisi".

Luithan yllä olevan tarkoin?

Erityisesti nuolitetut kohdat.

Lue lisää

Selitätkö miksi metsäyhtiöt käyttävät puunmyyntisopimuksia tehdessään kauppalakia? Sanooko kauppalain 1§ ja 1 momentti sinulle mitään? https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870355#L1

Puun myynti metsästä eli hakkuuoikeuden luovutus on irtaimen kauppaa johon sovelletaan kauppalakia. Pesänselvittä voi tehdä irtaimen kauppaa .......

Anonyymi kirjoitti:

Selitätkö miksi metsäyhtiöt käyttävät puunmyyntisopimuksia tehdessään kauppalakia? Sanooko kauppalain 1§ ja 1 momentti sinulle mitään? https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870355#L1

Puun myynti metsästä eli hakkuuoikeuden luovutus on irtaimen kauppaa johon sovelletaan kauppalakia. Pesänselvittä voi tehdä irtaimen kauppaa .......

Lue lisää

Olet kyllä uskomaton, vertaatko oikeasti metsänomistajaa pesänselvittäjään??

Näe vähän vaivaa ja guugluile metsänhakkuusopimus, mutta sitä ennen lue tämä huolellisesti, "6. Myyjän vastuu ====>>>Myyjä vakuuttaa omistavansa tämän sopimuksen tarkoittaman kiinteistön !!!!tai
olevansa oikeutettu yksin!!!! tai yhteisomistajien valtuuttamana tekemään ja allekirjoittamaan tämän
sopimuksen ja !!!!ttei hänen tiedossaan ole mitään oikeudellista eikä muutakaan laillista
estettä hakkuuoikeuden käyttämiselle<<<<====
Myyjä vastaa siitä, että hänen antamansa muutkin tämän metsänhakkuusopimuksen kannalta
oleelliset tiedot ovat oikeita ja että hän ei ole salannut ostajalta mitään sellaista tietoa, joka
saattaisi estää luovutettavan hakkuuoikeuden käyttämisen tai jotenkin muutoin estäisi sopimuksen
tarkoituksen toteutumisen taikka sitä olennaisesti vaikeuttaisi.<<<<====
Myyjä ei saa estää ostajaa käyttämästä sovittua hakkuuoikeuttaan eikä sallia muiden hakkuuta
sopimuksen tarkoittamalla alueella sopimusaikana". (Kyseinen kohta on sopimusehtojen kuudes kohta, myyjän vastuu ja hakkuusopimuksesta)

En olisi uskonut, että pallosi on noin hukassa ettet edes ymmärrä sitä asiaa, että kauppalakia käytetään yleisten kauppaehtojen vuoksi, ei siis kauppalain 1§ ja tulkita sen mukaan pystypuu irtaimeksi.

Ei voi täällä enään kuin puistella päätään joidenki todellisen typeryyden vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä uskomaton, vertaatko oikeasti metsänomistajaa pesänselvittäjään??

Näe vähän vaivaa ja guugluile metsänhakkuusopimus, mutta sitä ennen lue tämä huolellisesti, "6. Myyjän vastuu ====>>>Myyjä vakuuttaa omistavansa tämän sopimuksen tarkoittaman kiinteistön !!!!tai
olevansa oikeutettu yksin!!!! tai yhteisomistajien valtuuttamana tekemään ja allekirjoittamaan tämän
sopimuksen ja !!!!ttei hänen tiedossaan ole mitään oikeudellista eikä muutakaan laillista
estettä hakkuuoikeuden käyttämiselle<<<<====
Myyjä vastaa siitä, että hänen antamansa muutkin tämän metsänhakkuusopimuksen kannalta
oleelliset tiedot ovat oikeita ja että hän ei ole salannut ostajalta mitään sellaista tietoa, joka
saattaisi estää luovutettavan hakkuuoikeuden käyttämisen tai jotenkin muutoin estäisi sopimuksen
tarkoituksen toteutumisen taikka sitä olennaisesti vaikeuttaisi.<<<<====
Myyjä ei saa estää ostajaa käyttämästä sovittua hakkuuoikeuttaan eikä sallia muiden hakkuuta
sopimuksen tarkoittamalla alueella sopimusaikana". (Kyseinen kohta on sopimusehtojen kuudes kohta, myyjän vastuu ja hakkuusopimuksesta)

En olisi uskonut, että pallosi on noin hukassa ettet edes ymmärrä sitä asiaa, että kauppalakia käytetään yleisten kauppaehtojen vuoksi, ei siis kauppalain 1§ ja tulkita sen mukaan pystypuu irtaimeksi.

Ei voi täällä enään kuin puistella päätään joidenki todellisen typeryyden vuoksi.

Lue lisää

Typeryyttäsi on haukkua toista typeräksi. Miksi jankkaan sinulle puukaupasta metsästä.

Otetaan sinulle vähän helpompi esimerkki. Pelto on kiinteistö. Pellossa kasvaa perunaa. Onko perunan myynti irtaimen kauppaa? Voiko pesänselvittäjä myydä perunat pellosta vai täytyykö perunoiden myyntiin pesänselvittäjän hakea käo:n lupa? Mikä ero perunalla ja puulla? Molemmista muuten voi tehdä paperia......

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä uskomaton, vertaatko oikeasti metsänomistajaa pesänselvittäjään??

Näe vähän vaivaa ja guugluile metsänhakkuusopimus, mutta sitä ennen lue tämä huolellisesti, "6. Myyjän vastuu ====>>>Myyjä vakuuttaa omistavansa tämän sopimuksen tarkoittaman kiinteistön !!!!tai
olevansa oikeutettu yksin!!!! tai yhteisomistajien valtuuttamana tekemään ja allekirjoittamaan tämän
sopimuksen ja !!!!ttei hänen tiedossaan ole mitään oikeudellista eikä muutakaan laillista
estettä hakkuuoikeuden käyttämiselle<<<<====
Myyjä vastaa siitä, että hänen antamansa muutkin tämän metsänhakkuusopimuksen kannalta
oleelliset tiedot ovat oikeita ja että hän ei ole salannut ostajalta mitään sellaista tietoa, joka
saattaisi estää luovutettavan hakkuuoikeuden käyttämisen tai jotenkin muutoin estäisi sopimuksen
tarkoituksen toteutumisen taikka sitä olennaisesti vaikeuttaisi.<<<<====
Myyjä ei saa estää ostajaa käyttämästä sovittua hakkuuoikeuttaan eikä sallia muiden hakkuuta
sopimuksen tarkoittamalla alueella sopimusaikana". (Kyseinen kohta on sopimusehtojen kuudes kohta, myyjän vastuu ja hakkuusopimuksesta)

En olisi uskonut, että pallosi on noin hukassa ettet edes ymmärrä sitä asiaa, että kauppalakia käytetään yleisten kauppaehtojen vuoksi, ei siis kauppalain 1§ ja tulkita sen mukaan pystypuu irtaimeksi.

Ei voi täällä enään kuin puistella päätään joidenki todellisen typeryyden vuoksi.

Lue lisää

Täytyy vielä kysyä kuinka monta kertaa olet tehnyt puukauppaa? Oletko ottanut puukauppaan mukaan julkisen kaupanvahvistajan?

Anonyymi kirjoitti:

Typeryyttäsi on haukkua toista typeräksi. Miksi jankkaan sinulle puukaupasta metsästä.

Otetaan sinulle vähän helpompi esimerkki. Pelto on kiinteistö. Pellossa kasvaa perunaa. Onko perunan myynti irtaimen kauppaa? Voiko pesänselvittäjä myydä perunat pellosta vai täytyykö perunoiden myyntiin pesänselvittäjän hakea käo:n lupa? Mikä ero perunalla ja puulla? Molemmista muuten voi tehdä paperia......

Lue lisää

Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?

Lue lisää

Lisään, minusta ei ole mitenkään kummallista tai alentavaa sanoa typerää henkilöä typeräksi jos hänen pysyvä ominaisuus on olla typerä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään, minusta ei ole mitenkään kummallista tai alentavaa sanoa typerää henkilöä typeräksi jos hänen pysyvä ominaisuus on olla typerä.

Tuolla tavalla pääsee pitkälle

Anonyymi kirjoitti:

Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?

Lue lisää

helpotetaan sinun tuskaa todistella. Olet vuokrannut maata ja rakentanut siihen talon. Miten on voinko myydä vuokranantajana sinun talon? Entä omenapuusi?

Anonyymi kirjoitti:

helpotetaan sinun tuskaa todistella. Olet vuokrannut maata ja rakentanut siihen talon. Miten on voinko myydä vuokranantajana sinun talon? Entä omenapuusi?

Sinun tuskaasi lisätäkseni, et voi.

Lue laista : DDD

TSIISUS, SIINÄ ON IDIIOOTI KAKKONEN.

Kuule, sovitaanko niin, että sinä hommaat ratakiskot (vähimmäismäärä mitä myydään on miljoona kiloa (ratakisko metri painaa n.15kg vanha kapea kisko 1800-luvulta 1920 asti, kun taas uudempi leveä kisko painaa n. 25kg/metri ja alettu valmistaa tuosta eteen päin ja takuukin on valun yhteydessä ja valmistusvuosi merkitty kiskon kylkeen)), niin minä sitten vääntelen sulle mallit, kåykö näin?

Ps. guugluile nyt jo edes vähän ja lue kauppaehdot siitä hakkuusopimuksesta (pdf-tiedosto).

HUUUOOOHH...

Kysäses kuule ihan piruuttas puun ostajilta, käräjäoikeuksista petoskaupoista ja sitten rekisteröinneistä vaikkapa MHY:ltä, että maanmittauslaitokselta kiinteistökauppjen yhteydessä siirtyneestä puusta

Selittäisitkö tuon, miksi ostaja kertoo/vakuuttaa mytjälle ettei hakkuusopimuksia ole??

Jään vähän ihmetteleen ostajan roolia vaan, vähän vähemmän kuin sinun intoasi inttää ummikkona.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule, sovitaanko niin, että sinä hommaat ratakiskot (vähimmäismäärä mitä myydään on miljoona kiloa (ratakisko metri painaa n.15kg vanha kapea kisko 1800-luvulta 1920 asti, kun taas uudempi leveä kisko painaa n. 25kg/metri ja alettu valmistaa tuosta eteen päin ja takuukin on valun yhteydessä ja valmistusvuosi merkitty kiskon kylkeen)), niin minä sitten vääntelen sulle mallit, kåykö näin?

Ps. guugluile nyt jo edes vähän ja lue kauppaehdot siitä hakkuusopimuksesta (pdf-tiedosto).

HUUUOOOHH...

Kysäses kuule ihan piruuttas puun ostajilta, käräjäoikeuksista petoskaupoista ja sitten rekisteröinneistä vaikkapa MHY:ltä, että maanmittauslaitokselta kiinteistökauppjen yhteydessä siirtyneestä puusta

Lue lisää

Voin kun et edes tiedä että ratakiskoja ei valeta vaan vedetään. Koita nyt vaan pysyä puussa, metsässä ja kiinteistössä.

13 §

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Eli pesänselvittäjä voi luovuttaa hakkuuoikeuden metsäkiinteistöllä eli myydä metsästä puuta tai antaa luvan perunoiden nostoon pellolta. Perunapellon myynti perunoineen tai metsän myynti puinen vaatii käo:n luvan. Koita vääntää nyt siitä valurautakiskostasi esimerkki että olen väärässä....

Anonyymi kirjoitti:

Selittäisitkö tuon, miksi ostaja kertoo/vakuuttaa mytjälle ettei hakkuusopimuksia ole??

Jään vähän ihmetteleen ostajan roolia vaan, vähän vähemmän kuin sinun intoasi inttää ummikkona.

Lue lisää

ostaja ja myyjä vaihtoi paikkaa, huolimattomuusvirhe, myönnän!

Anonyymi kirjoitti:

Voin kun et edes tiedä että ratakiskoja ei valeta vaan vedetään. Koita nyt vaan pysyä puussa, metsässä ja kiinteistössä.

13 §

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Eli pesänselvittäjä voi luovuttaa hakkuuoikeuden metsäkiinteistöllä eli myydä metsästä puuta tai antaa luvan perunoiden nostoon pellolta. Perunapellon myynti perunoineen tai metsän myynti puinen vaatii käo:n luvan. Koita vääntää nyt siitä valurautakiskostasi esimerkki että olen väärässä....

Lue lisää

Kisko valssataan, ei vedetä.

Sinähän se tässä väität että voi myydä /antaa irtaimena.

Sinä et vielä kertaakaan ole osoittanut että voi, minä olen osoittanut moneen kertaan ettei voi ja jopa itse olet osoittanut ettei voi, tuomalla perintökaaren 19luvun 14§ tänne..

HUOOOM, KIINTEÄÄÄ, onko puu maaperässä kiinteästi kiinni vaiko irtonaisen, niin kerro samalla mitä eroa on ottaa puu maasta irti tai peruna maasta
ja myydä, jos sitä maata ei voi myydä puineen taikka perunapeltoa perunoineen ILMAN KÄRÄJÄOIKEUDEN päätöstä ja johan sen pitäisi sanoa järki, jos hakkuusopimuksen myyntiehdon mukaan myymisen/hakkuuoikeuden antaminen vaatii käräjäoikeuden päätöksen tai muiden pesän osakkaiden suostumuksen MYYDÄ.

EI TUOLLAISTA EHTOA OLISI, JOS pesänselvittäjällä olisi oikeus myydå puuta hakattavaksi, ILMAN LUPAA.

Ei sulla kyllä järki sano yhtään mitään, olen sen kyllä huomannut parkkiväittelystä lähtien.

Järjettömän kanssa tätä on turha jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voin kun et edes tiedä että ratakiskoja ei valeta vaan vedetään. Koita nyt vaan pysyä puussa, metsässä ja kiinteistössä.

13 §

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Eli pesänselvittäjä voi luovuttaa hakkuuoikeuden metsäkiinteistöllä eli myydä metsästä puuta tai antaa luvan perunoiden nostoon pellolta. Perunapellon myynti perunoineen tai metsän myynti puinen vaatii käo:n luvan. Koita vääntää nyt siitä valurautakiskostasi esimerkki että olen väärässä....

Lue lisää

Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!

Lue lisää

Ahaa, eli kun hirsiaitta kasvaa maapohjaan, niin se voidaan mydä cain maapohjjan kanssa , mutta kun se motolla leikataan siitä irti, niin voidaan myydä irtaimena (rakennus on muutoinkin irtaimistoa, ei siis kiinteä).

Mikä ihmeen vuokraoikeus?

Jos vuokraan tontin, niin rakentaminen siihen edellyttää kahta asiaa, ensinnäkin tontin omistajan lupa rakentaa, liutetään nukaan rakennuslupa hakemukseen, kun molemmat on kunnossa, voin rakentaa vuokratontille, mutta jos tontti vuokrataan rakennuspaikaksi, ei lupaa tontin omistajalta tarvita erikseen..

Älä nyt vaan missään nimessä seikoita laissa olevaa kieltoa myydä rakennusta toisen omistamalta maalta, se ei todellakaan tarkoita sitä mitä luulet, vaan tarkoittaa käyttötarkoitusta (jäänne vanhoilta ajoilta, mylly, pienvoimalaitos tai muu vastaava) tai yhteiskäytössä oleva josta puolet voi myydä käyttötarkoitusta pilaamatta (kaupunkialueella rakennusliike osti tontin rakennuksineen rakennuspaikaksi, tontilla naapurin kanssa yhteinen ulkorakennus, rakennukset purettiin, ulkorakennuksesta puolet, tontille rakennettiin kerrostalo, ulkorakennus jäi könöttaan paikalleen puolet purwttuna, tuli jäljelle jääneeseen osaan jyrkkä pulpettikatto).

M utta mitä minä sinulle selittämään, olethan niin viisas, että myyt vaikka lapsen kohdusta irtileikattuna, koska sehän on irtainta sen jälkeen kun fyysinen yhteys katkaistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!

Lue lisää

Ps. Ei ole olemassa siirrettävä vuokraoikeutta, vaan tontti myydään rasitteellisena eli kohdistuu rasite, vastaa tieoikeutta (rasitetie) oikeutta kulkea tontin läpi, etc.

Kun taas siirrettävä vuokraoikeus tarkoittaa ns. isältä pojalle siirtyvää oikeutta olla vuokralla eli on maa tai talo vuokrattu 200 vuodeksi ja siirtyy seuraavalle polvelle (käytäntö 1700 luvulta aina 1918 luvulle asti).

Koettaisit nyt vaan opiskella sitä lakia hiukka kauemmin, vaikkapa seuraavat 70 vuotta lisää, josko vähän oppisit.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, eli kun hirsiaitta kasvaa maapohjaan, niin se voidaan mydä cain maapohjjan kanssa , mutta kun se motolla leikataan siitä irti, niin voidaan myydä irtaimena (rakennus on muutoinkin irtaimistoa, ei siis kiinteä).

Mikä ihmeen vuokraoikeus?

Jos vuokraan tontin, niin rakentaminen siihen edellyttää kahta asiaa, ensinnäkin tontin omistajan lupa rakentaa, liutetään nukaan rakennuslupa hakemukseen, kun molemmat on kunnossa, voin rakentaa vuokratontille, mutta jos tontti vuokrataan rakennuspaikaksi, ei lupaa tontin omistajalta tarvita erikseen..

Älä nyt vaan missään nimessä seikoita laissa olevaa kieltoa myydä rakennusta toisen omistamalta maalta, se ei todellakaan tarkoita sitä mitä luulet, vaan tarkoittaa käyttötarkoitusta (jäänne vanhoilta ajoilta, mylly, pienvoimalaitos tai muu vastaava) tai yhteiskäytössä oleva josta puolet voi myydä käyttötarkoitusta pilaamatta (kaupunkialueella rakennusliike osti tontin rakennuksineen rakennuspaikaksi, tontilla naapurin kanssa yhteinen ulkorakennus, rakennukset purettiin, ulkorakennuksesta puolet, tontille rakennettiin kerrostalo, ulkorakennus jäi könöttaan paikalleen puolet purwttuna, tuli jäljelle jääneeseen osaan jyrkkä pulpettikatto).

M utta mitä minä sinulle selittämään, olethan niin viisas, että myyt vaikka lapsen kohdusta irtileikattuna, koska sehän on irtainta sen jälkeen kun fyysinen yhteys katkaistaan.

Lue lisää

Ps2 kiinteistö tarkoittaa mitä tahansa kiinteää paikallaan pysyvää maapalaa, pelto, kallio, hiekka/soraharju, järvi, joki lampi, suo/rämeikkö, etc.

Kiinteistörekisteri tarkoittaa omistusoikeutta kyseiseen maapalaanja omistusoikeuden osoittaa juurikin maarekisterinumero (kiinteistörekisterinumero).

Emätilasta myydään metsäpalsta metsineen, saa se oman numeronsa, mutta voimaan jää emätilaa osoittava numero, lisättynä omalla numerolla joka osoittaa maapalan ns. itsenäisyyden.

Et sitten vissiin ole koskaan käynyt maanmittaus, lohkomistoimituksessa tai vastaavassa kokouksessa, sääli.

Putkinäköisenä et osaa erottaa kahta asiaa toisistaan, ne on kiinteistö ja kiinteistö, omistuoikeus ja myyntioikeus, auto, hevonen, traktori, talo, rakennus, lankku, lauta, piiru, parru, kasvi, puu, kivi, savi, multa, hiesu, ruoho, jalkapallomaali.

Hiukka pohdittavaa putkiaivoiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!

Lue lisää

Aivan oikein! Metsästä puunmyynti pystykaupalla on irtaimen kauppaa jonka pesänselvittäjä voi tehdä. Pystykaupalla luovutetaan hakkuuoikeus jota voi verrata vaikka mansikan myynti poimi itse pelllosta......

Mansikkapelto voi olla myös vuokrattua peltoa ja jne....

Anonyymi kirjoitti:

Ps2 kiinteistö tarkoittaa mitä tahansa kiinteää paikallaan pysyvää maapalaa, pelto, kallio, hiekka/soraharju, järvi, joki lampi, suo/rämeikkö, etc.

Kiinteistörekisteri tarkoittaa omistusoikeutta kyseiseen maapalaanja omistusoikeuden osoittaa juurikin maarekisterinumero (kiinteistörekisterinumero).

Emätilasta myydään metsäpalsta metsineen, saa se oman numeronsa, mutta voimaan jää emätilaa osoittava numero, lisättynä omalla numerolla joka osoittaa maapalan ns. itsenäisyyden.

Et sitten vissiin ole koskaan käynyt maanmittaus, lohkomistoimituksessa tai vastaavassa kokouksessa, sääli.

Putkinäköisenä et osaa erottaa kahta asiaa toisistaan, ne on kiinteistö ja kiinteistö, omistuoikeus ja myyntioikeus, auto, hevonen, traktori, talo, rakennus, lankku, lauta, piiru, parru, kasvi, puu, kivi, savi, multa, hiesu, ruoho, jalkapallomaali.

Hiukka pohdittavaa putkiaivoiselle.

Lue lisää

Kiinteistörekisteri ei osoita omistusoikeutta eli oletko koskaan kuullut lainhuutorekisteristä?

Emätilakäsite on väärä myös. Oletko kuullut kantatila?

Puukauppa metsästä on irtaimen kauppaa. Kiinteistökaupassa voidaan myydä myös kiinteistöllä sijaitsevia rakennelmia tai vaikka ne perunat

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein! Metsästä puunmyynti pystykaupalla on irtaimen kauppaa jonka pesänselvittäjä voi tehdä. Pystykaupalla luovutetaan hakkuuoikeus jota voi verrata vaikka mansikan myynti poimi itse pelllosta......

Mansikkapelto voi olla myös vuokrattua peltoa ja jne....

Lue lisää

Unohdat pari seikkaa, vuokraaja vuokraa maan, istuttaa mansikkaa, niin kuka omistaa mansikat, istuttaja eli maan vuokraaja vaiko vuokralle antaja eli maan omistaja? Vastaisitko.

Maanomistaja istuttaa mansikkaa, myy omistamaansa mansikkaa, poimittuna tai itse poimittuna, kuka omistaa mansikat, poimija vaiko maanomistaja?

Vastaus tarvitaan.

Maanomistaja istuttaa mansikkaa, maanomistaja myy mansikkaa itse poimittuna, niin kuuluuko siihen poimintaan koko kasvin mukaan otto vaiko vain se mansikka? Kuka omistaa sen kasvin, maanomistaja vaiko sen marjan itsepoimien ostanut?

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistörekisteri ei osoita omistusoikeutta eli oletko koskaan kuullut lainhuutorekisteristä?

Emätilakäsite on väärä myös. Oletko kuullut kantatila?

Puukauppa metsästä on irtaimen kauppaa. Kiinteistökaupassa voidaan myydä myös kiinteistöllä sijaitsevia rakennelmia tai vaikka ne perunat

Lue lisää

Ilman lainhuutotodistusta et saa maapalaasi rekisteröityä.

Summa summa rum, lue enemmän, luulet vähemmän ja loputkin meni väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein! Metsästä puunmyynti pystykaupalla on irtaimen kauppaa jonka pesänselvittäjä voi tehdä. Pystykaupalla luovutetaan hakkuuoikeus jota voi verrata vaikka mansikan myynti poimi itse pelllosta......

Mansikkapelto voi olla myös vuokrattua peltoa ja jne....

Lue lisää

Huono vertaus, mansikka on kasvin osa.

Jokamiehenoikeus sallii marjan poiminnan luonnosta, saatko riipiä koko kasvin marjoineen mukaasi vaiko vain sen marjan?

Selitä tässä samalla mikä on kasvi ja mihin se kuuluu, vertaa sitten kasvia ja kasvavaa puuta, mitä yhtäläisyyksiä löydät?

Anonyymi kirjoitti:

Unohdat pari seikkaa, vuokraaja vuokraa maan, istuttaa mansikkaa, niin kuka omistaa mansikat, istuttaja eli maan vuokraaja vaiko vuokralle antaja eli maan omistaja? Vastaisitko.

Maanomistaja istuttaa mansikkaa, myy omistamaansa mansikkaa, poimittuna tai itse poimittuna, kuka omistaa mansikat, poimija vaiko maanomistaja?

Vastaus tarvitaan.

Maanomistaja istuttaa mansikkaa, maanomistaja myy mansikkaa itse poimittuna, niin kuuluuko siihen poimintaan koko kasvin mukaan otto vaiko vain se mansikka? Kuka omistaa sen kasvin, maanomistaja vaiko sen marjan itsepoimien ostanut?

Lue lisää

"Unohdat pari seikkaa, vuokraaja vuokraa maan, istuttaa mansikkaa, niin kuka omistaa mansikat, istuttaja eli maan vuokraaja vaiko vuokralle antaja eli maan omistaja? Vastaisitko."

Tarkkana taloudenpitäjänä kun myyn mansikantaimia, pidätän niihin omistusoikeuden kunnes ne on kokonaan maksettu. Siis Hankkijan Takuutaimi omistaa mansikat.

Eikös jo voitaisi keskustella kuka omistaa metsässä mustikat ja lillukan varvut?

Anonyymi kirjoitti:

Ilman lainhuutotodistusta et saa maapalaasi rekisteröityä.

Summa summa rum, lue enemmän, luulet vähemmän ja loputkin meni väärin.

mihinkä rekisteröityä? Nyt ei enään ymmärrä kuinka pihalla olet kiinteistöasioista.

Anonyymi kirjoitti:

mihinkä rekisteröityä? Nyt ei enään ymmärrä kuinka pihalla olet kiinteistöasioista.

Tarkoittaa varmaan rekisteröityä kunttamyyjien kaupanvahvistajien kerhoo

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittaa varmaan rekisteröityä kunttamyyjien kaupanvahvistajien kerhoo

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Anonyymi kirjoitti:

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Lue lisää

pesänselvittäjä voi tehdä metsästä puukaupan ilman käo:n lupaa. Todista miksi puukauppa metsästä tarvii luvan? Puukauppa metsästä irtaimen kauppaa. Irtaimen kauppaa kuten hellan kauppa ok-talosta

Anonyymi kirjoitti:

pesänselvittäjä voi tehdä metsästä puukaupan ilman käo:n lupaa. Todista miksi puukauppa metsästä tarvii luvan? Puukauppa metsästä irtaimen kauppaa. Irtaimen kauppaa kuten hellan kauppa ok-talosta

Lue lisää

Siis ok talo myydään ilman hellaa

Anonyymi kirjoitti:

Siis ok talo myydään ilman hellaa

tai myydään pelkkä tontti joka vaatii käo:n myyntiluvan vaikka pesänselvittäjä.

Eli pesänselvittäjä voi myydä vaikka soraa tai savea ennen kiinteistön kauppaa

Anonyymi kirjoitti:

pesänselvittäjä voi tehdä metsästä puukaupan ilman käo:n lupaa. Todista miksi puukauppa metsästä tarvii luvan? Puukauppa metsästä irtaimen kauppaa. Irtaimen kauppaa kuten hellan kauppa ok-talosta

Lue lisää

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

Anonyymi kirjoitti:

tai myydään pelkkä tontti joka vaatii käo:n myyntiluvan vaikka pesänselvittäjä.

Eli pesänselvittäjä voi myydä vaikka soraa tai savea ennen kiinteistön kauppaa

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan tmmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattusa siitä mitkä kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<====.
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Anonyymi kirjoitti:

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

johan sulle on toimitettu lakifirman tekstiä jossa käy ilmi että pesänselvittäjällä on oikeus myydä metsän puut ilman osakkaiden suostumusta jos se on tarpeellista pesänselvittäjän palkkion maksuun.

puukauppa on irtaimen kauppaa pösilö.

Anonyymi kirjoitti:

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

johan sulle on toimitettu lakifirman tekstiä jossa käy ilmi että pesänselvittäjällä on oikeus myydä metsän puut ilman osakkaiden suostumusta jos se on tarpeellista pesänselvittäjän palkkion maksuun.

puukauppa on irtaimen kauppaa pösilö.

Lue lisää

Et sitten millään ilveellä usko, ettei milexissä sanottu ole laki.

Osoita laki jossa annetaan oikeus myydä puusto metsätilasta niin, että se on ainoastaan maapohjakiinteistö.

Olen sinulle osoittanut,, että hakkuusopimuksen ehdon mukaan myyjän pitää osoittaa olevansa palstan omistaja josta myynti tapahtuu tai on oikeutettu myymisessä edustaan omistajatahoa tai että hänellä on oikeudellinen oikeus myydä yksin eli oikeuden antama päätös.

Tuo ehto jo osoittaa selkeästi esittämäsi kumotuksi, samoin kuin perintökaaren 19lku 14§

Esitä sinä laki tai myyntiehto våittämäsi tueksi.

Minilex sivusto ei anna oikeaa exsaktia tietoa ja on pelkästään kirjoitettu, että sinne otetaan yhteys, siitä heille palkka tulee.

Sinä päin vastoin et ole kertaakaan osoittanut millään tavalla että voi, minilex sivusto ei ole todiste oikeudesta myydä.

Kauppaehdoissa ei ole turhaan tuollaista ehtoa.

Anonyymi kirjoitti:

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

johan sulle on toimitettu lakifirman tekstiä jossa käy ilmi että pesänselvittäjällä on oikeus myydä metsän puut ilman osakkaiden suostumusta jos se on tarpeellista pesänselvittäjän palkkion maksuun.

puukauppa on irtaimen kauppaa pösilö.

Lue lisää

Jos olisi irtaimen kauppa, niin miksi hakkuusopimuksessa on ehto kuusi, myyjän vastuu, osaatko selittää?

Jos olisi kyse irtaimen kaupasta, niin tuollaista ehtoa ei olisi, eikö niin?

Vai mitä idioottityperysten isä joka on isoin typerys.

Anonyymi kirjoitti:

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

johan sulle on toimitettu lakifirman tekstiä jossa käy ilmi että pesänselvittäjällä on oikeus myydä metsän puut ilman osakkaiden suostumusta jos se on tarpeellista pesänselvittäjän palkkion maksuun.

puukauppa on irtaimen kauppaa pösilö.

Lue lisää

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan ymmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattua siitä mitä ja miten, puut, kasvit, kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös ====>>>kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<==== (esim. metsäkiintestö).
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ===>>>ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Anonyymi kirjoitti:

Todista jo sinä että voi, et ole vielä todistanut, minä olen ettei voi, mutta et usko selvää teksti, eli TODISTA, ETTÄ VOI.

johan sulle on toimitettu lakifirman tekstiä jossa käy ilmi että pesänselvittäjällä on oikeus myydä metsän puut ilman osakkaiden suostumusta jos se on tarpeellista pesänselvittäjän palkkion maksuun.

puukauppa on irtaimen kauppaa pösilö.

Lue lisää

Montaks pystymetsäkauppaa on minilex-sivusto tehnyt?

Entäpä upm, suomen sahat tai muu taho joka ostaa puuta, montakohan pystymetsäkauppaa he ovat tehneet sadan vuoden aikana?

Jos vastauksesi on minilex nolla, muut mainitut tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia, niin kumpi on oikeammassa, minilex vaiko hakkuusopimuksen myyntiehto?

Anonyymi kirjoitti:

Jos olisi irtaimen kauppa, niin miksi hakkuusopimuksessa on ehto kuusi, myyjän vastuu, osaatko selittää?

Jos olisi kyse irtaimen kaupasta, niin tuollaista ehtoa ei olisi, eikö niin?

Vai mitä idioottityperysten isä joka on isoin typerys.

Lue lisää

Laitan vielä tämän, josko höyrypannusi pötkähtäisi käyntiin.

Hakkuusopinuksen myyntiehto kuusi kertoo selkeästi sen, ettei kyse ole irtaimen kaupasta, sitä vastaan on turha sinuakin vähemmän olevan idiootin väittää.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Ei ole olemassa siirrettävä vuokraoikeutta, vaan tontti myydään rasitteellisena eli kohdistuu rasite, vastaa tieoikeutta (rasitetie) oikeutta kulkea tontin läpi, etc.

Kun taas siirrettävä vuokraoikeus tarkoittaa ns. isältä pojalle siirtyvää oikeutta olla vuokralla eli on maa tai talo vuokrattu 200 vuodeksi ja siirtyy seuraavalle polvelle (käytäntö 1700 luvulta aina 1918 luvulle asti).

Koettaisit nyt vaan opiskella sitä lakia hiukka kauemmin, vaikkapa seuraavat 70 vuotta lisää, josko vähän oppisit.

Lue lisää

Kyllä on olemassa siirrettävä vuokraoikeus, silloin vuokraoikeuden omistaja voi vapaasti myydä tai lahjoittaa sen. Siirrettävissä oleva maanvuokrasopimus on kiinnityskelpoinen.

Se on rasitus, ei rasite, mutta näiden ero ei Lawetti ymmärrä!!

Anonyymi kirjoitti:

Kisko valssataan, ei vedetä.

Sinähän se tässä väität että voi myydä /antaa irtaimena.

Sinä et vielä kertaakaan ole osoittanut että voi, minä olen osoittanut moneen kertaan ettei voi ja jopa itse olet osoittanut ettei voi, tuomalla perintökaaren 19luvun 14§ tänne..

HUOOOM, KIINTEÄÄÄ, onko puu maaperässä kiinteästi kiinni vaiko irtonaisen, niin kerro samalla mitä eroa on ottaa puu maasta irti tai peruna maasta
ja myydä, jos sitä maata ei voi myydä puineen taikka perunapeltoa perunoineen ILMAN KÄRÄJÄOIKEUDEN päätöstä ja johan sen pitäisi sanoa järki, jos hakkuusopimuksen myyntiehdon mukaan myymisen/hakkuuoikeuden antaminen vaatii käräjäoikeuden päätöksen tai muiden pesän osakkaiden suostumuksen MYYDÄ.

EI TUOLLAISTA EHTOA OLISI, JOS pesänselvittäjällä olisi oikeus myydå puuta hakattavaksi, ILMAN LUPAA.

Ei sulla kyllä järki sano yhtään mitään, olen sen kyllä huomannut parkkiväittelystä lähtien.

Järjettömän kanssa tätä on turha jatkaa.

Lue lisää

siis ei ees ratakiskostakaan ole tietoa. ensinnä väittää valua, kun sanon että vedetään, niin sit sanoo valssataan. Oletko kuullut vetovalssaus? Opettele ensinnä lujuusoppi ennen kuin alat lakia halkokaupasta vääntään......

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on olemassa siirrettävä vuokraoikeus, silloin vuokraoikeuden omistaja voi vapaasti myydä tai lahjoittaa sen. Siirrettävissä oleva maanvuokrasopimus on kiinnityskelpoinen.

Se on rasitus, ei rasite, mutta näiden ero ei Lawetti ymmärrä!!

Lue lisää

Mikä on rasitetie vai onko se rasitustie?

Johan sinulle nauraa naurismaan aidat ja variksenpelättimet.

Anonyymi kirjoitti:

siis ei ees ratakiskostakaan ole tietoa. ensinnä väittää valua, kun sanon että vedetään, niin sit sanoo valssataan. Oletko kuullut vetovalssaus? Opettele ensinnä lujuusoppi ennen kuin alat lakia halkokaupasta vääntään......

Lue lisää

Missä väite, huomioithan sulut.

Valettessa sula rautahiiliseos pakotetaan muotoon muotn avulla, valssatessa rautahiiliseos pakotetaan muotoonsa valssauspyörien avulla.

Valurauta on noin 1-2% hiilisempää kuin valssausaihio.

Valssaus tapahtuu rautahiiliseoksen ollessa noin 50 65 astetta alle sulamispisteen, eli punahehkuista.

Niin kerro mikä meni väärin, vai haenko sinullekkin exsaktia tietoa?

Anonyymi kirjoitti:

Missä väite, huomioithan sulut.

Valettessa sula rautahiiliseos pakotetaan muotoon muotn avulla, valssatessa rautahiiliseos pakotetaan muotoonsa valssauspyörien avulla.

Valurauta on noin 1-2% hiilisempää kuin valssausaihio.

Valssaus tapahtuu rautahiiliseoksen ollessa noin 50 65 astetta alle sulamispisteen, eli punahehkuista.

Niin kerro mikä meni väärin, vai haenko sinullekkin exsaktia tietoa?

Lue lisää

Sula pakotetaan muotoon......joo opettele Lawe ensinnä aineen olomuodot. Punahehkuista valssaen, alle 50 astetta sulamispisteen. Olisiko Lawe joku muu aihealue jossa voisit päteä?

Anonyymi kirjoitti:

Missä väite, huomioithan sulut.

Valettessa sula rautahiiliseos pakotetaan muotoon muotn avulla, valssatessa rautahiiliseos pakotetaan muotoonsa valssauspyörien avulla.

Valurauta on noin 1-2% hiilisempää kuin valssausaihio.

Valssaus tapahtuu rautahiiliseoksen ollessa noin 50 65 astetta alle sulamispisteen, eli punahehkuista.

Niin kerro mikä meni väärin, vai haenko sinullekkin exsaktia tietoa?

Lue lisää

Sitäpaitsi kun kerran olet lukemansa ymmärtämätön juomari, niin kerro onko kyse halkokaupasta vaiko pystypuukaupasta eli että pesänsevittäjä voi ihan tuosta vaan myydä hakkuuoikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Sula pakotetaan muotoon......joo opettele Lawe ensinnä aineen olomuodot. Punahehkuista valssaen, alle 50 astetta sulamispisteen. Olisiko Lawe joku muu aihealue jossa voisit päteä?

Lue lisää

Vooi reppanaa, menikö ihan oikei, että katosi oma pätemistarpeesi, etkä sitten keksinytkään mitään.

Kuule, tehdään niin, että sensuroi sinä, mutta älä puutu keskusteluihin kunnet mitään ymmärrä.

Kyllä on.

Vai oikein "metsään abc" : DDD

MIKÄ ON HANKINTAKAUPPA?

Mitä eroja on hankintakaupalla ja pystypuukaupalla?

Anonyymi kirjoitti:

Vai oikein "metsään abc" : DDD

MIKÄ ON HANKINTAKAUPPA?

Mitä eroja on hankintakaupalla ja pystypuukaupalla?

Jo on huonosti asiat kun metsäkeskus ei osaa tehdä luentomonistetta jonka Lawettikin sisäistäisi.
Hankintakaupasta voit vaikka kysyä verottajalta https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/. Halkokasan kokoa voidaan pohtia kuinka paljon voit tehdä verovapaasti.......

Anonyymi kirjoitti:

Jo on huonosti asiat kun metsäkeskus ei osaa tehdä luentomonistetta jonka Lawettikin sisäistäisi.
Hankintakaupasta voit vaikka kysyä verottajalta https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/. Halkokasan kokoa voidaan pohtia kuinka paljon voit tehdä verovapaasti.......

Lue lisää

ja lisäkysymys metsävähennyksen käyttö

Anonyymi kirjoitti:

Jo on huonosti asiat kun metsäkeskus ei osaa tehdä luentomonistetta jonka Lawettikin sisäistäisi.
Hankintakaupasta voit vaikka kysyä verottajalta https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/. Halkokasan kokoa voidaan pohtia kuinka paljon voit tehdä verovapaasti.......

Lue lisää

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan ymmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattua siitä mitä ja miten, puut, kasvit, kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös ====>>>kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<==== (esim. metsäkiintestö).
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ===>>>ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Anonyymi kirjoitti:

Uudistan tämän aina idiooteille, "Oletko oikeasti noin ymmärtämätön (en sanonut suoraan typeräksi), vaiko mikä on?

Etkö oikeastikkaan ymmärtänyt jo aikaisemmin laittamaani lainattua siitä mitä ja miten, puut, kasvit, kivet, sorat ynm. ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistöön?

Kysyn sinulta hyvin yksinkertaisesti, miksi ei jokamiehen oikeuteen kuulu oikeutta ottaa kasvavasta puusta mitään taikka kaataa koko puuta polttopuuksi tai ottaa perunoita perunapellosta?

Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin ( vastaa oikeuden antama lupaa tai pesänosakkaiden antamaa suostumusta myydä) vertaa sitä perintökaaressa olevaan kieltoon pesänselvittjälle myydä ilman joitain edellytyksiä.

Tässä muistutukseksi,
"====>>>>Tyypillisinä kiinteistön ainesosina voidaan edelleen mainita kiinteistön maapohjaan kuuluva substanssi, esim. multa, turve, sora jne. Myös ====>>>kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat, ====>>>>kasvit jne. ovat kiinteistön ainesosia<<<<<==== (esim. metsäkiintestö).
.
====>>>Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvina ===>>>ainesosia ja tarpeistoa pidetään osana kiinteää omaisuutta.<<<<====Ne siirtyvät kaupassa ostajalle kiinteistön ja rakennuksen mukana, ====>>>>elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin<<<<===".

Nyt kysymys, onko puu kasvi vaiko auto, onko peruna kasvi vaiko hevonen?"

Lue lisää

"Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin"

Pesä kun on pesänjakajan hallussa niin hänellä on oikeus myydä,ei osakkailla ole sananvaltaa jos pesän omaisuutta pitää myydä kulujen kattamiseksi.

Ja edelleen puukauppa on irtaimen kauppaa,tätä et ole vielä sisäistänyt.
Pesänselvittäjä saa myös
myydä kuolinpesän omaisuutta, jotta mahdolliset velat saadaan maksetuiksi.
(Norri 2010, 322.) Edellämainittu koskee irtainta omaisuutta,myyntiin ei tarvita osakkaiden suostumusta vaan pesänjakajalla on itsenäinen oikeus myydä irtainta.
Kiinteään omaisuuteen tarvitaan joko osakkaiden suostumus tai käräjien suostumus.

Pesänselvittäjällä on kuitenkin valta vapaasti luovuttaa kuolinpesän irtainta omaisuutta, mutta luovutuksen on tapahduttava pesänselvitystarkoituksessa. Lisäksi pesänselvittäjän on ennen omaisuuden luovuttamista tiedusteltava osakkailta heidän näkemystään luovutuksesta, jos se käy hankaluudetta päinsä. Tällä tiedustelulla on tarkoitus estää osakkaiden ja pesänselvittäjän välisen luottamuksen vähentymistä. Myös tällä tavoin osakkaat voivat perinnönjaossa saada sen omaisuuden, jolla on heille erityistä merkitystä. Myös aiheettomien konfliktien välttämiseksi mielipiteen tiedustelu on tarpeen. Osakkaiden suostumus ei ole kuitenkaan luovutuksen ehdoton edellytys.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos vastaus on että ne omistaa joku muu, niin miksi sitten hakkuusopimuksessa on myyjän vastuu ehtona, että myyjällä on oltava OIKEUDELLINEN oikeus myydä taikka on MUIDEN OSAOMISTAJIEN suostumus myyntiin"

Pesä kun on pesänjakajan hallussa niin hänellä on oikeus myydä,ei osakkailla ole sananvaltaa jos pesän omaisuutta pitää myydä kulujen kattamiseksi.

Ja edelleen puukauppa on irtaimen kauppaa,tätä et ole vielä sisäistänyt.
Pesänselvittäjä saa myös
myydä kuolinpesän omaisuutta, jotta mahdolliset velat saadaan maksetuiksi.
(Norri 2010, 322.) Edellämainittu koskee irtainta omaisuutta,myyntiin ei tarvita osakkaiden suostumusta vaan pesänjakajalla on itsenäinen oikeus myydä irtainta.
Kiinteään omaisuuteen tarvitaan joko osakkaiden suostumus tai käräjien suostumus.

Pesänselvittäjällä on kuitenkin valta vapaasti luovuttaa kuolinpesän irtainta omaisuutta, mutta luovutuksen on tapahduttava pesänselvitystarkoituksessa. Lisäksi pesänselvittäjän on ennen omaisuuden luovuttamista tiedusteltava osakkailta heidän näkemystään luovutuksesta, jos se käy hankaluudetta päinsä. Tällä tiedustelulla on tarkoitus estää osakkaiden ja pesänselvittäjän välisen luottamuksen vähentymistä. Myös tällä tavoin osakkaat voivat perinnönjaossa saada sen omaisuuden, jolla on heille erityistä merkitystä. Myös aiheettomien konfliktien välttämiseksi mielipiteen tiedustelu on tarpeen. Osakkaiden suostumus ei ole kuitenkaan luovutuksen ehdoton edellytys.

Lue lisää

Avauksessa ei ole todettu, että kuolinpesään olisi määrätty pesänselvittäjää. Joten kaikki edellä annetut vastaukset (yhtä lukuun ottamatta) ovat vääriä.

Oieka vastaus on: "Jos kuolinpesä on maksukyvytön, niin velkoja voi hakea kuolinpesää konkurssiin. Yleensä siinä vaiheessa joku osakkaista maksaa laskun. Maksaja voi kuitata myöhemmin osuutensa maksusta kuolinpesästä myydystä omaisuuden kauppahinnasta."

Konkurssipesä hoitaa istten tarvittavat myynnit eikä konkurssipesää mikää estä myymästä myös kiinteää omaisuutta, jos se on tarpeen velkojen maksamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa ei ole todettu, että kuolinpesään olisi määrätty pesänselvittäjää. Joten kaikki edellä annetut vastaukset (yhtä lukuun ottamatta) ovat vääriä.

Oieka vastaus on: "Jos kuolinpesä on maksukyvytön, niin velkoja voi hakea kuolinpesää konkurssiin. Yleensä siinä vaiheessa joku osakkaista maksaa laskun. Maksaja voi kuitata myöhemmin osuutensa maksusta kuolinpesästä myydystä omaisuuden kauppahinnasta."

Konkurssipesä hoitaa istten tarvittavat myynnit eikä konkurssipesää mikää estä myymästä myös kiinteää omaisuutta, jos se on tarpeen velkojen maksamiseksi.

Lue lisää

Aivan, JOS, mutta kun ei ole ja PESÄSSÄ ON J A K A J A, eli mistiin meni, eikä ole tulossa konkurssipesäksi.

Ainoastaan konkurssiin harru pesä on sellainen, että pesänselvittäjä vpi myydä konkurssihuutokaupassa, niin kiinteää (metsää ilman maapohjaa), kuin ittsinta omaisuutta velkojen katteeksi.

Ilman konkurssia voi pesänselvittäjä myydä velkojen katteeksi ainoastaan irtaimistoa, esim irtaimistoa on halkoliiterissä olevat halot, rankapuukasta, että myöski polttopuuksi tarkoitetut puupinot, taikka arvokkaamat puupinot.

Kasvava, maaperässä kiinni oleva puu ei ole irtaimistoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jo on huonosti asiat kun metsäkeskus ei osaa tehdä luentomonistetta jonka Lawettikin sisäistäisi.
Hankintakaupasta voit vaikka kysyä verottajalta https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/. Halkokasan kokoa voidaan pohtia kuinka paljon voit tehdä verovapaasti.......

Lue lisää

Sinäkö et osaakkaan vastata suoriin ktsymyksiin?

No en enään ihmettele sitä miksi täälläbkoetat päteä ja kierrät puuroa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, JOS, mutta kun ei ole ja PESÄSSÄ ON J A K A J A, eli mistiin meni, eikä ole tulossa konkurssipesäksi.

Ainoastaan konkurssiin harru pesä on sellainen, että pesänselvittäjä vpi myydä konkurssihuutokaupassa, niin kiinteää (metsää ilman maapohjaa), kuin ittsinta omaisuutta velkojen katteeksi.

Ilman konkurssia voi pesänselvittäjä myydä velkojen katteeksi ainoastaan irtaimistoa, esim irtaimistoa on halkoliiterissä olevat halot, rankapuukasta, että myöski polttopuuksi tarkoitetut puupinot, taikka arvokkaamat puupinot.

Kasvava, maaperässä kiinni oleva puu ei ole irtaimistoa.

Lue lisää

"Kasvava, maaperässä kiinni oleva puu ei ole irtaimistoa." Entäs ne perunat perunapenkissä?

Anonyymi kirjoitti:

"Kasvava, maaperässä kiinni oleva puu ei ole irtaimistoa." Entäs ne perunat perunapenkissä?

Onko ne kasveja, puuhan on kasvi, samoin kuin on puolukan varvustot, marja on vain kasvin osa.

Samoin kuin on puunkäpy, käpyjä kun saa keräillä, jos rohkeus riittää, niin vaikka kasvavan puun latvasta.

Jostakin luin, että kasvit, pensaat, että maa-aines ja puut ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistään ja osa kiinteää kiinteistöä eili kiinteää omaisuutta, eli kasvihan se perunakin on, juuret maassa, latvus ilmassa kuin porkkanalla.

Anonyymi kirjoitti:

Onko ne kasveja, puuhan on kasvi, samoin kuin on puolukan varvustot, marja on vain kasvin osa.

Samoin kuin on puunkäpy, käpyjä kun saa keräillä, jos rohkeus riittää, niin vaikka kasvavan puun latvasta.

Jostakin luin, että kasvit, pensaat, että maa-aines ja puut ovat fyysisessä yhteydessä kiinteistään ja osa kiinteää kiinteistöä eili kiinteää omaisuutta, eli kasvihan se perunakin on, juuret maassa, latvus ilmassa kuin porkkanalla.

Lue lisää

Metsää voit omistaa yhteisesti myös verotusyhtymässä

Usein kuolinpesä sisältää muutakin kuin metsää ja se omaisuus halutaan jakaa, mutta säilyttää metsätila yhteisenä. Tällöin ratkaisuna voi olla verotusyhtymä.

Päinvastoin kuin kuolinpesä, yhtymä ei ole itsenäinen verovelvollinen,vaan kaikkia osakkaita verotetaan erikseen. Metsän omistusosuus on tällöin henkilökohtaista, kiinteää omaisuutta. -----Kuolinpesässä osuudet puolestaan katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. ------Tästä syystä yhtymä voi olla verotuksellisesti edullisempi omistusmuoto kuin perikunta. Se, mikä on kannattavinta, on tapauskohtaista ja riippuu siitä, millaisia omistajia perikunnalla on, kertoo kiinteistövälittäjä Petri Soikkeli Metsänhoitoyhdistys Keski-Savosta:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/27/apua-sain-metsaa-perinnoksi-mita-sille-pitaisi-tehda