Debianissa on tunnettu bugi, että kun käyttää su kommentoa, niin path ei toimi. Vaan pitäisi käyttää "su -" kommentoa, jotta path toimisi.
Mutta tämä ei ratkaisi cron ongelmaa, kun rootina crontabissa pitäisi päivittää vaikka ssl sertifikaatit (certbot renew), niin päivitys päättyy virheilmoituksiin, kun se ei löydä esim nginxia päivitystä varteen, koska se ei ole pahtissa.
Miten sen saisi korjattua?
Mutta tämä ei ratkaisi cron ongelmaa, kun rootina crontabissa pitäisi päivittää vaikka ssl sertifikaatit (certbot renew), niin päivitys päättyy virheilmoituksiin, kun se ei löydä esim nginxia päivitystä varteen, koska se ei ole pahtissa.
Miten sen saisi korjattua?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei se mikään bugi ole!
Ei ole ainut asia, joka on debianissa päin persettä.
man su osaisi kertoa komennon syntaksin. su-komento ei käytä pääkäyttäjän ympäristömuuttujia. 'su -' taas käyttää. Tämä ei ole yksinomaan Debianin ominaisuus,
vaan samoin su -komento toimii kaikissa jakeluissa.
Tuo ei ratkais cron ongelmaa.
Siis eiko kukaan tiedä miten tuon bugin, ateeksi ominaisuuden, saa korjattua, niin että root tunnuksen cron alkaisi toimimaan?
Ei se ole mikään bugi. Conffaa crontab oikein polkemaan tyyliin:
* * * * * perl -e /usr/local/bin/certbot -q renew
Kyse ei ole confaamisesta, vaan siitä että, crontabista certboot ei toimi, koska ei löydä kirjastoja, koska ne eivät ole pathissa.
Kyseessä ei ole varsinainen bugi vaan tuo johtuu siitä, että Debian 10 "Buster" -versiosta alkaen komento su on käännetty eri lähdekoodeista kuin aiemmissa Debian -versioissa. Busterista alkaen komento su ei aseta polkua, jos ei käytetä login shelliä. Eli toisinsanoen tämä ei aseta polkua:
su
Mutta polku asetetaan kun käytetään login shelliä komennolla:
su -
Debian 9 "Stretch" -versiossa oli eri lähdekoodeista käännetty komento su ja siinä komennon su toteutuksessa polku asetettiin molemmissa tapauksissa. Busterissa oleva komento su eroaa aiemmasta siten, ettei tosiaan polkua aseteta, jos ei käytetä login shelliä. Busterissa oleva komento on ihaneri paketissakin kuin Stretchissä ollut, eli kyseessä on saman komennon kaksi eri toteutusta.
Tuo komennon su kanssa huomioitava juttu on mainittuna myös Debian Busterin release noteissa, eli julkaisumuistiossa.
T. miksuh
Niin ja ihan samalla lailla komento su toimii muissakin distroissa nykyään. Tuo liittyy siihen miten su käyttää ympäristömuuttujia. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että kun päivittää uuteen distroversioon niin on hyvä idea lukea läpi release notesit muutosten varalta. Sama pätee siis myös ensi kesänä julkastavaan Debian 11 "Bullseye" -versioon.
T. miksuh
Tuo ei kuitenkaan ratkaise cron ongelmaa.
Miten Debianissa 10 voi cronissa ajaa "certbot renew" niin ettei se päättyisi joka kerta virheeseen.
Debianin käyttäjien mielestä järjestelmä ei ole koskaan sisältänyt virheitä, jos jotain häikkää on ilmennyt, niitä on kutsuttu poikkeaviksi ominaisuuksiksi. Näin totuutta kierrellen, heidän on helpompi sietää järjestelmään pesiytyneitä "poikkeavuuksia".
Älä puhu pehmeitä. Kokoajan yhteisö kehitää Debiania, Ja tääkin on osa sitä!
Osa tehdään helppouden perusteella ja osa turvallisuuden.
Mitäköhän häkkyrää sinä käytät ( Windows varmaankin)?
Täyttä hölynpölyä. Ja mitä tulee tuohon su -komentoon niin voit itse googlettaa. Tuosta on todellakin mainittu Debian Busterin release noteissa ja siitä on blogikirjoitus ja wikisivukin. Ja voit itse lukea myös su -komennon manuskat. Lisäksi kuten sanottua samoin se su toimii muissakin distroissa nykyään. Saat itsesi vain näyttämään naurettavalta kirjottelemalla tuollaisia kommentteja.
T. miksuh
Minua ei taas naurattanut yhtään. kun tein Debianin boottaavan USB tikkun, aikomuksena testata voiko Debianin asentaa ja minkälainen se oikeasti on. Kun käynnistin tikulta, pitkän odottelun perästä ilmestyi kuvaruutuun erittäin vääristynyt valikko, josta juuri ja juuri sai selvää.
Päätin että en tarvitse tällaisia linuxseja, joiden tekijät eivät osaa tehdä edes asennusmedioita oikein. En ole vastaavaan törmännyt koskaan aikaisemmin enkä sen jälkeen, varmaan tuokin on niitä Debianin "poikkeavia ominaisuuksia".
Millä tavalla vääristynyt valikko muka? Mitä ihmettä oikein selität? Ihan mielenkiinnosta antaisitko linkin siihen levykuvaan, jonka latasit?
Debianin voi nykyään muuten asentaas sekä varsinaista asennuslevyä käyttäen, että Debianin live -levyiltä käsin. Live -levyillä on perinteistä Debianin asennusohjelmaa yksinkertaisempi uusi asennusohjelma, joka on muuten aivan sama kuin mikä on käytössä monella muullakin distrolla.
Perinteinen Debianin asennusohjelmakin on selkeä ja helppo käyttää. Tarvittaessa on täysin mahdollista asentaa Debian oletusasetuksilla, mutta toisaalta asennusohjelma myös mahdollistaa monipuoliset valinnat.
Itseasiassa Debianin asentaminen onnistuu jopa näin sokeutuneena. Itse olen sokeutunut ja silti *Debianin asentaminen onnistuu, koska Debianin asennusohjelma tukee sekä pistenäyttöä, että puhuvaa puhesyntetisaattoria. Eli Debianin asennusohjelma on käytettävä täysin sokeanakin. Samaa ei muuten voi sanoa muiden distrojen asennusohjelmista. Debianin asennusohjelma tunnistaa pistenäytön automaattisesti ja osaa käyttää sitä heti kun se on koneeseen kytketty. Samaten asennusohjelman saa puhumaan ilman mitään säätöjä.
T. miksuh
Ja ihmettelen kyllä, että millaisella muinaiskoneella muka sitä Debianin asennusta kokeilit, jos muka asennusohjelman käynnistymistä jouduit pitkään odottelemaan. Siihen ei kyllä todellakaan kauan mene, että se käynnistyy.
T. miksuh
"Millä tavalla vääristynyt valikko muka? Mitä ihmettä oikein selität?"
Kuvittele jos pystyt, kirjainta noin viisinkertaisesti venytettynä leveys-suunnassaan. Tuskin tuosta Debianin "poikkeavasta ominaisuudesta" mitään haittaa sokealle on.
"Eli Debianin asennusohjelma on käytettävä täysin sokeanakin. Samaa ei muuten voi sanoa muiden distrojen asennusohjelmista."
Tässä kohtaa valehtelet tapasi mukaan, näkövammaisten tietotekniset apuvälineet osaavat lukea (skannata) näyttöä, ei suinkaan niin päin että se olisi Depianin ominaisuus. (http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/apuvaline/t3/)
"Ja ihmettelen kyllä, että millaisella muinaiskoneella muka sitä Debianin asennusta kokeilit"
Pakko myöntää ettei tämä mikään uusi ole, mutta Intel Core i7 prosessorin vauhdittamana toimii.
"Ihan mielenkiinnosta antaisitko linkin siihen levykuvaan, jonka latasit?"
Minulla on tapana pistää ylös aina jotain mainintaa testaamistani kokoonpanoista, jotta voisin seurata tai varoa jo tiettyjä ongelmia. Asenteestasi johtuen, en ole kiinnostunut hakemaan noita tietoja.
Sinä se tässä se pahimman luokan valehtelija olet.
Ja mitä tulee näkövammaisten apuvälineisiin jospa et yrittä s puhua mitään sellasesta asiasta, josta et mitään tiedä. Näkövammaisten apuvälineet kuten ruudunlukuohjelma ja pistenäyttö ei ensinnäkään skannaa näyttöä kuten sanot. Ne käyttää linuxin apuvälinerajapintaa at-spi jne apuvälinetoimintojen toteuttamiseen. Kannattaisi ihan oikeasti ensin tutustua asiaan, josta yrittää selittää jotain.
Toisekseen Orca -ruudunlukuohjelma, pistenäyttöä ohjaava brltty jne eivät toki ole itsessään mitään vain Debianin ominaisuuksia, en ole missään vaiheessa sellaista väitänyt. Mutta kun puhutaan distron asennusohjelmasta niin ei ne näkövammaisten apuohjelmat mystisesti itsessään tee mitään, jos se asennusohjelma ei ole suunniteltu niin, että se tukee niitä apuvälineitä. Debianin asennusohjelma on tehty niin, että se tukee näkövammaisten apuvälineitä ja siten, että sitä asennusohjelmaa pystyy käyttämäänniiden apuvälineiden avulla. Käyttöliittymän pitää olla tehty niin, että se tukee linuxin apuvälinetekniikoita ja on käytettävä niiden kanssa.
Ei se, että distrossa on mukana Orca -ruudunlukuohjelma, pistenäyttöä ohjava brltty jne tarkota sitä, että distron asennusohjelma olisi automaattisesti käytettävissä näkövammaisten apuvälineiden kanssa. Ei se sitä tarkota vaan distron asennusohjelma on tehtävä niin, että se tukee näkövammaisten apuvälineitä ja on käytettävä niiden kanssa. Lisäksi ne apuvälineohjelmistot pitää tietenkin olla sillä asennusmedialla jolta se asennus käynnistetään, niiden apuvälineiden pitää olla käytettävissä automaattisesti ja asennusohjelman pitää tunnistaa, että niitä apuvälineitä halutaan käyttää distron asentamiseen minkä lisäksi asennusohjelman pitää myös mukautua siihen, että asennus tehdään niiden apuvälineiden avulla. Käyttöliittymän pitää tukea linuxin apuvälinetekniikoita jne.
Debianin asennusohjelma on hienosti toimiva näkövammaisten apuvälineiden kanssa, koska Debianin kehittäjät ovat oikeasti panostaneet siihen, että asennusohjelma on käytettävä ja toimiva niiden apuvälineiden kanssa. Debianin asennusmedioilla on myös kaikki tarvittavat apuvälineet ja niiden tarvitsemat tekniikat Debianin asennusohjelman käytettävissä. Debianin asennusohjelma osaa myös tunnistaa, että asennus tehdään esimerkiksi pistenäytön avulla ja jos käyttäjä valitsee, että haluaa tehdä Debianin asennuksen puhuvan ruudunlukuohjelman kanssa niin asennusohjelma osaa ottaa ruudunlukuohjelman ja puhesyntetisaattorin käyttöön ja asennusohjelma osaa myös valita puhesyntetisaattorin kielen käyttäjän valitseman asennuskielen perusteella. Mikään tuosta ei ole itsestäänselvää vain siksi, että distrossa on mukana näkövammaisten apuvälineet. Kyllä tuo kaikki vaatii sen, että distron asennusohjelma on tehty niin, että se on suunniteltu mahdollistamaan distron asentamisen myös niiden apuvälineiden kanssa.
Debian on oikeasti panostanut siihen, että Debianin voi asentaa myös aivan sokkona. Samaa ei voi sanoa muiden distrojen asennusohjelmista. Suurin osa muista distroista ei ole pistänyt tikkua ristiin näkövammaisia ajatellen ja sen seurauksena kyseisten distrojen asentaminen ei onnistu sokkona tai näkövammaisena yleensäkään.
Lisäksi Debianin asennusohjelma on tehty niin, että jos asennat Debianin pistenäyttöä tai puhuvaa ruudunlukuohjelmaa käyttäen, niin näkövammaisten apuvälineet on heti käytössä myös asennetussa käyttiksessä. Eli pistenäyttö ja puhuvan ruudunlukuohjelma toimii heti asennuksen jälkeen heti alusta alkaen. Ruudunlukuohjelma, puhesyntetisaattori ja pistenäyttö toimivat heti sekä sisäänkirjautumisruudussa, että työpöydällä ja esimerkiksi tekstikonsolin käyttö pistenäytöllä toimii heti käyttiksen asennuksesta alkaen. Näkövammaisen ei siistarvitse itse ottaa niitä apuvälineitä käyttöön, koska Debianin asennusohjelma aktivoi ne oletuksena.
Samaa ei voi sanoa muista distroista. Edelleenkin suurin osa muista distroista ei ole pistänyt tikkua ristiin sen varmistamisksi, että käyttiksen käyttö onnistuu myös näkövammaisilta heti alusta alkaen. Useimmissa muisa distroissa näkövammaisen pitää itse ottaa ne apuvälineet käyttöön ja sehän ei välttämättä onnistu muutoin kuin jonkun näkevän avulla. Kyllä Debian on tehnyt tässä hyvää työtä useimpiin muihin distroihin verrattuna.
T. miksuh
Kyse on ihan vastaavasta asiasta kuin se, että suurin osa linuxin työpöytäympäristöistä itseasiassa ei ole käytettäviä näkövammaisten apuvälineiden kanssa, koska niitä työpöytäympäristöjä ei ole suunniteltu käytettäväksi niiden apuvälineiden kanssa. Gnome on toimiva näkövammaisten apuvälineiden kanssa ja niin on myös Mate joka perustuu Gnomen vanhempaan versioon. Gnome on aina panostanut myös käytettävyyteen näkövammaisten apuvälineiden kanssa ja Orca -ruudunlukuohjelmahan on itseasiasa kehitetty ennenkaikkea Gnomea ajatellen. Muut työpöytäympäristöt, kuten esimerkiksi KDE ovat käytännössä käyttökelvottomia näkövammaisten kannalta, koska ne työpöytäympäristöt ei toimi Orca -ruudunlukuohjelman kanssa käytettävästi. Eli se, että distrossa on asennettavissa näkövammaisten apuvälineohjelmistot ei automaattisesti tarkota sitä, että kaikki työpöytäympäristöt olisi käytettäviä niiden apuvälineiden kanssa. Ei se sitä tarkota vaan työpöytäympäristön on oltava tehty niin, että se toimii linuxin apuvälinetekniikoiden ja niiden apuvälineiden kanssa. Lisäksi esimerkiksi Qt on ongelmallinen Orca -ruudunlukuohjelman kanssas kun taas GTK toimii sen kanssa.
Ja ihan sama koskee niitä distrojen asennusohjelmia. Ei se, että distrossa on mukana näkövammaisten apuvälineet automaattisesti tarkota seitä, ettädistron asennusohjelmaa pystyisi käyttämään näkövammaisten apuvälineiden kanssa ja distron pystyisi asentmaan sokkonakin. Ei se sitä tarkoita. Debianin asennusohjelmatoimii nienosti näkövammaisten apuvälineiden kansa ja Debianin pystyy asentamaan täysin sokkonakin, koska Debianin kehittäjät on panostanut siihen, että Debianin asennusohjelma on käytettävä näkövammaisillekin. Useimpien muiden distrojen kohdalla asia ei ole noin eikä niiden asennusohjelmat siis ole käytettäviä näkövammaisille. Puhumattakaan siitä, että asennusohjelma olisi tehty niin, että näkövammaisten apuohjelmat toimii heti asennuksen jälkeen myös asennetussa käyttiksessä ilman, että näkövammaisen tarvitsee itse niitä ottaa käyttöön.
T. miksuh
Ja otetaanpa noista työpöytäympäristöistä esimerkiksi vaikka Ubuntuissa aikanaan käytetty Unity -työpöytä. Totuus on se, että se oli täysin käyttökelvoton näkövammaisten kannalta. Se ei toiminut kertakaikkiaan ollenkaan. Se, että Ubuntussa oli Orca -ruudunlukuohjelma ei mystisesti saanut Unityä toimimaan Orcan kanssa, koska Unityä eioltu ollenkaan sunniteltu toimimaan näkövammaisten apuvälineiden kanssa. Ihan sama koskee esimerkiksi nykyistä -Cinnamonia. Vaikka Cinnamon pohjimmiltaan perustuu Gnomeen niin se on silti täysin käyttökelvoton näkövammaiten apuvälineiden kanssa, koska Cinnamonia ei ole suunnitltu toimimaan niiden kanssa eikä sen käyttöliittymässä ole otettu huomioon apuvälineiden käyttöä.
Ihan sama koskee eri distrojen asennusohjelmia. Debianin asennusohjelma toimii hienosti sokeanakin, useimpien muiden distrojen asennusohjelmaia ei pysty käyttämään näkövammaisena ollenkaan vaan avuksi tarvitaan joku näkevä.
T. miksuh
Kuten sanoin toisessa viestissäni sinä se kyllä se pahimman luokan valhteleija olet.
Kun sanoin, että annapas nyt linkki siihen asennusmediaan, jota muka käytit, niin ethän sinä tietenkään halua sitä linkkiä antaa kun tiedät oikein hyvin itsekin, että väitteesi on täysin perätön. Odotan edelleenkin sitä linkkiä ja vaikka itse en enää näekään, niin pystyn kyllä tarkistuttamaan sun väitteesi näkevillä. Sitäpaitsi minähän en ole ollut aina sokea, olen todellakin nähnyt sen millainen Debianin asennusohjelma on eikä sen käyttöliittymä ole merkittävästi muuttunut sen jälkeen kuin näin. En ole koskaan törmännyt väitämäsi kaltaiseen. Lisäksi Debianin perinteisessä asetusohjelmassahan on useampi vaihtoehtoinen käyttöliittymä: graafinen, tekstipohjaiseen grafiikkaan perustuva, tekstiin perustuva jne. Lisäksi kuten sanoin aiemmin Debianin live -levyillä on uusi asennusohjelma, joka on itseasiassa pohjimmiltaan sama kuin mitä moni muukin distro käyttää.
Eli eiköhän se poikkeava käytös ole korviesi välissä tai korkeintaan omasta koneestasi johtuva.
Ja muuten, se kun sanoit koneessasi olevan i7 -prosessori ei itseasiassa yksinään kerro koko totuutta. i7 -prosessorejahan on ollut jo ikuisuuden ajan ja eri prosessorisukupolvien välillä on suuriakin nopeuseroja. Eli pelkällä i7 maininnalla on turha leveillä.
T. miksuh
Ja sitten mitä tulee siihen kun snoit koneessa
Debianissa ei ole mitään sellaista mitä ei muissakin olisi asennettavissa. Ohjelmia asennetaan tarpeen mukaan. ISO -mediat voidaan tarvittaessa koota niillä välineillä mitä tarvitaan, myös Live USB -tikut tallentavat asetuksensa, kun ISO tiedostoa tehdessä/asentaessa se otetaan huomioon.
Luultavasti kaikki suosituimmat työpöydät voidaan asettaa näyttämään siinä määrin samanlaisilta, ettei niitä näkeväkään toisistaan erota. Olen joutunut jättämään tahallisesti ikkunointikehyksiin eroa jotta olisi helppo tarpeen vaatiessa vilkaista kummalla järjestelmällä olen ajossa.
Graafiset asennukset voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa merkkitilassa, jolloin ruudunlukuohjelmien (Brltty, Orca) ruudulta luku helpottuu, siihen ei mitään Debiania tarvita. Annat myös ymmärtää että nuo kaksi olisi Dibianissa esiasennettu, sekään kun ei pidä paikkaansa, asentamaan ne joutuu niin kuin kaikissa muissakin jakeluissa.
Tai, ehkä sittenkin Debianinssa on niitä niin sanottuja "poikkeavia ominaisuuksia", tunnetaan paremmin bugit nimellä, jotka muista puuttuvat.
Koska kysyit koneen tietoja, vastasin sen olevan i7 tasoinen, nyt sitten sanot ettei tiedot riitä koska i7 pitää sisällään liian ison skaalan prosessorin teholuokkia, että i7 käyttäjä voisi luokitella Debianin käynnistymistä nopeaksi tai hitaaksi, ja heti perään nimeät vastauksen leveilyksi.
Olet jumissa sen bugisen Depianisi kanssa, ja purat pettymyksen tuottamaa tuskaasi minuun, haukkumalla joka viestissäsi minua mielipiteitteni vuoksi.
Huomaatko sinä eron, minä kerron mielipiteitä Debianista, ja sinä kerrot mielipiteitäsi minusta.
Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa haavoittuvuustilaston kärki viisikosta
1 3067 Debian Linux Debian OS
2 2563 Android Google OS
3 2357 Linux Kernel Linux OS
4 2212 Mac Os X Apple OS
5 2007 Ubuntu Linux Canonical OS
Kyllä huomaa, että sinä et alkuunkaan tiedä mitään siitä mistä puhut. ebianissa Orca -ruudunlukuohhjelma ja pistenäyttöä ohjaava BRLTTY NIMENOMAAN ON ESIASENNETTU, JA AUTOMAATTISESTI KÄYTÖSSÄ HETI KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ASENNUKSEN JÄLKEEN, JOS DEBIAN ASENNETTIIN PUHUVAA RUUDUNLUKUOHJELMAA TAI PISTENÄYTTÖÄ KÄYTTÄEN. Eli Debianissa käyttäjän NIMENOMAAN EI TARVITSE itse asentaa niitä toisin kuin muissa distroissa. Kuten juuri itse sanoit, niin muissa distroissa tyypillisesti käyttäjä joutuu itse asentamaan ne, mutta Debianissa ei joudu, jkoska Debianina asennusohjelma asentaa ja ottaa ne käyttöön automaattisesti Debiania asennettaessa. Huomaa, että sinä itse myönsit juuri, että muissa distroissa käyttäjä joutuu itse ne asentamaan, ja juuri niinhän minä olen sanonut. Puhuit siis itsesi komeasti pussiin. Eli toisinsanoen Debianin voi asentaa täysin sokeanakin ja Debianin käytön voi myös aloittaa jopa täysin sokeana täysin ilman näkevän apua. Muissa distroissa asennusohjelma ei tehty niin, että se mahdollistaisi distron asentamisen sokeana tai näkövammaisena ja kuten itse juuri myönsit niin käyttäjä joutuu distron asennuksen jälkeen itse asentamaan ja ottamaan käyttöön ne näkövammaisten apuvälineet, ja mites teet sen jos et näe? Eli muissa distroissa tarvitset sen näkevän avuksi. Ymmärrätkö nyt mistä on kyse? Minä olen joka ikinen päivä näkövammaisten linux -aiheisella keskustelualueella ja voin sanoa sulle yhden jutun: suurin osa suomalaisista näkövammaisista käyttää nimenomaan Debiania. Myöas esimerkiksi Fedoran käyttäjiä on, mutta suurin osa käyttää nimenomaan Debiania.
Sanoit, että esimerkiksi CD -levyn voi koostaa niin, että sillä on halutut ohjelmat. No niin voi, mutta eihän se, että esimerkiksi Orca -ruudunlukuohjelma ja pistenäyttöä ohjaava brltty on levyllä mukana tee vielä yhtään mitään. Ei se, että ne vain on siellä levyllä tee siitä asennuslevystä käytettävää näkövammaisen kannalta. Mitä iloa siitä muka on näkövammaiselle sokeasta puhumattakaan, jos ne apuvälineet vain on siellä asennuslevyllä, mutta ne ei ole käytössä eikä asennusohjelma osaa tarjota sellasta käyttökokemusta apuvälineitä käytettäessä, että näkövammainen pystyy sen distron itsenäisesti asentamaan? Debiania lukuunottamatta näkövammaisten apuvälineet ei tyypillisesti sitäpaitsi edes ole siellä asennuslevyllä. Debianin asennuslevyillä ne on ja ne on myös käytössä ja konfiguroituna käyttöön automaattisesti. Ja se tekee mahhdolliseksi sokeallekin asentaa Debian itsenäisesti ilman näkevän apua. Samaa ei voi sanoa tyypillisesti muista distroista.
Jos kytket USB -liitäntäisen pistenäytön tietokoneeseen ja käynnistät koneen Debianin asennuslevyltä tai asennustikulta, niin pistenäyttöä ohjaava brltty käynnistyy automaattisesti ja asennusohjelma tunnistaa, että Debian yritetään asentaa pistenäyttöä käyttäen. Asennusohjelma ottaa automaattisesti käyttöön käyttöliittymän, joka on helpoin käyttää pistenäytöllä. Vastaavasti Debianin asennusohjelman päävalikosa on käytettävissä näppäinkomento, jolla puhuvan ruudunlukuohjelman saa päälle ja käyttöön. Jos sitä näppiskomentoa painetaan, niin Debianin asennusohjelma ottaa käyttöön graafisen käyttöliittymän, jossa ruudunlukuohjelma toimii. Debianin asennusohjelma myös asettaa pistenäytön ja puhesyntetisaattoin kielen sen mukaan millä kielellä käyttäjä haluaa Debianin asentaa jne jne jne. Eli Debianin asennusohjelma oikeasti on suunniteltu myös näkövammaisten käytettäväksi, samaa ei tyypilliseti voi sanoa muiden distrojen asennusohjelmista.
T. miksuh
No nimenomaan, kuten sanoin sinulle pelkkä i7 ei kerro yhtään mitään tietokoneen nopeudesta.i7 -prosessoreja on ollut olemassa jo ikuisuuden ajanja eri prosessorisukupolvien välillä on merkittäviä nopeuseroja. Ja kyllä pidän sinun puuhaasi leveilynä, sinunhan se piti oikeen korostaa, että sulla on i7 koneessa. Kuvittelit ilmeisesti, että se antaisi kuvan nopeudesta. Mutta et ilmeisesti ymmärrä sitä, että pelkkä i7 ei todellakaan kerro koneen nopeudesta mitään varsinaisesti. Toki i7 on parempi kuin i5, mutta ei välttämättä muuten kuin saman prosessorisukupolven koneiden välillä.
Ja kukahan se olikaan, joka alkoi toista nimittelemään? Kyllä se olit sinä enkä minä.
Lisäksi sinähän käyttäydyt kuin pahimman luokan narsisti. Et myöskään näköjään kestä sitä, että sun sanotaan olevan väärässä ja sehän on naristille tyypillistä.
Ja tuohon sun listaukseesi haavoittuvuuksista vastasin jo toisessa ketjussa, lyhyesti sanoen tuo on täyttä hölynpölyä ja tahallista totuuden vääristelyä.
T. miksuh
No nimenomaan, kuten sanoin sinulle pelkkä i7 ei kerro yhtään mitään tietokoneen nopeudesta.i7 -prosessoreja on ollut olemassa jo ikuisuuden ajanja eri prosessorisukupolvien välillä on merkittäviä nopeuseroja. Ja kyllä pidän sinun puuhaasi leveilynä, sinunhan se piti oikeen korostaa, että sulla on i7 koneessa. Kuvittelit ilmeisesti, että se antaisi kuvan nopeudesta. Mutta et ilmeisesti ymmärrä sitä, että pelkkä i7 ei todellakaan kerro koneen nopeudesta mitään varsinaisesti. Toki i7 on parempi kuin i5, mutta ei välttämättä muuten kuin saman prosessorisukupolven koneiden välillä.
Ja kukahan se olikaan, joka alkoi toista nimittelemään? Kyllä se olit sinä enkä minä.
Lisäksisinä et myöskään näköjään kestä sitä, että sun sanotaan olevan väärässä.
Ja tuohon sun listaukseesi haavoittuvuuksista vastasin jo toisessa ketjussa, lyhyesti sanoen tuo on täyttä hölynpölyä ja tahallista totuuden vääristelyä.
T. miksuh
Äänestä
Ja mitä tulee sitten tuohon kun sanot ettei Debianissa olisi mitään mitä muissa distroissa ei olisi ja että ohjelmia asennetaan tarvittaessa.
Itseasiassa Debianin main repositoryssä on tällä hetkellä jotain noin 59000 ohjelmapakettia, joka on paljon enemmän kuin monen muun distron repoissa. Ja ero on suuri etenkin siinä mielessä, että Debianin main repossa olevat noin 59000 ohjelmapakettia ovat kaikki virallisesti tuettuna koko distroversion elinkaaren ajan. Eli toisinsanoen jokainen Debianin main repositoryssä oleva ohjelmapaketti on tuettuna tietoturvapäivityksiää koko sen vähintään viisi vuotta mitä jokaista Debianin julkaistua versiota tuetaan. Jokainen Debianin versiohan on nykyään LTS -versio, jota tuetaan vähintään viisi vuotta. Jos tätä nyt verrataan vaikkapa Ubuntuun, niin ero on erittäin suuri. Ensinnäkin Ubunt ottaa kutakuinkin kaikki pakettinsa suoraan Debianin kehitysversiosta. Suurin osa paketeista päätyy Ubuntuun sellaisenaan eikä niille anneta minkäänlaista tukea Ubuntun toimesta. Ubuntuhan tukee virallisesi vain pientä murto-osaa kaikista Ubuntussa olevista pakteista, eli suurin osa Ubuntussa olevista ohjelmapaketeista ei missään vaiheessa saa tietoturvapäivityksiä eikä muitakaan päivityksiä. Aivan sama koskee sekä Ubuntun normaaliversioita, että LTS -versioita. LTS -versio ei saa yhtään sen enempää tukea Ubuntulta kuin normaaliversiot, LTS -versio vain on tuettuna pidempään kuin normaaliversiot. Eli suurin osa Ubuntussa olevista ohjelmista jää täysin paikkaamatta, jos niissä sattuu olevmaan bugeja tai tietoturva-aukkoja. Debianissa taas jokaikinen main -repositoryssä oleva ohjelmapaketti on virallisesti tuettuna koko sen distroversion elinkaaren ajan. Main repositoryn lisäksi Debianissa on myös non-free ja contrib -repositoryt sekä backports -repository. Jopa backports -repositoryssä olevia ohjelmapaketteja päivitetään uudempii, sehän backports -repositoryn ideana onkin että sieltä on saatavilla uudempia ohjelmaversioita.
Ja sitten sä valitat, kun minä oion sinun väitteitäsi, no mitäs kirjoitat täyttä potaskaa. Ottaisit asioista selvää ennenkuin kirjoitat yhtään mitään.
Niin ja mitä tekemistä sun mielestä muka ontyöpöydän ulkonäöllä siihen liittyen toimiiko työpöytäympäristö näkövammaisten apuvälineiden kanssa vai ei? Ei se liity asiaan mitenkään. Kyllä se toimivuus on ihan muusta kuin ulkonäöstä kiinni.
T. miksuh