Minun ihana äitini piti minulle kunnon saarnan eilen .Minun ei kuulemma pidä tehdä toista lasta kun nyt jo olen väsynyt.Kerroin hänelle poikamme 10kk itkeneen aamuyön puhkeavia hampaitaan ja puhelimessa tuli mesottua koiralle joka veti remmissä.En tunne itseäni mitenkään uupuneeksi tms. pikemminkin elämäni on vasta alkanut pojan myötä ja poikamme on ollut helppo. Äiti kuitenkin teki päätöksensä että olen väsynyt ja minä en tulisi jaksamaan toista vauvaa jota niin kovasti haluttais.(Hän itse teki 40v kaksi lasta kahden vuoden välillä).
Onko tämä kateutta tms.? hän erosi hiljattain, ei ole koskaan voinut? imettää, on ollut työtön pitkään ja alkoholi on kovassa kulussa.Miksi hän ei koskaan usko mihinkään minun pystyvän?
Mitä ajatuksia teillä? Pitääkö olla varma kaikenpuolisesta jaksamisesta ennen lasten hankintaa? Eka lapsi on mulle ainakin ollut paljon helpompaa hoitaa kun mitä pelkäsin. Vai voiko sitä ikinä olla varma? Olen ajatellut niin, että jos vaikka väsyttää ja oikin hankalaa joskus niin antaa ne lapset enemmän ku ottaa!En ymmärrä miksi en jaksaisi siinä kun muutkin?
Rohkaiskaa nyt vähän!
Onko tämä kateutta tms.? hän erosi hiljattain, ei ole koskaan voinut? imettää, on ollut työtön pitkään ja alkoholi on kovassa kulussa.Miksi hän ei koskaan usko mihinkään minun pystyvän?
Mitä ajatuksia teillä? Pitääkö olla varma kaikenpuolisesta jaksamisesta ennen lasten hankintaa? Eka lapsi on mulle ainakin ollut paljon helpompaa hoitaa kun mitä pelkäsin. Vai voiko sitä ikinä olla varma? Olen ajatellut niin, että jos vaikka väsyttää ja oikin hankalaa joskus niin antaa ne lapset enemmän ku ottaa!En ymmärrä miksi en jaksaisi siinä kun muutkin?
Rohkaiskaa nyt vähän!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Elä ota äitis puheita niin kirjaimellisesti. Itse määräät elämästäsi. Kyllähän sä varmasti itse tiedät millon jaksat ja millon et. Huonoja päiviähän meillä kaikilla on, masennus on aivan eri juttu sitten.
Voimia sulle! Jos vaan haluat yritä toki toista!