Yhdysvaltojen medianäkyvyys on täysin suhteeton - media pönkittää lännessä amerikkalaisuutta

HS: "Miksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleja seurataan tiiviimmin kuin lähinaapureidemme ja koko EU:n vaaleja yhteensä?" |1

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007607592.html -
..

Miksi niin paljon - syy on ilmeinen, se on valtamedia

1 - Neljäs valtiomahti - tiedotuskanava omine päämäärineen mainoslauseella 'laatumedia ja pysytään faktoissa' olemus tuottaa ylivoimaisen osan siitä informaatiovirrasta, mikä kohtaantuu lukijoille ja katselijoille.

Valtamedia luo alustan - ja sen jälkeen lukijat jopa kyllästetään uutisviralla, joka on usein myös tarkoitushakuista. Kuten tässä US-presidentinvaalit 2020. Media on siis kiinnostunut aiheesta poikkeavan paljon, vaikka US ei edusta maailmallisuudesta kansakuntana kuin 0,33/7,8 osuutta. Pelkästään Kiina ja Intia ovat luvuissa 2,8/7,8 - yhteensä. Ei sieltä tuota uutisvirtaa tule nin paljon.

Kiinan osalta uutisvirta on kasvanut, mutta miksi - jos lukija katsoo esimerkiksi tämän HS-jutun ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007461609.html - "Kiinan historiaa murskaamassa", niin ymmärtää mikä jakaa maailmaa kahtia; se on tämä idän ja lännen välinen vastakkainasettelu, jota perinnemedia ruokkii innokkaasti.

Monin osin journalismin pyhät säännöt oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja puolueettomuudesta jäävät läntisen Elämän- ja yhteiskuntatyrkytteiden taakse.


US-vaalit nyt olivat näytelmä vailla vertaa

Vieläkään ei olla kaikkia ääniä laskettu - mutta yhteinen huutokuoro EU-Euroopasta on laukaissut onnitteluiden kaatosateen Joe Bidenin päälle. Onko siis peli 'menetetty tai voitettu' - on vielä virallista julistetta vailla. Demokratiaan kuulunee sen viimeisenkin äänen huomioiminen lopputulokseen?


US mielletään maailmanpoliisiksi, sen voimallisen armeijan ja hyökkäysherkkyyden vuoksi - sekin tuottaa uutisia, ja presidenttihän paljolti päättää hyökätäänkö vai ei

Jos katsoo tämän vuosituhannen sotia, niin huomataan hyvin tämä osallistumisherkkyys - muiden maille, pyydettynä ja pyytämättä.

US on tapetilla, koska sen nykymallinen oman edun tavoittelu ylitti hyväksytyt raja-aidat, ollaan protektionismin aallossa - USA' n osalta paljolti Kiinan nousun takia > 2
.
.
Maailman suurimmasta uutisointi jää USA' n varjoon, mutta ei negatiivisuudessaan!

2 - Kiinasta kasvoi maailman suurin talous (bkt/PPP- IMF 2015) ja se on myös maailman suurin viejävaltio, jolle USA on tähtitieteellisesti velkaa.

USA' lla on maailmanvaluutta USD, on sekin syy miksi US' ta seurataan aktiivisesti, toinen syy on US' n sotilasvoiman osallistuminen maailman erimielisyyksiin - sytytellen sekaantumissotia, kuten Irak 2003.

Juurisyy pinnan alta väkevään US-uutisointiin on kuitenkin median läntisyysihanne ja sen väkilannoitus

Miten valtamedia HS julkaisee uutisia, kolumneja, kirjoituksia ja pääkirjoitustoimiston mielipidekirjoituksia - sieltä on nähtävillä luova painostus läntisyyden ylivertaisuudesta - julistussanoin:

'Demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja sananvapaus' - tässä kohdin voimme miettiä antavatko nämä julistesanat oikeuden painostaa koko muuta enemmistöistä maailmaa näiden arvotekijöiden taakse. Itse läntisyyden oma harjoitelma julistesanojen osalta on tarkasti katsomisen myötä epäilyksiä herättämässä.


Nyt on vallalla uutisvirallinenkin vastakkainasettelu - idän ja lännen välille

Länsi on EU' sta nähtynä mieluusti USA EU-yhdistelmä, tämän edustaessa populaatiollisesti suhdetta ~0,8/7,8. Itäinen yhdiste voi kulminoitua Kiinan ja maailman suurimman raaka-ainevarannon - Venäjän "liittoon yhteistyöstä", tällä ollen vastaavuussuhde ~1,54/7,8.


Jokainen voi miettiä mitä edellä oleva vastakkainasettelu voi merkitä!

Siinähän ovat kaksi ydinasesuurvaltaa vastakkain, ja vieläpä Euroopassa, jopa Suomen ja Venäjän rajalla!


Valtamedioiden läntisyys korostuu täällä EU' ssa ja USA' ssa lähivuosien ajan, siksi voimalliseksi on Kiinan vaikute käynyt maailmalla

Olisiko 'EU-median' hyödyllistä katsoa uutisointinsa lähemmäksi puolueettomutta?

Uutisvirta voimistuu ympäristöstämme, se ei katsele ilmansuuntia. Ongelmat ympäriltämme ovat yhteisiä -koko Maapallon luontobiologian näkökulmasta, josta me ihmiskuntana olemme pieni osa, mutta jäljeltään valtava. e


.
|1 HS-ingressi: "Tutkijat voisivat selvitellä syitä ilmiölle."


...
18686