Asukkaat saivat tehtäviä 50-60 luvulta. Mutta näyttivät olevan aika pihalla noiden aikojen tapahtumista. Paula tuntui muistavan ja tietävän eniten. Onhan hän muita hieman vanhempikin. Esim.Kyllitätikin oli muille ihan "never heard" vieras.
Ovat sen ikäistä "pikkukakkos" porukkaa, että nämä 50-60-70 luvun ajat, kaikkine tapahtumineen ovat heille, utopiaa ja kaukaisuutta.
Vaikka nykyään olisi niin helppoa kurkistaa menneisiin aikoihin internetin avulla ja siten lisätä tietämystään. Siitä huolimatta nykynuorisoa ei juurikaan kiinnosta ne aikakaudet, jolloin heitä ei vielä ollut ja joita he eivät ole olleet näkemässä.
Ei niistä itsekään nuorena mitään tiennyt, ellei kuunnellut vanhempien ihmisten tarinoita menneiltä ajoilta. Silloin ei ollut nuorisolla nettiä, joten ei niistä muuten tietoa edes saanut, kuin vain itse historian kirjoja tutkimalla.
Kouluja käyneet, paljon opiskelleet olivat silloinkin niitä sivistyneempiä ja tiesivät enemmän ajoista ennen syntymäänsä, historiaa lukeneina. He tiesivät kaukaisista ajoista, jolloin heidän vanhempansa ja isovanhempansa olivat nuoria. Sen aikaisista sodista, politiikasta ja presidentteistä kuuluisuuksista ja sen ajan musiikkisuunnista jne. Koulujakäymätöntä nuorisoa kiinnosti vain oman aikansa jutut ja tulevaisuus.
He eivät tienneet niistäkään ajoista mitään, kun heidän omat vanhempansa elivät nuoruuttaan. Jos niistä jotain kuultiinkin joskus. Vanhanaikaisille asioille jopa vähän naureskeltiin pilkaten. Oltiin yhtä pihalla niistä, kuin nämä bb-asukkaat nyt.
Ovat sen ikäistä "pikkukakkos" porukkaa, että nämä 50-60-70 luvun ajat, kaikkine tapahtumineen ovat heille, utopiaa ja kaukaisuutta.
Vaikka nykyään olisi niin helppoa kurkistaa menneisiin aikoihin internetin avulla ja siten lisätä tietämystään. Siitä huolimatta nykynuorisoa ei juurikaan kiinnosta ne aikakaudet, jolloin heitä ei vielä ollut ja joita he eivät ole olleet näkemässä.
Ei niistä itsekään nuorena mitään tiennyt, ellei kuunnellut vanhempien ihmisten tarinoita menneiltä ajoilta. Silloin ei ollut nuorisolla nettiä, joten ei niistä muuten tietoa edes saanut, kuin vain itse historian kirjoja tutkimalla.
Kouluja käyneet, paljon opiskelleet olivat silloinkin niitä sivistyneempiä ja tiesivät enemmän ajoista ennen syntymäänsä, historiaa lukeneina. He tiesivät kaukaisista ajoista, jolloin heidän vanhempansa ja isovanhempansa olivat nuoria. Sen aikaisista sodista, politiikasta ja presidentteistä kuuluisuuksista ja sen ajan musiikkisuunnista jne. Koulujakäymätöntä nuorisoa kiinnosti vain oman aikansa jutut ja tulevaisuus.
He eivät tienneet niistäkään ajoista mitään, kun heidän omat vanhempansa elivät nuoruuttaan. Jos niistä jotain kuultiinkin joskus. Vanhanaikaisille asioille jopa vähän naureskeltiin pilkaten. Oltiin yhtä pihalla niistä, kuin nämä bb-asukkaat nyt.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Omassa kodissani on aina kerrottu oman perheen, Suomen ja maailmanhistoriaa, myös miten nämä liittyivät toisiinsa. Kauan sitten eläneet sukulaiset ja muu kylänväki ovat eläneet sananparsissa, esim. mitä hassuja joku oli joskus sanonut jne. Venäjän vallankumouksen ja nk. sisällissodan aika, Talvi- ja Jatkosota, Helsingin pommitukset ovat tuttuja sen kautta kuinka tavallinen kansa täällä sen koki, kuin olisin ne itse kokenut ja sainkin niistä lapsena jonkinlaisia traumoja! Neuvosto-pommikoneet tulivat uniini...
Tämä on elämänrikkautta, usempi ihmiselämä ja vuosisata, kuin olisi itse tuon kaiken elänyt. Omakin elämäni on ollut varsin värikästä.
Kylli-tädin muistan, hänen äänensäkin, samalla kun hän piirsi. Myös sotakoira Rin-tin-tinin...
Hyvä, opettavainen tehtävä, jonka myötä saavat tietää, mitä kaikkea ennen heidän syntymäänsä on, maassamme ja maailmassa tapahtunut. Ehkä kiinnostuvat etsimään näistä enemmän tietoa, kunhan pääsevät kotiin.
Ei sinällään tullut yllätyksenä.Nämähän on täysin moukkia, se on tullut jo hyvin selväksi.
Näille nykynuorille tärkein tieto on nykyhetki ja se että tietää kuka on mikäkin tubettaja. Eivät historiasta varmaankaan tiedä edes kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Jos kysyttäisiin Estoniasta, mikä Estonia, tai syyskuun yhdestoista, mikä yhdestoista tai Berliinin muurin mustuminen, mikä muuri, nevöhööd.
Eiku kyl ne ton syyskuun yhdennentoista tietäis koska se liittyy jenkkeihin.
Paula oli täysi kymppi ja Julia nolla(onko hän käyny koulussa ).Näki keitoissa päärynä ekakerta....pliis Uuet ulos.Ei ole rehellistä että pääse finaali uuet
Kyllä Juulia päärynän tiesi, mutta ei sitä mitenkä leikataan. Tarviiko yleensä leikata. Sen kun haukkaa jos haluaa syödä.
Ei tiennyt, "miten päärynä leikataan"?
No pääryynän leikkaushan vaatii ihan erikoisvälineet.
Ensimmäiseksi päärynä tulee kuoria, esim. perunankuorintaveitsellä. Hikisistä käsistä sitä tämän jälkeen huljautetaan hetki hanan alla ja laitetaan lautaselle. Tulee olla erillinen astia päärynää varten, kauneussyistä mieluiten syvä jälkiruokalautanen eli pieni kulho. Jos ei ole erillistä astiastoa tätä varten, myös esim. mummon vanha keittolautanenkin käy tähän tarkoitukseen. Kuoret heitetään biosankoon. Siis leikattavan päärynän kuoret.
Sitten otetaan aivan erityinen päärynänleikkaushaarukka ja päärynäveitsi. Tämä vaatiikin nyt taitoa, katsokaa lapset tarkkaan: toisella kädellä veistä päärynän päällä tukien, tämä omanlaisensa päärynähaarukka isketään päärynään. Joidenkin mielestä olisi parempi iskeä se päärynän paksuimpaan kohtaan (ei siihen satu, rohkeasti vaan!), jotkut taas suosivat päärynän kapeinta kohtaa. Maku on sama, tekee tämän kummin päin vain.
Nyt siis tukevasti pidetään päärynää syvällä jälkiruokalautasella. Otetaan päärynäveitsi ja sen terä painetaan päärynään. Viipaloinnin voi hyvin aloittaa päärynän kummasta päästä tahansa, itse susosisin haarukkaa paksummalla puolella ja viipaloinnin aloittaisin päärynän kapeammasta kohdasta, mutta kumpikin tapa käy. Päärynän kova tyvi heitetään biosankoon.
Kun päärynä on viipaloitu, sitä voi kevyesti maustaa esim. sokerilla ja / tai kanelilla. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Päärynä on herkullista ilmankin.
Syömiseen käytetään uutta, puhdasta päärynähaarukkaa. Eikä pöydässä kaivella nenää.