– Taivas ei ole raja vaan ratkaisu Suomen saavutettavuushaasteeseen, näin haluavat Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho pöllyttää ummehtuneena pitämäänsä suomalaista liikennepolitiikkaa.
– Kuhmon kaupungilla on ollut jo pidempään halu kehittää pienlentokenttää palvelemaan alueen liikkumisen tarpeita. Sähköisessä lentoliikenteessä on mielestämme potentiaali ja se palvelee erityisesti myös harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta, Määttä kertoo.
Kaksikko on ollut mukana kasaamassa verkostoa suomalaisista kunnista ja kaupungeista, joista löytyy lentokenttä.
Ajatus on, että EU:n elpymispaketista kanavoidaan kansallisen lentokenttäinfran digitalisointiin ja lentoliikenteen modernisointiin.
– Raideliikenne on tärkeä kehittämisen näkökulma niin tavaraliikenteen kuin henkilöliikenteen näkökulmasta. Olemme Kuhmossa pitäneet esillä, joidenkin mielestä hullua ajatusta ulottaa raideliikenne myös itärajaa pitkin Kuhmoon ja Kuusamoon, Määttä toteaa.
Hän haluaa nostaa kansalliselle agendalle tulevaisuuden ilmaliikenteen mahdollisuudet.
– Näemme, että ne ovat myös edullisemmin ja nopeammin toteutettavissa. Sähköinen lentoliikenne voisi avata täysin uusiakin lentoreittimahdollisuuksia Pohjoismaiden välillä ja parantaa vaikkapa Arktisen alueen saavutettavuutta.
Professori Jorma Mäntysen selvityksessä tulevaisuuden ilmaliikenteestä Suomessa korostetaan elinkeinoelämän, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä matkailun tarvetta toimiviin lentoyhteyksiin kautta Suomen.
Nykyinen Helsinki-keskeinen liikennöinti raskaalla kalustolla ei vastaa tarvetta ja on kannattamatonta niin lentoyhtiöille kuin lentoasemille. Siirtyminen digitaalisiin ratkaisuihin ja joustavaan liikennöintiin sopivan kokoisella kalustolla luovat pohjaa sähköiselle ilmaliikenteelle.
Uusi lentoliikennejärjestelmä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tarjoaa vastauksen kysyntään. Valtakunnallisessa Kestävä matkailu ohjelmakokonaisuudessa on nostettu esille, että ohjelman kautta etsitään ratkaisuja edistää sähköistä lentoliikennettä.
Hankeideaa on esitelty viime viikkojen aikana eri vaalipiirien kansanedustajille sekä useille ministereille. Mukana verkostossa on Pyhtään ja Kuhmon lisäksi Lappeenranta, Enontekiö, Joroinen/Varkaus, Iisalmi, Kokkola, Rautavaara ja Vihti sekä Merenkurkun neuvosto.
– Kuhmon kaupungilla on ollut jo pidempään halu kehittää pienlentokenttää palvelemaan alueen liikkumisen tarpeita. Sähköisessä lentoliikenteessä on mielestämme potentiaali ja se palvelee erityisesti myös harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta, Määttä kertoo.
Kaksikko on ollut mukana kasaamassa verkostoa suomalaisista kunnista ja kaupungeista, joista löytyy lentokenttä.
Ajatus on, että EU:n elpymispaketista kanavoidaan kansallisen lentokenttäinfran digitalisointiin ja lentoliikenteen modernisointiin.
– Raideliikenne on tärkeä kehittämisen näkökulma niin tavaraliikenteen kuin henkilöliikenteen näkökulmasta. Olemme Kuhmossa pitäneet esillä, joidenkin mielestä hullua ajatusta ulottaa raideliikenne myös itärajaa pitkin Kuhmoon ja Kuusamoon, Määttä toteaa.
Hän haluaa nostaa kansalliselle agendalle tulevaisuuden ilmaliikenteen mahdollisuudet.
– Näemme, että ne ovat myös edullisemmin ja nopeammin toteutettavissa. Sähköinen lentoliikenne voisi avata täysin uusiakin lentoreittimahdollisuuksia Pohjoismaiden välillä ja parantaa vaikkapa Arktisen alueen saavutettavuutta.
Professori Jorma Mäntysen selvityksessä tulevaisuuden ilmaliikenteestä Suomessa korostetaan elinkeinoelämän, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä matkailun tarvetta toimiviin lentoyhteyksiin kautta Suomen.
Nykyinen Helsinki-keskeinen liikennöinti raskaalla kalustolla ei vastaa tarvetta ja on kannattamatonta niin lentoyhtiöille kuin lentoasemille. Siirtyminen digitaalisiin ratkaisuihin ja joustavaan liikennöintiin sopivan kokoisella kalustolla luovat pohjaa sähköiselle ilmaliikenteelle.
Uusi lentoliikennejärjestelmä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tarjoaa vastauksen kysyntään. Valtakunnallisessa Kestävä matkailu ohjelmakokonaisuudessa on nostettu esille, että ohjelman kautta etsitään ratkaisuja edistää sähköistä lentoliikennettä.
Hankeideaa on esitelty viime viikkojen aikana eri vaalipiirien kansanedustajille sekä useille ministereille. Mukana verkostossa on Pyhtään ja Kuhmon lisäksi Lappeenranta, Enontekiö, Joroinen/Varkaus, Iisalmi, Kokkola, Rautavaara ja Vihti sekä Merenkurkun neuvosto.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Laita jutun lähde kansalle tietoon, jotta voimme varmistaa asian.
Hauska juttu sinällään. Rautatietä Kuhmoon epäilen, mutta että ihan sähkölentokone. Eikö alkuun kelpaisi joku pieni tavallinen? Silläkin pääsee Kuhmon runsaslukuinen liikemieslauma Helsinkiin. Kenttähän on jo olemassa, vaatii ehkä hieman rahaa laittoon. Sitä rahaa on, siitä on lähdettävä!
Olet oikeassa, kenttä on, Mutta. Kuhmon ilmailukerhon (KUIK) alkutaivalta lapsena/nuorena läheltä seuranneena tiedän, että kenttää pidennettiin, jotta useampi paikkaisetkin koneet sinne voisi laskeutua /nousta. 70- luvun alussa kentällä oli jo suunnitelma ja osin valtion rahoituskentän asfaltoimisesta. Suomussalmen kentällä oli myös vastaava valtion päätös, ja asfaltointi myös toteutui. Isommilla koneilla, (karkeasti yli 6 henkilöä) ei voi laskeutua sorakentälle. Lupauksiin luottaen KUIK osti laskeutumis / liukuportaan valot valmiiksi. Kaikki kuitenkin tyssäsi silloisten lyhytnäköisten kunnallispolitikkojen vastustukseen, vaikka valtion rahaa oli jo luvattu. Edes pyhälehmä Kamarimusiikkifestivaali ei auttanut. (Kun ei ole ennenkää tarvittu, ei tarvita nytkään, ja kenkää Kuhmoon nyt lentää tarvitsisi, onhan auto keksitty), Pahin tulppa oli silloinen kunnanjohtaja Rautiainen, ehkä muissa asioissa jopa ansioitunutkin. Rautianen vetkutteli asiassa, ja sai riittävän määrän kannattajia ja valtion raha-avustuskin vanhentui.
Kävin sitten eräänä iltana vanhalla lentokonehallilla katsomassa niitä laskeutumisvaloja telineineen. Rosvo-Roope (50 ihmiset hänet varmaan muistavat) oli ne päissään ja ajankulukseen särkenyt.
Kenttä on todella hyvässä kunnossa, kiitos KUIKin vapaaehtoisten, ja kun se päällystetään yms. siitä tulee tulevaisuuden tilausliikenteelle loistava tukikohta. Toivottavasti 70 -luvun virheet nyt korjataan ja Tytti sekä luottamushenkilöt satsaavat ja edelleen visioivat tulevaisuuteen.
Rahalla saa ja hevosella pääsee!
Vihdoinkin joku muukin on ymmärtänyt ilmasillan merkityksen. Muutamat harvat ovat sen uuden( tai laajennetun) kentän puolesta puhuneet jo yli 10 vuotta! Elän toivossa, että viimeistään se uurnani saadaan täältä lennätettyä takaisin etelään 🤣
Hieno kommentti, Ylempänä kommentini vähän kauenpaa- 40 vuoden takaa. KUIK.
Jos ja kun Tytti hoitaa tämänkin asian kuin Tönölän kaupat, niin ei tarvitse odottaa yhtään mitään. Tytillä aina kiire hölisemään medialle ja mitään ei saa aikaan. Tyhjä tynnyri kun on.
Aika epämääräinen tiedoksianto oli Kuhmolaisessa tässä Tönölän asiassa.. torstaina kirjastolla; mikä lie? Aika outoa hommaa tuossa aikataulussa hommata yhtään mitään, vai onko taas niin Että kuntalaisia ei sinne haluta.
Kuka se tietää; onko tuollaisesta tehtävä virallinen kokouskutsu ja miten aikaisin kutsu on esitettävä julkisesti?
Osallistumisohje kaupungin sivuilla. Ota homma haltuun. Seuraan aktiivisuuttasi keskustelussa. Ei jää lätinä tänne suoli24:lle. Vai rohkenetko edes terve sanoa?
Tervettä ei paljon sanota kaupungintalolla 🤭
Keskustella toki voi, ihan milloin haluaa. Tuollaisen tilaisuuden voi todennäköisesti järjestää siis ihan milloin haluaa ja millä aikataululla haluaa.
Jos ja kun rautatie rakennetaan Kuhmoon, niin se n täytyy kulkea simpukkabaarin vierestä, ettei m-marttojen tarvitsisi mennä Ypykkään katsomaan junan menoa.
Ei tällä siivoojan palkalla varmaankaan lennetä. Tämähän on taas sitä että tytin oma perperi pääsee liikkumaan nopemmin...
Sotkamossa aikoinaan ukko sanoi akalle"tuosta se juna on kulukenna"akka sanoi"ja tuommoset jäletjätti".
Oli Kaupunginjohtaja telkkarissa, hyvältä näytti ja niin pyyteettömästi aikaa ja vaivoja säästämättä ajoi kuhmon, kainuun ja koko suomen vaurautta ja hyvinvointia.
Hyvä Tytti Määttä olemmekohan todella ansainneet näin loistavaa kaupunginjohtajaa.
Kiitos!