3n naisen loukku vai onni?

Tuttavani, ne harvat joille olen kertonut, pitää minua tyhmänä.
Itse pidän itseäni fiksuna ja teen oikein kun annan niille jotka olivat, ja toivottavasti yhä ovat, kun pääsen taas Thaimaahan. Ainoa asia vaivaa vähän kuinka taiteilen ettei tule kenellekään paha mieli kun nyt eivät tiedä muista. Minusta parempi niin, minulla on kokemusta kuinka Thaikut osaavat olla tulisen mustasukkaisia!

Itse olen onnellinen ja nautin kun saan tuoda maallista iloa Thai ystävilleni kun emme näe livenä kiitos Coronan.

Lähetän kolmelle joka kuu 300e. Se ei ole paljon Suomessa mutta suuri apu Thaimaassa, etenkin nyt.
Ensin oli jokaisesta tehtävä pankkiini tarkka selvitys miksi lähetän! Lie ollut joku puutteessa elävä wanha piika tai wanhuksen (minun) hyvinvoinnista huolestunut virkailija asialla? Annoin aika tarkan selvityksen ketä ovat ja kuinka ovat minusta huolta pitäneet :-) Sitten meni läpi lähetys ja seuraavista ei kyselty mitään.

Tein kovasti töitä, ja fyrkkaa, ja minulla ei ole yhtään sukulaista jolle annan penniäkään joten saajien lista on lyhyt ja annetavaa paljon. Ja aika vähenee koko ajan ikäni vuoksi.

Onko muita samassa veneessä? Voisimme jopa tavata ja vaihtaa kuulumiset!