Pesänjakaja ja omaisuuden myynti

Etkö oikeasti parempaan pysty?

Säälittävää, että yhä edelleen yrität esiintyä muuna kuin oletkaan ja onhan se jo kaikilla tiedossa kuka taikka millainen oikeasti olet.

Kertoisitko aloittaja sen mitkä rahat jää leskelle?

Leskelle jää ainoastaan asumiseen soveltuva yhteisenä kotina pidetty asunto hallintaan perillisen/perillisten jakovaatimuksesta huolimatta.

Leskelle jää ainoastaan oma omaisuutensa ja yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta puolet (kts. laki avioliitosta IV 90§ kohta 1 osituksesta), mutta tuo testamentti muuttaa asian.

Pesänjakajan 'määräykset' eivät ohita testamenttia ja selvitä nyt vielä, että, jos teille jo testamentilla on MÄÄRÄTTY oleen ainoastaan lakiosuudet ja joka on puolet perintöosuudesta, niin miten teille voisi edes jäädä sellaista omaisuuttta kynsiin jota on vaikea myydä.

Pesänjakaja kuuntelee mielipiteitänne ja jos haluat rahallisesti, niin pesänjakaja myy omaisuutta niin, että saadaan tasajako aikaan

Siis tuollainen edellyttää tietenkin, että lakia noudatetaan, eikä lainvastaista oikeuskäytäntöä/laintulkintaa.

T. Ainoa oikea hartwall

Anonyymi kirjoitti:

Etkö oikeasti parempaan pysty?

Säälittävää, että yhä edelleen yrität esiintyä muuna kuin oletkaan ja onhan se jo kaikilla tiedossa kuka taikka millainen oikeasti olet.

Kertoisitko aloittaja sen mitkä rahat jää leskelle?

Leskelle jää ainoastaan asumiseen soveltuva yhteisenä kotina pidetty asunto hallintaan perillisen/perillisten jakovaatimuksesta huolimatta.

Leskelle jää ainoastaan oma omaisuutensa ja yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta puolet (kts. laki avioliitosta IV 90§ kohta 1 osituksesta), mutta tuo testamentti muuttaa asian.

Pesänjakajan 'määräykset' eivät ohita testamenttia ja selvitä nyt vielä, että, jos teille jo testamentilla on MÄÄRÄTTY oleen ainoastaan lakiosuudet ja joka on puolet perintöosuudesta, niin miten teille voisi edes jäädä sellaista omaisuuttta kynsiin jota on vaikea myydä.

Pesänjakaja kuuntelee mielipiteitänne ja jos haluat rahallisesti, niin pesänjakaja myy omaisuutta niin, että saadaan tasajako aikaan

Siis tuollainen edellyttää tietenkin, että lakia noudatetaan, eikä lainvastaista oikeuskäytäntöä/laintulkintaa.

T. Ainoa oikea hartwall

Lue lisää

Ja taas l-höpö höpöttää omiansa: "Pesänjakaja kuuntelee mielipiteitänne ja jos haluat rahallisesti, niin pesänjakaja myy omaisuutta niin, että saadaan tasajako aikaan"

Pesänjakajan toimivaltuudet ovat rajalliset. Pesänjakaja ei saa esim. metsäkiinteistölle lupaa myydä jos yksikin pesänosakkaista vaatii toimitusjakoa.

Mitä myytävä omaisuus on?

Tuota tuota juodakko, oliko testamentissa sanamuoto "rintaperillisille JÄÄKÖÖN lakiosa"?

Jos oli, niin tällöin se tarkoittaa, että jää vain ja ainoastaan lakiosa, ei muuta, mutta jos olisi ollut, "jääköön vähintään lakiosa", niin tällöin jaettaisiin perintö kuten olisi, mutta kuitenkin vähintään tulisi jäädä lakiosan verran kullekkin.

Testamentti ohittaa laissa määritellyn puolet ja puolet, koska koko omaisuus on määrätty eloon jääneelle, mutta nyt on kysymys siittäkin, joutuuko perilliset hyvittään leskeä kun koko omaisuus on jo testamentti määräyksellä määrätty menevän muualle.

Miksi kummassa te sekoitatte asiaan puolet ja puolet. koska ei se mene niin, vaan että te perilliset saatte vain lakiosan joka määrätty testamentissa, muu omaisuus menee leskelle " 1 §

Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen (JÄÄKÖÖN lakiosa on ymmärtääkseni erityisjälkisäädös, koska muu omaisuus jää leskelle).

Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu erityisjälkisäädös on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon, vastaavat osakkaat yhteisvastuullisesti jälkisäädöksen täytäntöönpanosta, niin kuin jakoa ei olisi toimitettu. Mitä osakkaat täten ovat joutuneet suorittamaan, on heidän kesken jaettava 18 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.".

JOS EI OLISI testamenttia, niin TÄLLÖIN se menisi, että puolet ja puolet, tasinkoa ja lisäksi voidaan tehdä sopimusjako ja tässä se tasan kaikille. " pesänjakajan ====>>>on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan<<<<====".

Eräälle hihhuloijalle, "Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon (YLEENSÄ PESÄNSELVITTÄJÄ hoitaa myös PESÄNJAON ja tällöin pesäjakaja/selvittäjä yekee näin, .

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.

Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.
3 § (13.10.1995/1153)

Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii ====>>>>tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla<<<<<=====. (8.6.2006/471)".'

Lisää "Pesänjakajan toimivaltuudet ovat rajalliset. Pesänjakaja ei saa esim. metsäkiinteistölle lupaa myydä jos yksikin pesänosakkaista vaatii toimitusjakoa".

Pesänjakajan toimivaltuudet eivät ole rajalliset, vaan rajat määrää tuomioistuin, EI pesänosakkaat ja tuo viimeisin lause on täyttä höpötystä.

Kun tehdään toimitusjako, NIIN TÄLLÖIN JOTTA pesä saadaan jaettua, ON JAKAJAN TARPEEN tullen myytävä omaisuutta JOTTA toimitusjako voidaan tehdä eli omaisuuden MYYNTI ON EDELLYTYS jaolle, eikä niin että kun toimitusjakoa vaaditaan, olisi este myymiselle, VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä.

"12 § (20.8.2004/783)

Pesänselvittäjän tulee noudattaen, mitä jäljempänä säädetään, ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin. Pesänselvittäjän on hoidettava tehtävänsä joutuisasti.

Pesänselvittäjän on, jos se hankaluudetta käy päinsä, tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, kun on kysymys perittävän harjoittaman liikkeen selvittämisestä, 12 a §:ssä tarkoitetun sopimuksen tai päätöksen tekemisestä tai sellaisen omaisuuden myymisestä, jolla on osakkaille erityistä arvoa, taikka muista osakkaille tärkeistä asioista."

Anonyymi kirjoitti:

Tuota tuota juodakko, oliko testamentissa sanamuoto "rintaperillisille JÄÄKÖÖN lakiosa"?

Jos oli, niin tällöin se tarkoittaa, että jää vain ja ainoastaan lakiosa, ei muuta, mutta jos olisi ollut, "jääköön vähintään lakiosa", niin tällöin jaettaisiin perintö kuten olisi, mutta kuitenkin vähintään tulisi jäädä lakiosan verran kullekkin.

Testamentti ohittaa laissa määritellyn puolet ja puolet, koska koko omaisuus on määrätty eloon jääneelle, mutta nyt on kysymys siittäkin, joutuuko perilliset hyvittään leskeä kun koko omaisuus on jo testamentti määräyksellä määrätty menevän muualle.

Miksi kummassa te sekoitatte asiaan puolet ja puolet. koska ei se mene niin, vaan että te perilliset saatte vain lakiosan joka määrätty testamentissa, muu omaisuus menee leskelle " 1 §

Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen (JÄÄKÖÖN lakiosa on ymmärtääkseni erityisjälkisäädös, koska muu omaisuus jää leskelle).

Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu erityisjälkisäädös on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon, vastaavat osakkaat yhteisvastuullisesti jälkisäädöksen täytäntöönpanosta, niin kuin jakoa ei olisi toimitettu. Mitä osakkaat täten ovat joutuneet suorittamaan, on heidän kesken jaettava 18 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.".

JOS EI OLISI testamenttia, niin TÄLLÖIN se menisi, että puolet ja puolet, tasinkoa ja lisäksi voidaan tehdä sopimusjako ja tässä se tasan kaikille. " pesänjakajan ====>>>on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan<<<<====".

Eräälle hihhuloijalle, "Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon (YLEENSÄ PESÄNSELVITTÄJÄ hoitaa myös PESÄNJAON ja tällöin pesäjakaja/selvittäjä yekee näin, .

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.

Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.
3 § (13.10.1995/1153)

Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii ====>>>>tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla<<<<<=====. (8.6.2006/471)".'

Lisää "Pesänjakajan toimivaltuudet ovat rajalliset. Pesänjakaja ei saa esim. metsäkiinteistölle lupaa myydä jos yksikin pesänosakkaista vaatii toimitusjakoa".

Pesänjakajan toimivaltuudet eivät ole rajalliset, vaan rajat määrää tuomioistuin, EI pesänosakkaat ja tuo viimeisin lause on täyttä höpötystä.

Kun tehdään toimitusjako, NIIN TÄLLÖIN JOTTA pesä saadaan jaettua, ON JAKAJAN TARPEEN tullen myytävä omaisuutta JOTTA toimitusjako voidaan tehdä eli omaisuuden MYYNTI ON EDELLYTYS jaolle, eikä niin että kun toimitusjakoa vaaditaan, olisi este myymiselle, VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä.

"12 § (20.8.2004/783)

Pesänselvittäjän tulee noudattaen, mitä jäljempänä säädetään, ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin. Pesänselvittäjän on hoidettava tehtävänsä joutuisasti.

Pesänselvittäjän on, jos se hankaluudetta käy päinsä, tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, kun on kysymys perittävän harjoittaman liikkeen selvittämisestä, 12 a §:ssä tarkoitetun sopimuksen tai päätöksen tekemisestä tai sellaisen omaisuuden myymisestä, jolla on osakkaille erityistä arvoa, taikka muista osakkaille tärkeistä asioista."

Lue lisää

Lisään tänne vielä sen myymiskiellon, jottei olisi kovin epäselvää lukutaitoisille (se kun ei vaadi lukemansa ymmärtämistä), " 13 §

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä - 6 § (20.8.2004/783)

Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus (eli koska pesänselvittäjä, että jakaja voi hoitaa pesän ja vainajan velat ja jakoon ei saa ryhtyä ennen niiden maksua ja jos maksamiseen vaaditaan kiinteän omaisuuden. myymistä, niin kielto myydä ilman osakkaan taikka tuomioistuimen lupaa koskee myös pesänjakajaa kuin selvittäjääkin)".

Nää asiat on kyllä niin pitun yksinkertaisia kuin olla voi, niin mikä on vaikeata ymmärtää niitä???

Anonyymi kirjoitti:

Lisään tänne vielä sen myymiskiellon, jottei olisi kovin epäselvää lukutaitoisille (se kun ei vaadi lukemansa ymmärtämistä), " 13 §

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä - 6 § (20.8.2004/783)

Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus (eli koska pesänselvittäjä, että jakaja voi hoitaa pesän ja vainajan velat ja jakoon ei saa ryhtyä ennen niiden maksua ja jos maksamiseen vaaditaan kiinteän omaisuuden. myymistä, niin kielto myydä ilman osakkaan taikka tuomioistuimen lupaa koskee myös pesänjakajaa kuin selvittäjääkin)".

Nää asiat on kyllä niin pitun yksinkertaisia kuin olla voi, niin mikä on vaikeata ymmärtää niitä???

Lue lisää

"Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä."

Eli Lawetti ei vieläkään ymmärrä siirrettävän maanvuokraoikeuden käsitettä...

Vuokraoikeutta ei voi myydä maanomistajan toimesta, se kun on vuokralaisen omaisuutta. Maapohjan voi toki myydä, mutta vuokraoikeus pysyy tietenkin voimassa.

Lpettele Lawetti edes jotain juridisia perusasioita ja pidä paskamölyt vatsassi opetteluvuosien ajan!!

Anonyymi kirjoitti:

"Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä."

Eli Lawetti ei vieläkään ymmärrä siirrettävän maanvuokraoikeuden käsitettä...

Vuokraoikeutta ei voi myydä maanomistajan toimesta, se kun on vuokralaisen omaisuutta. Maapohjan voi toki myydä, mutta vuokraoikeus pysyy tietenkin voimassa.

Lpettele Lawetti edes jotain juridisia perusasioita ja pidä paskamölyt vatsassi opetteluvuosien ajan!!

Lue lisää

Kukahan se täällä oikein loppu viimein mölisee???

SIIRRETTÄVÄ (Esim. "autonne on SIIRRETTÄVÄ lumitöiden vuoksi" VAIKO, "autonne on MYYTÄVÄ lumitöiden vuoksi"??

Sinähän se täällä et ymmärrä MAAN vuokrasopimuksen siirrettävyyttä JOTA EI VOI VUOKRALAINEN myydä, vaan vuokralle antaja VOI ja siirtyy uudelle OMISTAJALLE maarasitteen alaisena oleva vuokraoikeus myytyyn maapalaan ja vuokrasopimuksen voi VUOKRALAINEN SIIRTÄÄ toiselle vuokraajalle ILMAN MAANOMISTAJAN lupaa, MUTTEI VOI OTTAA SIITÄ MAKSUA.

TAJUSITKO NÄIN YKSINKERTAISEN asian nyt kun olet jo sitä vatvonut ja miettinyt vuostolkulla pääsemättä selvyyteen.

"lupettele sä, tai lpettele sä"???

Tässä muuten sanasia maanmittauslaitokselta, että laista, "Huomiota kannattaa kiinnittää tällöin mm. siihen,onko vuokranantajalla vuokrasuhteen päättyessä oikeus tai vel-vollisuus lunastaa vuokra-alueella olevat vuokramiehen rakentamat rakennukset ja minkälaisin ehdoin lunastusoi-keus tai -velvollisuus on olemassa.Sekä siirtokelpoisuudesta että lunastuskysymyksistä on maanvuokralaissa säännöksiä, jotka tulevat sovellettaviksi, jos muuta ei ole sovittu" - " 75 §

Vuokramies on oikeutettu siirtämään vuokraoikeuden toiselle vuokranantajan suostumuksetta, jos vuokrasopimus on tehty kirjallisesti eikä siirtoa ole vuokrakirjassa kielletty.

Milloin vuokraoikeus voidaan vuokranantajan suostumuksetta siirtää toiselle, on vuokraoikeus perinnöllinen ja siitä voidaan määrätä testamentilla.

Jollei vuokraoikeutta voida vuokranantajan suostumuksetta siirtää toiselle, on vuokrasopimuksen voimassa pysymiseen vuokramiehen kuollessa sovellettava,====>>>> mitä 53 §:n 3 momentissa on säädetty. ( 53 §

Vuokramies on oikeutettu siirtämään vuokraoikeuden toiselle vuokranantajan suostumuksetta, !!!!jos siirtoa ei ole vuokrakirjassa kielletty!!!.

Milloin vuokraoikeutta ei ole vuokrakirjassa kielletty siirtämästä toiselle, on vuokraoikeus perinnöllinen ja siitä voidaan määrätä testamentilla.

====>>>>Jos vuokrakirjassa on ehto, ettei vuokraoikeutta saa vuokranantajan suostumuksetta siirtää toiselle, pysyy vuokrasopimus vuokramiehen kuollessa voimassa jos vuokramieheltä jää leski, rintaperillinen tai ottolapsi ja joku tai jotkut heistä niin haluavat sekä ilmoittavat siitä vuokranantajalle kolmen kuukauden kuuluessa vuokramiehen kuolemasta<<<<<====. !!!!Jollei ilmoitusta tehdä, katsotaan vuokrasopimus irtisanotuksi sinä päivänä, jolloin ilmoitus viimeistään olisi ollut tehtävä!!!!, tahi jos vuokramiehen mainitut omaiset sitä ennen ilmoittavat, etteivät he halua jatkaa vuokrasuhdetta, sinä päivänä, jolloin tällainen ilmoitus tehtiin.


76 §
Vuokramiehellä on oikeus saada korvausta vuokra-alueelle tekemistään parannuksista vain, mikäli siitä on sovittu.

Jos vuokramies on rakentanut vuokra-alueelle rakennuksen tai laitoksen, on vuokranantajalla, jollei toisin ole sovittu, oikeus lunastaa rakennus tai laitos 34 §:n 3 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan määrättävästä hinnasta, mikäli hän ennen vuokrasuhteen päättymistä on vuokramiehelle siitä kirjallisesti ilmoittanut. Milloin vuokranantaja ei lunasta rakennusta tai laitosta, on vuokramiehen, mikäli ei toisin ole sovittu, kolmen kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä siirrettävä se pois ja pantava niiden paikka kuntoon. Vuokranantajalla on muussa tapauksessa oikeus vuokramiehen lukuun myydä ne julkisella huutokaupalla ja huolehtia niiden paikan kuntoonpanosta".

ETTÄ KUKAA se oli TAI MIKÄ SE MITEN oli??

Anonyymi kirjoitti:

"Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä."

Eli Lawetti ei vieläkään ymmärrä siirrettävän maanvuokraoikeuden käsitettä...

Vuokraoikeutta ei voi myydä maanomistajan toimesta, se kun on vuokralaisen omaisuutta. Maapohjan voi toki myydä, mutta vuokraoikeus pysyy tietenkin voimassa.

Lpettele Lawetti edes jotain juridisia perusasioita ja pidä paskamölyt vatsassi opetteluvuosien ajan!!

Lue lisää

Tässäpä pari vastattua sinun höpinöihisi ja aikoineen, "Anonyymi
08.11.2020 08:06
Anonyymi kirjoitti:

lainattu eli vastattu ja vastaus alla lainatun.
"Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!"

Ahaa, eli kun hirsiaitta kasvaa maapohjaan, niin se voidaan mydä cain maapohjjan kanssa , mutta kun se motolla leikataan siitä irti, niin voidaan myydä irtaimena (rakennus on muutoinkin irtaimistoa, ei siis kiinteä).

Mikä ihmeen vuokraoikeus?

Jos vuokraan tontin, niin rakentaminen siihen edellyttää kahta asiaa, ensinnäkin tontin omistajan lupa rakentaa, liutetään nukaan rakennuslupa hakemukseen, kun molemmat on kunnossa, voin rakentaa vuokratontille, mutta jos tontti vuokrataan rakennuspaikaksi, ei lupaa tontin omistajalta tarvita erikseen..

Älä nyt vaan missään nimessä seikoita laissa olevaa kieltoa myydä rakennusta toisen omistamalta maalta, se ei todellakaan tarkoita sitä mitä luulet, vaan tarkoittaa käyttötarkoitusta (jäänne vanhoilta ajoilta, mylly, pienvoimalaitos tai muu vastaava) tai yhteiskäytössä oleva josta puolet voi myydä käyttötarkoitusta pilaamatta (kaupunkialueella rakennusliike osti tontin rakennuksineen rakennuspaikaksi, tontilla naapurin kanssa yhteinen ulkorakennus, rakennukset purettiin, ulkorakennuksesta puolet, tontille rakennettiin kerrostalo, ulkorakennus jäi könöttaan paikalleen puolet purwttuna, tuli jäljelle jääneeseen osaan jyrkkä pulpettikatto).

M utta mitä minä sinulle selittämään, olethan niin viisas, että myyt vaikka lapsen kohdusta irtileikattuna, koska sehän on irtainta sen jälkeen kun fyysinen yhteys katkaistaan.

Anonyymi
08.11.2020 08:28
Anonyymi kirjoitti:

" Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!"

Ps. Ei ole olemassa siirrettävä vuokraoikeutta, vaan tontti myydään rasitteellisena eli kohdistuu rasite (LIsäys Tänään ,rasite, rasitus eli asiaan kohdistuva vaikutus, paine, voima tai muu vastaava velvoite) vastaa tieoikeutta (rasitetie) oikeutta kulkea tontin läpi, etc.

Kun taas siirrettävä vuokraoikeus tarkoittaa ns. isältä pojalle siirtyvää oikeutta olla vuokralla eli on maa tai talo vuokrattu 200 vuodeksi ja siirtyy seuraavalle polvelle (käytäntö 1700 luvulta aina 1918 luvulle asti) (Lisätty Tänään " 75 §

Vuokramies on oikeutettu siirtämään vuokraoikeuden toiselle vuokranantajan suostumuksetta, jos vuokrasopimus on tehty kirjallisesti eikä siirtoa ole vuokrakirjassa kielletty.

Milloin vuokraoikeus voidaan vuokranantajan suostumuksetta siirtää toiselle, on vuokraoikeus perinnöllinen ja siitä voidaan määrätä testamentilla. (ELI KUTEN olen jo aikaa sitten ilmaissut perinnöllisyyden ja edellä lain kohta) .

Koettaisit nyt vaan opiskella sitä lakia hiukka kauemmin, vaikkapa seuraavat 70 vuotta lisää, josko vähän oppisit."

Siis onko teillä (hulluja ja herroja tulee teititellä) noin väärä käsitys, että puut voidaan vuokrata, muttei myydä samalla kun maapohjakin, koska puut ovatkin vuokralle ottajan omaisuutta eli puut ovatkin irtaimistoa, kuin on liiteri, aitta, talo, auto, traktori, peräkärry, etc, etc..

Olenkohan nyt erehtynyt palstasta, että tämä onkin parantolan ja ehkä parantuneiden keskusteluihin ainoastaan varattu??

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä pari vastattua sinun höpinöihisi ja aikoineen, "Anonyymi
08.11.2020 08:06
Anonyymi kirjoitti:

lainattu eli vastattu ja vastaus alla lainatun.
"Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!"

Ahaa, eli kun hirsiaitta kasvaa maapohjaan, niin se voidaan mydä cain maapohjjan kanssa , mutta kun se motolla leikataan siitä irti, niin voidaan myydä irtaimena (rakennus on muutoinkin irtaimistoa, ei siis kiinteä).

Mikä ihmeen vuokraoikeus?

Jos vuokraan tontin, niin rakentaminen siihen edellyttää kahta asiaa, ensinnäkin tontin omistajan lupa rakentaa, liutetään nukaan rakennuslupa hakemukseen, kun molemmat on kunnossa, voin rakentaa vuokratontille, mutta jos tontti vuokrataan rakennuspaikaksi, ei lupaa tontin omistajalta tarvita erikseen..

Älä nyt vaan missään nimessä seikoita laissa olevaa kieltoa myydä rakennusta toisen omistamalta maalta, se ei todellakaan tarkoita sitä mitä luulet, vaan tarkoittaa käyttötarkoitusta (jäänne vanhoilta ajoilta, mylly, pienvoimalaitos tai muu vastaava) tai yhteiskäytössä oleva josta puolet voi myydä käyttötarkoitusta pilaamatta (kaupunkialueella rakennusliike osti tontin rakennuksineen rakennuspaikaksi, tontilla naapurin kanssa yhteinen ulkorakennus, rakennukset purettiin, ulkorakennuksesta puolet, tontille rakennettiin kerrostalo, ulkorakennus jäi könöttaan paikalleen puolet purwttuna, tuli jäljelle jääneeseen osaan jyrkkä pulpettikatto).

M utta mitä minä sinulle selittämään, olethan niin viisas, että myyt vaikka lapsen kohdusta irtileikattuna, koska sehän on irtainta sen jälkeen kun fyysinen yhteys katkaistaan.

Anonyymi
08.11.2020 08:28
Anonyymi kirjoitti:

" Niin, eli siirrettävä vuokraoikeus, nyt joku ei sitä käsitettä ymmärrä! Se siirrettävä vuokraoikeus on kuitenkin perustettu rasituksena (huom! ei siis rasitteena) jollekin kiinteistölle. Kyseinen kiinteistö voidaan myydä, mutta vuokraoikeus pysyy.

Metsäkiinteistö muodostuu sen maapohjasta, kuten kaikki muutkin kiinteistöt, ja puussto kuuluu siihen niin kauan kun sitä siellä on. Kun se myydään, niin se on irtainta ommaisuutta, se kiinteä omaisuus, eli maapohja jää edelleen puiden myyjän omistukseen.

Yritä nyt v***n puupää ymmärtää, että kiinteistö tarkoittaa vain omistettua maapohjaa. Mikäli myyt omistamaltasi kiinteistöltä esimerkiksi hirsiaitan, jonka ostaka purkaa ja vie pois, niin se on irtaimen kauppaa, ei kiinteistökauppaa. Edellä mainittu koskee myös metsäpalstan puiden myyntiä!"

Ps. Ei ole olemassa siirrettävä vuokraoikeutta, vaan tontti myydään rasitteellisena eli kohdistuu rasite (LIsäys Tänään ,rasite, rasitus eli asiaan kohdistuva vaikutus, paine, voima tai muu vastaava velvoite) vastaa tieoikeutta (rasitetie) oikeutta kulkea tontin läpi, etc.

Kun taas siirrettävä vuokraoikeus tarkoittaa ns. isältä pojalle siirtyvää oikeutta olla vuokralla eli on maa tai talo vuokrattu 200 vuodeksi ja siirtyy seuraavalle polvelle (käytäntö 1700 luvulta aina 1918 luvulle asti) (Lisätty Tänään " 75 §

Vuokramies on oikeutettu siirtämään vuokraoikeuden toiselle vuokranantajan suostumuksetta, jos vuokrasopimus on tehty kirjallisesti eikä siirtoa ole vuokrakirjassa kielletty.

Milloin vuokraoikeus voidaan vuokranantajan suostumuksetta siirtää toiselle, on vuokraoikeus perinnöllinen ja siitä voidaan määrätä testamentilla. (ELI KUTEN olen jo aikaa sitten ilmaissut perinnöllisyyden ja edellä lain kohta) .

Koettaisit nyt vaan opiskella sitä lakia hiukka kauemmin, vaikkapa seuraavat 70 vuotta lisää, josko vähän oppisit."

Siis onko teillä (hulluja ja herroja tulee teititellä) noin väärä käsitys, että puut voidaan vuokrata, muttei myydä samalla kun maapohjakin, koska puut ovatkin vuokralle ottajan omaisuutta eli puut ovatkin irtaimistoa, kuin on liiteri, aitta, talo, auto, traktori, peräkärry, etc, etc..

Olenkohan nyt erehtynyt palstasta, että tämä onkin parantolan ja ehkä parantuneiden keskusteluihin ainoastaan varattu??

Lue lisää

Tulihan se puukauppakin taas kehään. Joulukuusia nykyään vuokrataan, joulukuusi on puu. Lawettia harmittaa kun osti katumyyjältä puun, vuohen ja liitutaulun

Anonyymi kirjoitti:

Tuota tuota juodakko, oliko testamentissa sanamuoto "rintaperillisille JÄÄKÖÖN lakiosa"?

Jos oli, niin tällöin se tarkoittaa, että jää vain ja ainoastaan lakiosa, ei muuta, mutta jos olisi ollut, "jääköön vähintään lakiosa", niin tällöin jaettaisiin perintö kuten olisi, mutta kuitenkin vähintään tulisi jäädä lakiosan verran kullekkin.

Testamentti ohittaa laissa määritellyn puolet ja puolet, koska koko omaisuus on määrätty eloon jääneelle, mutta nyt on kysymys siittäkin, joutuuko perilliset hyvittään leskeä kun koko omaisuus on jo testamentti määräyksellä määrätty menevän muualle.

Miksi kummassa te sekoitatte asiaan puolet ja puolet. koska ei se mene niin, vaan että te perilliset saatte vain lakiosan joka määrätty testamentissa, muu omaisuus menee leskelle " 1 §

Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen (JÄÄKÖÖN lakiosa on ymmärtääkseni erityisjälkisäädös, koska muu omaisuus jää leskelle).

Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu erityisjälkisäädös on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon, vastaavat osakkaat yhteisvastuullisesti jälkisäädöksen täytäntöönpanosta, niin kuin jakoa ei olisi toimitettu. Mitä osakkaat täten ovat joutuneet suorittamaan, on heidän kesken jaettava 18 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.".

JOS EI OLISI testamenttia, niin TÄLLÖIN se menisi, että puolet ja puolet, tasinkoa ja lisäksi voidaan tehdä sopimusjako ja tässä se tasan kaikille. " pesänjakajan ====>>>on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan<<<<====".

Eräälle hihhuloijalle, "Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon (YLEENSÄ PESÄNSELVITTÄJÄ hoitaa myös PESÄNJAON ja tällöin pesäjakaja/selvittäjä yekee näin, .

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.

Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.
3 § (13.10.1995/1153)

Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii ====>>>>tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla<<<<<=====. (8.6.2006/471)".'

Lisää "Pesänjakajan toimivaltuudet ovat rajalliset. Pesänjakaja ei saa esim. metsäkiinteistölle lupaa myydä jos yksikin pesänosakkaista vaatii toimitusjakoa".

Pesänjakajan toimivaltuudet eivät ole rajalliset, vaan rajat määrää tuomioistuin, EI pesänosakkaat ja tuo viimeisin lause on täyttä höpötystä.

Kun tehdään toimitusjako, NIIN TÄLLÖIN JOTTA pesä saadaan jaettua, ON JAKAJAN TARPEEN tullen myytävä omaisuutta JOTTA toimitusjako voidaan tehdä eli omaisuuden MYYNTI ON EDELLYTYS jaolle, eikä niin että kun toimitusjakoa vaaditaan, olisi este myymiselle, VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä.

"12 § (20.8.2004/783)

Pesänselvittäjän tulee noudattaen, mitä jäljempänä säädetään, ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin. Pesänselvittäjän on hoidettava tehtävänsä joutuisasti.

Pesänselvittäjän on, jos se hankaluudetta käy päinsä, tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, kun on kysymys perittävän harjoittaman liikkeen selvittämisestä, 12 a §:ssä tarkoitetun sopimuksen tai päätöksen tekemisestä tai sellaisen omaisuuden myymisestä, jolla on osakkaille erityistä arvoa, taikka muista osakkaille tärkeistä asioista."

Lue lisää

"(JÄÄKÖÖN lakiosa on ymmärtääkseni erityisjälkisäädös, koska muu omaisuus jää leskelle)."

Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista.

Ja lisää: "Pesänjakajan toimivaltuudet eivät ole rajalliset, vaan rajat määrää tuomioistuin"

Pesänjakajan toimivaltuudet nimenomaan ovat rajalliset. Tuomioistuin ei voi antaa pesänjakajalle sellaisia valtuuksia, mitä laki ei hänelle suo. Pesänjakaja voi myydä pesän omaisuutta, jos tuomioistuin antaa siihen luvan. Myös kaikki osakkaat voivat - tietysti - valtuuttaa pesänjakajan myymään omaisuutta. Sen sijaan pesänselvittäjällä on mahdollisuus tuomioistuimen luvattakin eräin ehdoin myydä pesän omaisuutta.

L-höpö: "VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä."

Pesänjakaja ei voi ilman kaikkien osakkaiden nimenomaista valtuutusta - tai oikeuden myyntilupaa - myydä yhtään mitään.

L-höpö ei huomaa edes tehdä eroa pesänjakajan ja pesänselvittäjän välillä, vaikka se on olennainen.

Anonyymi kirjoitti:

"(JÄÄKÖÖN lakiosa on ymmärtääkseni erityisjälkisäädös, koska muu omaisuus jää leskelle)."

Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista.

Ja lisää: "Pesänjakajan toimivaltuudet eivät ole rajalliset, vaan rajat määrää tuomioistuin"

Pesänjakajan toimivaltuudet nimenomaan ovat rajalliset. Tuomioistuin ei voi antaa pesänjakajalle sellaisia valtuuksia, mitä laki ei hänelle suo. Pesänjakaja voi myydä pesän omaisuutta, jos tuomioistuin antaa siihen luvan. Myös kaikki osakkaat voivat - tietysti - valtuuttaa pesänjakajan myymään omaisuutta. Sen sijaan pesänselvittäjällä on mahdollisuus tuomioistuimen luvattakin eräin ehdoin myydä pesän omaisuutta.

L-höpö: "VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä."

Pesänjakaja ei voi ilman kaikkien osakkaiden nimenomaista valtuutusta - tai oikeuden myyntilupaa - myydä yhtään mitään.

L-höpö ei huomaa edes tehdä eroa pesänjakajan ja pesänselvittäjän välillä, vaikka se on olennainen.

Lue lisää

Ruoditaampa hiukka jotta ymmärrys palaisi lukemansa ymmärtämättömille ja otetaan tyylillä ruikkuli.

"Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista". Lakiosa ei ole murto-osa koko omaisuus ryppäästä.
Lakiosa on laissa säädetyn 50% osuus perintöosuudesta eli näin " 1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet (onko puolet jostain määrätystä 100 % osasta, niin 50% vaiko EI??) 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta (eli perintöosa koko omaisuudesta on saajalleen 100% vaiko ei??).

"Pesänjakajan toimivaltuudet nimenomaan ovat rajalliset. Tuomioistuin ei voi antaa pesänjakajalle sellaisia valtuuksia, mitä laki ei hänelle suo. Pesänjakaja voi myydä pesän omaisuutta, jos tuomioistuin antaa siihen luvan. Myös kaikki osakkaat voivat - tietysti - valtuuttaa pesänjakajan myymään omaisuutta. Sen sijaan pesänselvittäjällä on mahdollisuus tuomioistuimen luvattakin eräin ehdoin myydä pesän omaisuutta".

Myyntioikeuttako ei ole pesänjakajalla? "En noista lööpeistä niin piittaa, mutta laitetaan nyt, että idiootimmatkin löytää,"23 luku
Perinnönjaosta. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu (MAKSAAKO PESÄNJAKAJA VELKOJA JA JOS, niin mistäs jakaja ottaa valuuttaa velkojen maksamiseen, jollei muutoin kuin myymällä pesän omaisuutta) tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon

8 § Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä (HUOMAATHAN, laissa sanotaan ESITYKSESTÄ, ei siis, että jakaja tarvisi oikeusistuimen LUVAN, vaan oikeusistuin määrää myymään, kun taas pesänselvittäjä tarvitsee VALTUUTUKSEN tai oikeusistuimen LUVAN eli onkohan nyt mennyt pesänselvittäjä ja pesänjakaja sekaisin " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen ====>>>>suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus =====>>>ole hakemuksesta<<<<<<<==== sallinut toimenpidettä", hmmm. esitys vaiko hakemus? Hakemus, esitys, mitähän ne meinaa?

AAAA, nythä mä vasta hokasi, ku se raine esitti jotai ja sano että se oliki vaa esitys asiasta, ettei häne tarvinnukkaa hyvi pitkälti hakea mitää hakemusta jolla haetaa maitokuponkeja jotta saa maitoa kupongeilla kaupasta.

No niin, esityksestänne on jo alkuun löytynyt kahdesta ensimmäisestä kolme pahan laatuista harhaan johtavaa virhettä, eli molemmat ovat väärin ja vastoin kuinka asia on laissa.

Kuinka haluat, jatketaanko virheiden hakua vaiko riittääkö nämä osoittamaan muillekkin lukijoille, kuinka todellisuudessa olette asioista ymmärtämätön?

Missäs laissa kielletään pesänjakajaa myymästä irtainta omaisuutta, aivan, ei missään, vaan sanotaan osasta omaisuudesta ja koko omaisuudesta, jolloinka pesä voidaan jakaa tasaosiin.
"

Anonyymi kirjoitti:

Ruoditaampa hiukka jotta ymmärrys palaisi lukemansa ymmärtämättömille ja otetaan tyylillä ruikkuli.

"Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista". Lakiosa ei ole murto-osa koko omaisuus ryppäästä.
Lakiosa on laissa säädetyn 50% osuus perintöosuudesta eli näin " 1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet (onko puolet jostain määrätystä 100 % osasta, niin 50% vaiko EI??) 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta (eli perintöosa koko omaisuudesta on saajalleen 100% vaiko ei??).

"Pesänjakajan toimivaltuudet nimenomaan ovat rajalliset. Tuomioistuin ei voi antaa pesänjakajalle sellaisia valtuuksia, mitä laki ei hänelle suo. Pesänjakaja voi myydä pesän omaisuutta, jos tuomioistuin antaa siihen luvan. Myös kaikki osakkaat voivat - tietysti - valtuuttaa pesänjakajan myymään omaisuutta. Sen sijaan pesänselvittäjällä on mahdollisuus tuomioistuimen luvattakin eräin ehdoin myydä pesän omaisuutta".

Myyntioikeuttako ei ole pesänjakajalla? "En noista lööpeistä niin piittaa, mutta laitetaan nyt, että idiootimmatkin löytää,"23 luku
Perinnönjaosta. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu (MAKSAAKO PESÄNJAKAJA VELKOJA JA JOS, niin mistäs jakaja ottaa valuuttaa velkojen maksamiseen, jollei muutoin kuin myymällä pesän omaisuutta) tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon

8 § Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä (HUOMAATHAN, laissa sanotaan ESITYKSESTÄ, ei siis, että jakaja tarvisi oikeusistuimen LUVAN, vaan oikeusistuin määrää myymään, kun taas pesänselvittäjä tarvitsee VALTUUTUKSEN tai oikeusistuimen LUVAN eli onkohan nyt mennyt pesänselvittäjä ja pesänjakaja sekaisin " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen ====>>>>suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus =====>>>ole hakemuksesta<<<<<<<==== sallinut toimenpidettä", hmmm. esitys vaiko hakemus? Hakemus, esitys, mitähän ne meinaa?

AAAA, nythä mä vasta hokasi, ku se raine esitti jotai ja sano että se oliki vaa esitys asiasta, ettei häne tarvinnukkaa hyvi pitkälti hakea mitää hakemusta jolla haetaa maitokuponkeja jotta saa maitoa kupongeilla kaupasta.

No niin, esityksestänne on jo alkuun löytynyt kahdesta ensimmäisestä kolme pahan laatuista harhaan johtavaa virhettä, eli molemmat ovat väärin ja vastoin kuinka asia on laissa.

Kuinka haluat, jatketaanko virheiden hakua vaiko riittääkö nämä osoittamaan muillekkin lukijoille, kuinka todellisuudessa olette asioista ymmärtämätön?

Missäs laissa kielletään pesänjakajaa myymästä irtainta omaisuutta, aivan, ei missään, vaan sanotaan osasta omaisuudesta ja koko omaisuudesta, jolloinka pesä voidaan jakaa tasaosiin.
"

Lue lisää

Tämä on ihan pakonomainen juttu lisätä tänne, koska irroitettu konseptistaan ja joku käsittää väärin. "L-höpö: "VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä."".

Eli kohta on irroitettu osiosta JOSSA OLI KYSE yhdistetystä pesänselvittäjä ja jakajan roolista ja ====>>>>tällöin jakaja ei voi pesänselvittäjänä<<<<=== myydä kiinteää omaisuutta ilman oikeuden lupaa taikka jos yksikin osakas ei anna suostumustaan eli tällöin jo yksikin osakas estää kiinteän omaisuuden myynnin ja tässä alkuperäinen josta ilmenee, että kyse oli jakaja ja selvittäjä yhdistelmästä, " (YLEENSÄ PESÄNSELVITTÄJÄ hoitaa myös PESÄNJAON ja tällöin pesäjakaja/selvittäjä tekee näin <--> Kun tehdään toimitusjako, NIIN TÄLLÖIN JOTTA pesä saadaan jaettua, ON JAKAJAN TARPEEN tullen myytävä omaisuutta JOTTA toimitusjako voidaan tehdä eli omaisuuden MYYNTI ON EDELLYTYS jaolle, eikä niin että kun toimitusjakoa vaaditaan, olisi este myymiselle, VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä <--> eli koska pesänselvittäjä, että jakaja voi hoitaa pesän ja vainajan velat ja jakoon ei saa ryhtyä ennen niiden maksua ja jos maksamiseen vaaditaan kiinteän omaisuuden. myymistä, niin kielto myydä ilman osakkaan taikka tuomioistuimen lupaa koskee myös pesänjakajaa kuin selvittäjääkin".

Eli tämä viimeisiinkin osoittaa lukemansa ymmärtävälle. että kyse on ollut koko ajan pesänselvittäjä/jakaja yhdistelmästä, mutta ei kerro ymmärtämättömille narreille, joita harmittavasti täälläkin pyörii muka ihmisiä neuvomassa, etenkin ne, jotka yhä edelleen saalistavat kuolinpesän kokonaisarvosta otettavalla 10% kiinteällä palkkiolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on ihan pakonomainen juttu lisätä tänne, koska irroitettu konseptistaan ja joku käsittää väärin. "L-höpö: "VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä."".

Eli kohta on irroitettu osiosta JOSSA OLI KYSE yhdistetystä pesänselvittäjä ja jakajan roolista ja ====>>>>tällöin jakaja ei voi pesänselvittäjänä<<<<=== myydä kiinteää omaisuutta ilman oikeuden lupaa taikka jos yksikin osakas ei anna suostumustaan eli tällöin jo yksikin osakas estää kiinteän omaisuuden myynnin ja tässä alkuperäinen josta ilmenee, että kyse oli jakaja ja selvittäjä yhdistelmästä, " (YLEENSÄ PESÄNSELVITTÄJÄ hoitaa myös PESÄNJAON ja tällöin pesäjakaja/selvittäjä tekee näin <--> Kun tehdään toimitusjako, NIIN TÄLLÖIN JOTTA pesä saadaan jaettua, ON JAKAJAN TARPEEN tullen myytävä omaisuutta JOTTA toimitusjako voidaan tehdä eli omaisuuden MYYNTI ON EDELLYTYS jaolle, eikä niin että kun toimitusjakoa vaaditaan, olisi este myymiselle, VAAN ESTE ON AINOASTAAN silloin,JOS YKSIKIN osakas VASTUSTAA kiinteän omaisuuden myymistä <--> eli koska pesänselvittäjä, että jakaja voi hoitaa pesän ja vainajan velat ja jakoon ei saa ryhtyä ennen niiden maksua ja jos maksamiseen vaaditaan kiinteän omaisuuden. myymistä, niin kielto myydä ilman osakkaan taikka tuomioistuimen lupaa koskee myös pesänjakajaa kuin selvittäjääkin".

Eli tämä viimeisiinkin osoittaa lukemansa ymmärtävälle. että kyse on ollut koko ajan pesänselvittäjä/jakaja yhdistelmästä, mutta ei kerro ymmärtämättömille narreille, joita harmittavasti täälläkin pyörii muka ihmisiä neuvomassa, etenkin ne, jotka yhä edelleen saalistavat kuolinpesän kokonaisarvosta otettavalla 10% kiinteällä palkkiolla.

Lue lisää

L-höpölle ihan aluksi taas tiedoksi virheellinen väittämä: "eli koska pesänselvittäjä, että jakaja voi hoitaa pesän ja vainajan velat" pesänjakaja ei voi hoitaa pesän eikä vainajan velkoja.

Ei jaksa lukea kaikkea tuota copy-pastee mitä L-höpö liittää näyttääkseen olevansa pätevä. Sääli että hän ei ymmärrä esim. pesänselvittäjä voi tehdä metsästä puukaupan ilman käo:n lupaa

Anonyymi kirjoitti:

Ruoditaampa hiukka jotta ymmärrys palaisi lukemansa ymmärtämättömille ja otetaan tyylillä ruikkuli.

"Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista". Lakiosa ei ole murto-osa koko omaisuus ryppäästä.
Lakiosa on laissa säädetyn 50% osuus perintöosuudesta eli näin " 1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet (onko puolet jostain määrätystä 100 % osasta, niin 50% vaiko EI??) 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta (eli perintöosa koko omaisuudesta on saajalleen 100% vaiko ei??).

"Pesänjakajan toimivaltuudet nimenomaan ovat rajalliset. Tuomioistuin ei voi antaa pesänjakajalle sellaisia valtuuksia, mitä laki ei hänelle suo. Pesänjakaja voi myydä pesän omaisuutta, jos tuomioistuin antaa siihen luvan. Myös kaikki osakkaat voivat - tietysti - valtuuttaa pesänjakajan myymään omaisuutta. Sen sijaan pesänselvittäjällä on mahdollisuus tuomioistuimen luvattakin eräin ehdoin myydä pesän omaisuutta".

Myyntioikeuttako ei ole pesänjakajalla? "En noista lööpeistä niin piittaa, mutta laitetaan nyt, että idiootimmatkin löytää,"23 luku
Perinnönjaosta. 2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu (MAKSAAKO PESÄNJAKAJA VELKOJA JA JOS, niin mistäs jakaja ottaa valuuttaa velkojen maksamiseen, jollei muutoin kuin myymällä pesän omaisuutta) tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon

8 § Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä (HUOMAATHAN, laissa sanotaan ESITYKSESTÄ, ei siis, että jakaja tarvisi oikeusistuimen LUVAN, vaan oikeusistuin määrää myymään, kun taas pesänselvittäjä tarvitsee VALTUUTUKSEN tai oikeusistuimen LUVAN eli onkohan nyt mennyt pesänselvittäjä ja pesänjakaja sekaisin " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen ====>>>>suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus =====>>>ole hakemuksesta<<<<<<<==== sallinut toimenpidettä", hmmm. esitys vaiko hakemus? Hakemus, esitys, mitähän ne meinaa?

AAAA, nythä mä vasta hokasi, ku se raine esitti jotai ja sano että se oliki vaa esitys asiasta, ettei häne tarvinnukkaa hyvi pitkälti hakea mitää hakemusta jolla haetaa maitokuponkeja jotta saa maitoa kupongeilla kaupasta.

No niin, esityksestänne on jo alkuun löytynyt kahdesta ensimmäisestä kolme pahan laatuista harhaan johtavaa virhettä, eli molemmat ovat väärin ja vastoin kuinka asia on laissa.

Kuinka haluat, jatketaanko virheiden hakua vaiko riittääkö nämä osoittamaan muillekkin lukijoille, kuinka todellisuudessa olette asioista ymmärtämätön?

Missäs laissa kielletään pesänjakajaa myymästä irtainta omaisuutta, aivan, ei missään, vaan sanotaan osasta omaisuudesta ja koko omaisuudesta, jolloinka pesä voidaan jakaa tasaosiin.
"

Lue lisää

L-höppänän tiedot ja ymmärrys perusasioista ovat aivan omassa luokassaan. Tässä jälleen näyte pitkään ketjuun:

"Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista". Lakiosa ei ole murto-osa koko omaisuus ryppäästä.
Lakiosa on laissa säädetyn 50% osuus perintöosuudesta eli näin " 1 §

L-parka ei tiedä edes sitä, että 50 % eli 1/2 on murto-osa aivan samalla tavalla kuin murto-osa on vaikkapa 1/100. Kun siis on testamentattu tuollainen murto-osa eli -> suhteellinen osuus<- kokonaisuudesta, kysymyksessä on yleistestamentti, ei erityistestamentti.

L-höpö tuntee "murto-osalle" vain yhden merkityksen eli "vähäinen osa". Matematiikassa murto-osalla kuitenkin tarkoitetaan suhteellista eli murtolukuna tai prosenttina ilmaistua osuutta jostain kokonaisuudesta, tässä tapauksessa jäämistöstä. 50 % eli 1/2 jäämistöstä osoittaa suhteellisen osuuden jäämistöstä, joten määräyksen sisältävä testamentti on yleistestamentti. Yleistestamentinsaaja on sekin, jolle on testamentattu 10 % perittävän jäämistöstä. Testamentinsaajan asema rinnastuu perilliseen, ja hän on siten kuolinpesän osakas (mitä ei ole erityistestamentin saaja).

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän tiedot ja ymmärrys perusasioista ovat aivan omassa luokassaan. Tässä jälleen näyte pitkään ketjuun:

"Taas L-höpön ymmärryksiä. Lakiosa on murto-osa kaikesta, joten kyse on yleistestamentista". Lakiosa ei ole murto-osa koko omaisuus ryppäästä.
Lakiosa on laissa säädetyn 50% osuus perintöosuudesta eli näin " 1 §

L-parka ei tiedä edes sitä, että 50 % eli 1/2 on murto-osa aivan samalla tavalla kuin murto-osa on vaikkapa 1/100. Kun siis on testamentattu tuollainen murto-osa eli -> suhteellinen osuus<- kokonaisuudesta, kysymyksessä on yleistestamentti, ei erityistestamentti.

L-höpö tuntee "murto-osalle" vain yhden merkityksen eli "vähäinen osa". Matematiikassa murto-osalla kuitenkin tarkoitetaan suhteellista eli murtolukuna tai prosenttina ilmaistua osuutta jostain kokonaisuudesta, tässä tapauksessa jäämistöstä. 50 % eli 1/2 jäämistöstä osoittaa suhteellisen osuuden jäämistöstä, joten määräyksen sisältävä testamentti on yleistestamentti. Yleistestamentinsaaja on sekin, jolle on testamentattu 10 % perittävän jäämistöstä. Testamentinsaajan asema rinnastuu perilliseen, ja hän on siten kuolinpesän osakas (mitä ei ole erityistestamentin saaja).

Lue lisää

Onko lämmittävä olo?

Se kuinka asia sanotaan ei ole merktyksellistä, vaan se kuinka se laissa on tekee testamentista yleis- erityis ja molempien yhdistelmän sisältävään testmenttiin eli ei siis murtoluvuilla leikkiminen ja on täysin väärin ilmaista, että jäämistöstä puolet on lakiosa ja tämänhän ymmärtää moni idioottikin.

Lakiosa on puolet henkilölle tulevasta JÄÄMISTÖNOSASTA eli jäämistö voi jakaantua 1 viiva sataan osaan eli matemallisesti 1-100/100 eli jäämistö on aina 100% ja osa on aina yksi osa jostain täydestä luvusta joten menee näin jäämistö jaetaan laskennallisesti kaikkien perimisoikeuksien omaavien kesken (myös erityisjälkisäädöksellä saavat) ja laskennallisesti yhden saamaksi tulevasta osasta puolet on lakiosa, ei siis niin kuin joku idiootti erheellsesti esittää, että koko jäämistö jaetaan kahtia jolloin muodostuu yhden perijän lakiosa.

Yllämainittu käy kyllä yhden rintaperillisen kohdalla, mutta sitten jos useampi, tuleekin rahanahneet kehiin tappeleen eli aasitta-ajajat.

Testamentti määrää perimisoikeuden ja jollei määräisi, niin perintöveroakaan ei kannettaisi, mutta kun testamentilla saava maksaa perintöveroa.

Erityistestamentti tulee lain mukaan testamentissa olevasta MÄÄRÄYKSEESTÄ kohdistaa jokin erityissaaminen ja erityissaaminen on juurikin lakiosa.

Eli erityisjälkisäädös joka on oltava pesässä jotta sen tarkoitus täyttyisi, vaikkakin lakiosa määritellään jo laissa sanoilla, "rintaperillisellä, ottolapsella ja hänen jälkeläisillään ON oikeus lakiosaan" ja hieman määritelmää laista mikä on erityisjälkisäädös eli erityistestamentti, "11 luku
Testamentin tulkinnasta
1 §

Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei ====>>testamentin määräyksestä<<<===, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.
2 §

Erityisjälkisäädös on täytettävä jakamattomasta pesästä.
3 §

Jollei kaikkia ===>>>erityisjälkisäädöksiä voida täyttää, on tiettyä omaisuutta koskeva jälkisäädös pantava täytäntöön ennen muita<<<<===, mutta muutoin on tehtävä kunkin jälkisäädöksen osalta sen arvon mukainen vähennys (eli jo näistä kahdesta lukemansa ymmärtävä vähemmän idiootti tajuaa että. HEUREKA, määräys testamentissa on erityistestamentti lain mukaan "menee koko omaisuus eloonjääneelle, jääköön perillisille lakiosa" eli tässä jaotetaan omaisuus niin, että siitä erotetaan lakiosat olemaan poissa muusta omaisuudesta, oli ne sitten prosentuaalisesti tai murtoluvuilla ilmaistettuneina missä tahansa matematiikka kokeissa koska lopputulos on sama).
4 §

Jos jälkisäädös tarkoittaa tiettyä omaisuutta eikä sitä ole jäämistössä, jälkisäädös on siltä osin tehoton".

Eli ei ole mitään yleistestamenttia (käsite yleistestamentti tulee väärästä laintulkinnasta, rahan ahneudestako johtuva on lain tulkkaaminen?) vaan kaikki testamentit joilla ohitetaan lainmukainen perimysjärjestys OVATKIN erityistestamentteja.

Anonyymi kirjoitti:

Onko lämmittävä olo?

Se kuinka asia sanotaan ei ole merktyksellistä, vaan se kuinka se laissa on tekee testamentista yleis- erityis ja molempien yhdistelmän sisältävään testmenttiin eli ei siis murtoluvuilla leikkiminen ja on täysin väärin ilmaista, että jäämistöstä puolet on lakiosa ja tämänhän ymmärtää moni idioottikin.

Lakiosa on puolet henkilölle tulevasta JÄÄMISTÖNOSASTA eli jäämistö voi jakaantua 1 viiva sataan osaan eli matemallisesti 1-100/100 eli jäämistö on aina 100% ja osa on aina yksi osa jostain täydestä luvusta joten menee näin jäämistö jaetaan laskennallisesti kaikkien perimisoikeuksien omaavien kesken (myös erityisjälkisäädöksellä saavat) ja laskennallisesti yhden saamaksi tulevasta osasta puolet on lakiosa, ei siis niin kuin joku idiootti erheellsesti esittää, että koko jäämistö jaetaan kahtia jolloin muodostuu yhden perijän lakiosa.

Yllämainittu käy kyllä yhden rintaperillisen kohdalla, mutta sitten jos useampi, tuleekin rahanahneet kehiin tappeleen eli aasitta-ajajat.

Testamentti määrää perimisoikeuden ja jollei määräisi, niin perintöveroakaan ei kannettaisi, mutta kun testamentilla saava maksaa perintöveroa.

Erityistestamentti tulee lain mukaan testamentissa olevasta MÄÄRÄYKSEESTÄ kohdistaa jokin erityissaaminen ja erityissaaminen on juurikin lakiosa.

Eli erityisjälkisäädös joka on oltava pesässä jotta sen tarkoitus täyttyisi, vaikkakin lakiosa määritellään jo laissa sanoilla, "rintaperillisellä, ottolapsella ja hänen jälkeläisillään ON oikeus lakiosaan" ja hieman määritelmää laista mikä on erityisjälkisäädös eli erityistestamentti, "11 luku
Testamentin tulkinnasta
1 §

Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei ====>>testamentin määräyksestä<<<===, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.
2 §

Erityisjälkisäädös on täytettävä jakamattomasta pesästä.
3 §

Jollei kaikkia ===>>>erityisjälkisäädöksiä voida täyttää, on tiettyä omaisuutta koskeva jälkisäädös pantava täytäntöön ennen muita<<<<===, mutta muutoin on tehtävä kunkin jälkisäädöksen osalta sen arvon mukainen vähennys (eli jo näistä kahdesta lukemansa ymmärtävä vähemmän idiootti tajuaa että. HEUREKA, määräys testamentissa on erityistestamentti lain mukaan "menee koko omaisuus eloonjääneelle, jääköön perillisille lakiosa" eli tässä jaotetaan omaisuus niin, että siitä erotetaan lakiosat olemaan poissa muusta omaisuudesta, oli ne sitten prosentuaalisesti tai murtoluvuilla ilmaistettuneina missä tahansa matematiikka kokeissa koska lopputulos on sama).
4 §

Jos jälkisäädös tarkoittaa tiettyä omaisuutta eikä sitä ole jäämistössä, jälkisäädös on siltä osin tehoton".

Eli ei ole mitään yleistestamenttia (käsite yleistestamentti tulee väärästä laintulkinnasta, rahan ahneudestako johtuva on lain tulkkaaminen?) vaan kaikki testamentit joilla ohitetaan lainmukainen perimysjärjestys OVATKIN erityistestamentteja.

Lue lisää

Lisään omaani,

Jollei testamenttisaantoa luokitellakkaan perimiseksi, niin miksi peritään perintöveroa?

Paremmin ja oikeammin tuollaista saantoa tulisi verottaa varainsiirtoverolla koska testamentilla varallisuutta eli varantoa siirretään jälkimääräyksellä edesmenneen kuoleman jälkeen jollekkin toiselle-

Tässäpä pohdittavaa rikkaille ja rahan ahneille jotta verottaja toimii väärin verottaessaan liian suurella prosenttimäärällä versus varainsiirtoveroprosentti tai olisiko mielekkäämpi käyttää varainsiirtoveromurtolukua?