Tämä on varoitus muille, ettei teille kävisi niin kuin minulle. Sain perinnöksi kummitädiltäni yksiön Lahden keskustasta vuonna 1998. Koska yksiön hinta nousi rivakasti aloin pelätä hintojen laskua ja päätin rahastaa kuplalla. Vuonna 2000 arvelin hintojen romahtavan ja keväällä sainkin yksiöstä hyvän hinnan, silloista rahaa 190 000 mk.
Laitoin tuon summan korkeakorkoiselle tilille kahdeksi vuodeksi. Alussa näytti hyvältä, hinnat laskivatkin hieman, mutta ahnehdin liikaa.
Koska rahat olivat kaksi vuotta kiinni korkekorkoisella tilillä, en voinut ostaa uutta asuntoa. Asuin ensin vuoden äitimuorin luona, mutta lopulta menin vuokralle isohkoon kerrostalokolmioon. Tilapäisesti, kuvittelin silloin voin maksaa isoakin vuokraa..
Kun rahat vapautuivat tililtä, ei oltu köyhiä, eikä kipeitä. Rahaa paloikin reippaasti ja lopulta jäljellä oli vain noin 20 tuhatta euroa. Kokoajan etsin edullista asuntoa. Aluksi olin kranttu ja hain vain tietyntyyppistä asuntoa. Lopulta olisi mikä tahansa koppi jo käynyt.
Hinnat vain karkasivat kokoajan ja tädin perinnöstäkin oli jäljellä vain kulunut haiseva sohva, jolla loikoilin asuntoliitettä lukien sekä nuo edellä mainitut 20 tonnia.
Aloin kirjoitella nettiin asuntojen hintojen laskemista puoltavia kirjoituksia. Ei auttanut. Kirjoitin satoja viestejä päivässä. Jäin pois työstäni, jotta ehtisin kirjoittaa enemmän.
Olen nyt ollut työttömänä kaksi vuotta ja rahat ovat lopussa. Kohta on pakko mennä töihin, nettiyhteys katkeaa maksamattomien laskujen vuoksi huomenna ja vuokrananataja vaatii lisäsummaa takuuvuokraan sekä korotti vuokraani eilen.
Olen muutamassa vuodessa tuhnutellut tätini perinnön taivaan tuuliin, mutta mitäpäs siitä, RAHAAHAN se vain on!
RAHA ei hallitse elämääni enää. Osaan nauttia tuhnutellessani perintösohvallani pihalla, johon omaisuuteni kannettiin, kun ulosottomies kiskoo kannettavaa kynsistäni!
Emme enää tapaa.. Juuri kun opin, ettei RAHA merkitse kaikkea. Annan nyt kannettavan ulosottomiehelle ja päätän tähän.
Lahti, Liipola, sateinen pimeä kevätiltapäivä ja tuhnun viimeinen kuuma kuubalainen.
NYYHHHH....
Laitoin tuon summan korkeakorkoiselle tilille kahdeksi vuodeksi. Alussa näytti hyvältä, hinnat laskivatkin hieman, mutta ahnehdin liikaa.
Koska rahat olivat kaksi vuotta kiinni korkekorkoisella tilillä, en voinut ostaa uutta asuntoa. Asuin ensin vuoden äitimuorin luona, mutta lopulta menin vuokralle isohkoon kerrostalokolmioon. Tilapäisesti, kuvittelin silloin voin maksaa isoakin vuokraa..
Kun rahat vapautuivat tililtä, ei oltu köyhiä, eikä kipeitä. Rahaa paloikin reippaasti ja lopulta jäljellä oli vain noin 20 tuhatta euroa. Kokoajan etsin edullista asuntoa. Aluksi olin kranttu ja hain vain tietyntyyppistä asuntoa. Lopulta olisi mikä tahansa koppi jo käynyt.
Hinnat vain karkasivat kokoajan ja tädin perinnöstäkin oli jäljellä vain kulunut haiseva sohva, jolla loikoilin asuntoliitettä lukien sekä nuo edellä mainitut 20 tonnia.
Aloin kirjoitella nettiin asuntojen hintojen laskemista puoltavia kirjoituksia. Ei auttanut. Kirjoitin satoja viestejä päivässä. Jäin pois työstäni, jotta ehtisin kirjoittaa enemmän.
Olen nyt ollut työttömänä kaksi vuotta ja rahat ovat lopussa. Kohta on pakko mennä töihin, nettiyhteys katkeaa maksamattomien laskujen vuoksi huomenna ja vuokrananataja vaatii lisäsummaa takuuvuokraan sekä korotti vuokraani eilen.
Olen muutamassa vuodessa tuhnutellut tätini perinnön taivaan tuuliin, mutta mitäpäs siitä, RAHAAHAN se vain on!
RAHA ei hallitse elämääni enää. Osaan nauttia tuhnutellessani perintösohvallani pihalla, johon omaisuuteni kannettiin, kun ulosottomies kiskoo kannettavaa kynsistäni!
Emme enää tapaa.. Juuri kun opin, ettei RAHA merkitse kaikkea. Annan nyt kannettavan ulosottomiehelle ja päätän tähän.
Lahti, Liipola, sateinen pimeä kevätiltapäivä ja tuhnun viimeinen kuuma kuubalainen.
NYYHHHH....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä taas sain kummitädiltäni yksiön Helsingistä muutama vuosi sitten. Asustelin siinä ja kuvittelin, että voin voittorahoillani koska tahansa muuttaa isompaan kämppään. Nyt sitten tuli tarve isompaan asuntoon perheenlisäyksen myötä ja tuli aika tehdä tili.
Kuinka ollakaan, yksiöstäni maksettaisiin -40% hinta verrattuna siihen, mikä sen laskennallinen arvo oli kummitätini heittäessä lusikan nurkkaan.
En saakaan sitä isompaa asuntoa, sillä en tajunnut myydä ajoissa ja tuhnutella isoa tiliä rommauksen jälkeen. Nyt käsissäni on pikku yksiö, jonka arvo on melkein sama kuin sen hajun voimakkuus, joka syntyy jos pieraisen keskellä Saharaa hiekkamyrskyn aikana.
Nyt itkettää. Voi miksen myynyt ajoissa ja suhnutellut silloin, kun suhnuttelun aika oli?
huono
Saimme Sammosta lainapäätöksen ja olivat valmiita antamaan rahaa enemmän kuin pyysimme, joten nyt oli varaa katsoa tarvetta isompi asunto.
Sopiva löytyikin alkuviikosta ja tarjous sisään ilman tinkimistä. Myyjä hyväksyi ja kauppa tehtiin torstaina iltapäivällä.
Nyt on sitten pallo jalassa/kahleet kaulassa seuraavat 30v ja pitäisi jaksaa varmuudella eläkeikään asti töitä tehdä.. Jos niitä niin kauan riittää. Mitään ylimääräistä ei siis ostella ja matkustaminenkin on historiaa. Jos välttämättä haluat nyt ostaa asunnon niin tästä saat ja ale hintaan.
Mikko Itiksestä 3h k 75m2 168000e rv.-73