Joku sanoi
-Outo mies.
Toinen taasen
toisin ties.
Trubaduuriksikin mainittiin.
Yksin kylätiellä kulki,
mietteitänsä tuoden julki,
kitaraansa näppäillen,
laulujansa laulaen.
Kerran pysähdyin mä kuulemaan,
oudon miehen laulun sanomaa.
Laulussaan hän ikävöitsi maahan,
missä kerran taakat riisutaan.
Maahan,missä suru iloks vaihtuu,
missä kyyneleetkin kuivataan.
Missä voittaa vihan rakkaus,
pimeyden valo, kirkkaus.
Outo mies
hän lauloi sen.
Kylätiellä - kaivaten.
-Outo mies.
Toinen taasen
toisin ties.
Trubaduuriksikin mainittiin.
Yksin kylätiellä kulki,
mietteitänsä tuoden julki,
kitaraansa näppäillen,
laulujansa laulaen.
Kerran pysähdyin mä kuulemaan,
oudon miehen laulun sanomaa.
Laulussaan hän ikävöitsi maahan,
missä kerran taakat riisutaan.
Maahan,missä suru iloks vaihtuu,
missä kyyneleetkin kuivataan.
Missä voittaa vihan rakkaus,
pimeyden valo, kirkkaus.
Outo mies
hän lauloi sen.
Kylätiellä - kaivaten.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hieno!
Sai mut ajattelemaan heti aamusta. Itse kirjoitin kerran oudosta miehestä, en runoa, vaan jonkinlaisen tarinan. Outona miehenä taisin seikkailla itse. Mihin lie pöytälaatikkoon unohtunut?
hän on kitara soittava kulkuri,
ainoa laatuaan,
viimeinen yksilö päällä maan.
Sinä sait hänet nauramaan kuuntelemalla hänen
haavieitaan jotkaa meluun hukkuu ihmisten.
Kiitos vastauksistanne.
Kaiva crump kevätsiivousten yhteydessä oma "outo miehesi" esiin, puhalla pölyt sen päältä ja naputtele se tänne novellilinjalle esim. tuohon kirjailijanalut sivulle.