hei,kysyisin teiltä,että minkälaisia tunteita herättää se,että uusi lapsi tulee taloon,minun tilanteeni on sellainen että 2 keskimmäistä tytärtä yritetään saada samaan sijaisperheeseen nyt kesällä.lapset huostaan otettiin isältä pahoinpitelyn vuoksi.lapseni ovat vaikeita ja tarvitsevat paljon tukea jaksaakseen kasvaa.olen puhki tästä kaikesta,ei ensimmäinen kerta minulle.vanhin tyttäreni on sijaisperheessä myöskin hänet huijattiin minulta pois vuosia sitten nuoruuteni takia.pelkään että nämä nuorimmat lapseni joutuvat sijaisperhe kierteeseen,vaikka lapset eivät ole kierrätys tavaraa.minuä jännittää myös tavata "uudet vanhemmat"jännittää kaikki.ehkä lapseni tulevat jollekin teistä....:)ottakaa kantaa...
lapseni sijoitetaan
äiti74
4819
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
me sijaisvanhemmat olemme "vähän hulluja" sillä useinmiten me itse otamme yhteyttä sijoittavaan kuntaan ja toivomme saavamme lisää lapsia.
ja jos sijoitus etenee viisaasti, niin me valmistumme ottamaan vastaan juuri tietynlaiset lapset.
jos sisaruksesi olisivat tulossa minulle TOIVOISIN: että olisit urhea ja tunnusteltuasi minua ihmisenä, kertoisit rohkeasti mitkä asiat koet erityisen raskaina vaativina omissa lapsissasi.
yhdessä on helpommi edetä. minä osaisin odottaa jotain tiettyjä reaktioita, en kokisi tulleeni huijatuksi vaan olisin avoimin mielin ja silmin ottanut tehtävän vastaan.
ja pitäisin sinua yhteistyökumppanina, joka haluaa omalta osaltaan lapsiensa parasta, eikä vihaa minua sen takia, että ole ottanut hoitotyön vastaan.
vaikeankin lapsen eteen tekee parhaansa, mutta siihen väsyy, että jää yksin. jos biovanhemmat vastustavat kaikkea, sossu jättää yksin ei tue eikä avusta ja lisäksi lapset oirehtivat ristivedossa, voi sijaisperhekierre alkaa.
ole rehellinen, ole avoin.
en vihaa sijaisvanhempia tietenkään,itsekin toivon avoimeemutta ja yhteistyötä.minun tapauksessani on parasta,että lapset sijoitetaan perheeseen.tänään kävin tyttöjä tapaamassa lastenkodissa,ja kerroin heille heille että heidät sijoitetaan,tytöt ottivat asian positiivisesti jännittyneinä vastaan.
sitä painottaisin, että tyttösi ovat todella toivottuja sijaisperheeseen. vaikka he tulisivat joukon jatkoksi eivätkä lapsettomaan perheeseen ensimmäisiksi.
on ihanaa, että olet mukana sijoituksessa. silloin KAIKKI sujuu paremmin. jopa se toivottava kotiuttaminen, kun saat omat asiasi kuntoon.
uskon, että sijaisvanhemmat eivät vastusta lasten palaamista sijaisvanehmmille, kunhan vain tuntevat, että kaikki siellä kotona on sitten OK.
ei niitä lapsia minulta huostaan otettu,vaan isältä missä tytöt asuivat ikävä kyllä.toivon ettei lapsiani kotiuteta isälleen takaisin ikinä.hän on niin vaikea ja väkivaltainen lapsille.mutta minä kyllä haluaisin lapset joskus itselleni kunhan vain aika kuluu.ja toivoisin lasteni päätyvän sellaiseen perheeseen,missä on jo lapsia,sillä kokemus on tarpeen tässä tapauksessa.toivon myös ystävyyttä sijaisperheeltä,sillä perhe missä vanhin tyttäreni on sellaisia että he vastustavat yö lomia ja muuta sellaista vaikka sosiaali viranomaiset eivät.omivat lapseni se on rankkaa,sillä en juo käytä aineita ja talouteni on kunnossa.välillä tekisi mieli jo luovuttaa vaikka se repisikin minut hajalle.mutta totuus on sellainen,että en edes tunne tytärtäni.