Aihe

Manööverit

Anonyymi

Keväällä alkaa elämä purjehduksen parissa, pinnaohjaus. 27 jalkainen vene.
Aikaisempi kokemus perämoottori veneistä.
Kautta odotellessa olisi mukava käydä järkevää keskustelua satama manöövereistä. Eli pähkinänkuoressa, miten pinnavenettä tulisi käsitellä, jotta se kääntyisi pienessäkin tilassa lähes paikallaan. Muitakin ohjailuun liittyviä jippoja mielellään otetaan vastaan.
Käytäntöhän sen sitten parhaiten opettaa tietysti.

27

311

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Käytäntö opettaa parhaiten ja harjoittelee vain ahkerasti. Itsekkin muistan tuskahien, kun ensimmäisiä kertoja pinna kädessä katseli "kaukana" olevaa keulaa ja veneen leveyttä. Aikaisemmin kun kokemus oli n.6m perämoottoriveneestä, ht ym mallisista.
      Hienoa, jos saataisiin järkevää keskustelua asiasta ja teoriatietoa ohjailusta ja erilaisista tilanteista.

    • Anonyymi

      Perämoottorilla vai sisäkoneella? Jos jälkimmäinen, akselilla vai vetolaitteella?

      • Anonyymi

        Sisäkone ja vetolaitteella


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sisäkone ja vetolaitteella

        Vene lienee eväkölinen lapioperäsimellä. Tuolloin peruutettaessa menee suoraan ja tarvitaan vauhtia, jotta peräsin pitää. Ei kovaa vauhtia, mutta vauhtia kuitenkin. Sivuttaisvetoa eli prop-walkia ei juuri ole.

        Eteenpäin ajettaessa taas homma riippuu potkurin sijainnista suhteessa peräsimeen. Usein vetolaite on aika kaukana peräsimestä, jolloin toimii kuten pakitettaessa. Peräsin siis silloin ohjaa potkurivirtaa kääntämällä, vaan taas vasta veneen liikkuessa.

        Vaihdettaessa pakilta eteen peräsin käännetään vasta kun vene on pysähtynyt. Ei siis heti vetosuuntaa vaihdettaessa.

        Kaasua kannattaa käyttää reilusti vauhdin kiihdytykseen ja sitten laittaa vapaalle tai pienille kierroksille.

        Näppärästi tuollainen kääntyy, mutta liikettä tarvitaan eli ei paikallaan, mutta pienessä tilassa.


    • Anonyymi

      Jos peräsimen kääntökulmassa ei ole rajoitteita, on pinnaveneen kääntöympyrän halkaisija pienimmillään < 1,5 kertaa veneen pituus.
      Se onnistuu siten, ettei vekslata ollenkaan, ja vene on aluksi liikkeessä suoraan eteenpäin. Kun pinnasta käännetään aina vain hitaasti lisää peräsinkulmaa päätyy vene kyseiselle ympyräradalle, jonka säde siis < 0,75 * veneen pituus. Kääntökeskiö on kyseisen säteen etäisyydellä veneen ulkokaarteen puoleisesta peräkulmasta, ja eväkölin etureunasta lähes suoraan sivulla. Kaartosäde kaarroksen alussa on tietysti ääretön, ja pienenee siitä noin veneen pituuteen viimeistään noin 90 asteen käännöksen aikana, kun vauhti on sopiva ja keli tyyni. Kovassa tuulessa mikään yllä mainittu ei välttämättä enää päde. Ei myöskään tyynessä jos vauhtia on joko liikaa taikka liian vähän, oikea veneelle optimaalinen vauhti kannattaa kokeilla siellä missä on siihen tilaa.
      Peräsimen kääntökulma ei todellakaan ole sama kuin profiilin tulokulma virtaukseen, paitsi silloin kun käännös vasta alkaa. Heti sen jälkeen perä on liikkeessä myös sivusuuntaan, aina vain enemmän. Tulokulma on syytä pitää enintään 10 asteessa, ellei halua jarruttaa peräsimellä vauhtia. Jos sillä jarrutetaan ja samalla kompensoidaan potkurin vedolla vauhdin hidastuminen, niin pienin kääntösäde kasvaa merkittävästi.

    • Anonyymi

      Youtubesta katsot sailboat docking-videoita. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

    • Anonyymi

      Eväkölinen kääntyy kyllä lähes paikoillaan, ei se vauhtia tarvitse. Jos prop-walkia on, sitä voi käyttää hyväksi ja kääntyä sen avustamaan suuntaan. Ja pinnankin voi pitää toisessa laidassa. Lyhyt potku reilulla teholla eteenpäin saa veneen kääntöliikkeeseen. Metrin tai kahden (käytettävissä olevan tilan mukaan) etenemän jälkeen pakkia saman verran taaksepäin. Siinä ei nopeutta tule sen vertaa, että peräsimen asennolla olisi merkitystä. Nämä liikkeet toistetaan niin monta kertaa, että keula osoittaa haluttuun suuntaan. Kääntyminen perustuu siis täysin potkurivirran ja peräsimen yhteistyöhön. Vaikka prop-walk olisi vähäisempikin, se pitää silti ottaa huomioon, muuten menee helpolla edestakas sahailuksi.

      Tuulella on iso merkitys. Se pyrkii aina kääntämään kyljen tuuleen ja toisaalta vie venettä mukanaan kääntymisen aikana. Jos tuulesta tulee hallitseva tekijä, onnistuu kääntyminen ainoastaan vauhdin avulla.

      • Anonyymi

        "Se pyrkii aina kääntämään kyljen tuuleen"
        Tuo ei päde läheskään kaikkiin eväkölisiin purkkareihin.
        Osa kääntää perän tuuleen, ja pieni vähemmistö jopa keulan.
        Asia on täysin venetyyppikohtaista, eikä mitään yleispätevää ole olemassakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se pyrkii aina kääntämään kyljen tuuleen"
        Tuo ei päde läheskään kaikkiin eväkölisiin purkkareihin.
        Osa kääntää perän tuuleen, ja pieni vähemmistö jopa keulan.
        Asia on täysin venetyyppikohtaista, eikä mitään yleispätevää ole olemassakaan.

        Täytyy olla erittäin poikkeuksellinen lateraalipinnan jakauma, jos ensin käänny poikittain tuuleen. Ajan kanssa ehkä vauhdin kasvaessa suunta muuttuu. Ja jos onkin se poikkeus, joka poikkeuksellisesti käyttäytyisikin, se ei muuta edellä olevaa, vaihdetaan vain kyljen tilalle keula tai perä. Joka tapauksessa tuuli pyrkii venettä kääntämään.


    • Anonyymi

      Jos edelliset kokemukset ovat moottoriveneistä niin purjeveneen käännökset satamassa ovat paljon, paljon helpommat. Tuuli ei sorra juurikaa yhtään ja vene kääntyy lähes paikallaan.
      Suhteellinen moottoriteho on yleensä paljon pienempi mutta kyllä sitä on riittävästi, kun käyttää lähes kaiken hetkellisesti.

      • Anonyymi

        Näin, purjevene on satamassa vakaa ja tuulet vaikuttavat vähemmän ja vene on helposti ohjattavissa vaikka vaihde on vapaalla.


    • Anonyymi

      Ratkaisu rytinään olisi helppo:
      Laituriin asennetut kiinteät törmäyssuojat.
      Mutta koska seuran säännöt, niitä ei saa laituriin asentaa.
      Näyttävät kuulemma rumalta eikä laiturin "ilme" olisi enää yhtenäinen.

      Keulalepuuttaja auttaa jonkin verran. Tosin se taitaa useimmiten olla sitloodan laatikossa alimmaisena eikä sitä "jaksa" pari minuuttia ennen laituriin ajoa keulaan laittaa - varsinkin kun keulatason takia sen asentaminen on aikamoinen suoritus.

      Yksipaikkaiset aisapaikat maksaisivat jotain, ts. joka toinen aisa kävelyaisa, joka toinen "tyhmä" pelkkä metallinen aisa ja siihen törmäyslista. Näin joka kipon saisi omalle paikalleen joko keula tai perä edellä kaikissa olosuhteissa rikkomatta omaa tai naapurin venettä.
      Sellaisesta varustelusta satamassa moni maksaisi vaikka vähän ekstraakin, eikä tuollainen heppi edes maksa paljon mitään - nelisensataa yksittäin, useampia kymmeniä kerrallaan varmaan saisi vähintään kolmanneksen halvemmalla.
      Tämähän olisi palvelua seuran jäsenistölle eikä niitä tietenkään tarvitsisi joka paikalle laittaa.

      Täysinoppineet purjehtijathan tulevat peräpoijupaikalle 25m/s tuulessa yksin 50-jalkaisella virheettömästi.
      Mahdollisuus ostaa ko. aisa halutessaan vaikka omalla kustannuksellaan tai kimppaan naapuriveneen kanssa ei olisi ollenkaan paha.

      Mutta luulenpa, että tässä mulkkujen maassa moisesta saa vain haaveilla. Koska säännöt.

      • Anonyymi

        Voi herran jestas mitä tekstiä. Siis onko sinun elämä kokonaisuudessaan jupinaa seuraa vastaan? Olet missannut jotain oleellista: Seura = jäsenet. Ei ole olemassa mitään muuta seuraa. Jos seura ei toimi SINUN pillin mukaan vika ei ole seurassa vaan sinä olet silloin väärässä seurassa. Aina voi mennä sinne jäsenkokoukseen vaikuttamaan tai vaikka vapaaehtoisena hallitukseen tekemään parempaa seuraa. En tietenkään tiedä miten olet itse yrittänyt vaikuttaa seurasi toimintaan, mutta yleensä tuon tyyppinen huutelu kuuluu siitä suunnasta josta ei ikinä vaivauduta edes jäsenkokoukseen. Muista, että sinulla on täysi vapaus valita seurasi. Jos mieleistä ei löydy niin voit perustaa oman seuran.


      • Anonyymi

        Meillä Seurassa tilanne on päinvastainen. Meillä on aloittelijoita varten kaksi paikkaa laiturissa ja niiden aisat on suojattu aukileikatuilla autonrenkailla. Myös itse laituri on autonrenkailla suojattu.
        Mustaa rantua tietty tulee Seuran uusien jäsenten veneiden kylkiin, mutta riskejä vaurioista ei ole. Aloittelijoiden aisapaikat ovat laiturin uloimmat. Täten aloittelijat eivät mitenkään pääse kolhimaan muiden Jäsenten veneitä.
        Retkisatamassa taas on erikseen vihreä peräpoiju aloittelijoita varten. Se on laiturin ulkopäädyssä. Myöskään siellä ei riskejä pääse syntymään. Joskus aloittelijat vinkuvat Retkisatamapäälliköille että allokko latkuttaa perän alle ja ei saa nukuttua. Siihen on sanottu että Seurajäsenyys on jo itsessään sellainen armonpala että sopii olla vaiti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä Seurassa tilanne on päinvastainen. Meillä on aloittelijoita varten kaksi paikkaa laiturissa ja niiden aisat on suojattu aukileikatuilla autonrenkailla. Myös itse laituri on autonrenkailla suojattu.
        Mustaa rantua tietty tulee Seuran uusien jäsenten veneiden kylkiin, mutta riskejä vaurioista ei ole. Aloittelijoiden aisapaikat ovat laiturin uloimmat. Täten aloittelijat eivät mitenkään pääse kolhimaan muiden Jäsenten veneitä.
        Retkisatamassa taas on erikseen vihreä peräpoiju aloittelijoita varten. Se on laiturin ulkopäädyssä. Myöskään siellä ei riskejä pääse syntymään. Joskus aloittelijat vinkuvat Retkisatamapäälliköille että allokko latkuttaa perän alle ja ei saa nukuttua. Siihen on sanottu että Seurajäsenyys on jo itsessään sellainen armonpala että sopii olla vaiti.

        Tuolla saaristossa on retkisatamia, jossa kaikki poijut ovat vihreitä. Ne on varmasti kaikki sitten varattu vain aloittelijoille. Muilla ei ole niihin asiaa. Rannan lipputangossa liehuu vihreä lippu merkkinä aloittelijoille.


    • Anonyymi

      Ja maskittomille veneilijöille sakot ja potkut seurasta!

    • Anonyymi

      Varaa 0,7l TAPIO juomaa riittävästi ja lidilistä shiti "vissyä" niin turha jännitys poistuu manoveeratessa. Saat olla mukavassa hutikassa vesillä ja nauttia purjehtimisesta tapion kera.

      Kaikkk muu, kuin tapion kera purjehdus on turhaa.

    • Anonyymi

      Kannattaa nyt talven aikana tehdä kunnon heittoköysi apinannyrkillä ja harjoitella kuivalla maalla etukäteen sen heittämistä. Sitten kun menee hankalaksi, saat ainakin 20 metrin päästä heitettyä köyden laituriin.

      Toinen vinkki. Hommaa 1 hengen kumivene. Voit ajaa poijusta välittämättä suoraan peräpoijupaikalle. Sen jälkeen vain soudat kumiveneellä peräköyden poijuun. Tätä näkee paljon varsinkin kokeneempien isoilla veneillä purjehtijoiden tekevän.

      Kolmas vinkki; käytä sitä sisämoottoria lyhyillä sykäyksillä eteen tai taakse ja pidä muuten rantautumisen aikana vapaalla.

      Neljäs vinkki. Voit myös kylkikiinnityksessä vain lassottaa sen aisan tai tolpan, niin että köyden toinen pää on vinssissä kiinni. Sitten veto eteen ja vene pysyy paikallaan, sekä pystyt siirtämään sitä lähemmäs rantaa vinssillä.

      • Anonyymi

        Miten se heittoköysi tarttuu siihen laituriin heitettäessä? Vai pitääkö heittää muija mukana?

        En ihan käsittänyt mitä hyötyä heitettävästä köydestä laituriin ajossa on, olettaen, että laiturilla ei satu olemaan ketään?
        Laiturille kiinteästi jätetty sopivan mittainen köysi lenkillä - ehkä jonkun kevyen puu- tai muovikepin päähän jätettynä on helppo napata venehaalla ja kietaista nostinvinssiin katolla.
        Sopivan pituisena se riittää estämään sekä sivulle karkaamisen että laituriin keula edellä jysäyttämisen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se heittoköysi tarttuu siihen laituriin heitettäessä? Vai pitääkö heittää muija mukana?

        En ihan käsittänyt mitä hyötyä heitettävästä köydestä laituriin ajossa on, olettaen, että laiturilla ei satu olemaan ketään?
        Laiturille kiinteästi jätetty sopivan mittainen köysi lenkillä - ehkä jonkun kevyen puu- tai muovikepin päähän jätettynä on helppo napata venehaalla ja kietaista nostinvinssiin katolla.
        Sopivan pituisena se riittää estämään sekä sivulle karkaamisen että laituriin keula edellä jysäyttämisen

        Se heittoköysi on sitä tilannetta varten, kun kaikki menee pieleen ja pitää äkkiä saada köysi jollekin rannalla viittovalle hepulle. Ja jos olet joskus itse se rannalla viittova heppu, voit sillä auttaa sitä veneilijää, joka ei millään tunnu pääsevän rantaan.


    • Anonyymi

      Aisapaikalle ehdottomasti laiturifendari keulaan. Lähdössä vaihde eteen ja peräsimellä perä kiinni asiaan. Vene pysyy paikallaan kovassakin sivutuulessa. Saapuessa ajetaan keula laiturifendariin ja a`vot!

      • Anonyymi

        Aisapaikka tarjoaa kyllä helpon kulun laiturilta veneeseen, mutta on muutoin se hankalin kiinnitystapa. Ensimmäisen köyden saa vasta viime hetkellä kiinni, jolloin keula on jo melkein laiturissa kiinni. Ja vaikka sinällään kulku kyljeltä on helppo, on saapuessa helpompi astua laiturille keulaportailta, vaikka ei enää hyppääminen onnistuisikaan. Se keulafendari on oikeastaan ainoa helppo tapa ja sekin vaatii varsin tarkkaan oikea-aikaisen pysähtymisen. Liian aikaisin ja sivutuuli lähtee viemään ennen kuin vene on uudestaan liikkeellä perille saakka. Ja liian myöhään, niin fendari on vain pieni hidaste törmäämisessä.

        Peräpoiju tai perätolpat antavat paljon täsmällisemmän mahdollisuuden hidastamissen ja kotilaiturin mitoitetut peräköydet automatiikan. Perätolpat ja niistä ohjausköydet laiturille on jo melkein idioottivarma jutt.u, Homma hallinnassa, kunhan jotenkin osuu tolppien väliin, vaikka ei saisi yhtään köyttä kiinni matkalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aisapaikka tarjoaa kyllä helpon kulun laiturilta veneeseen, mutta on muutoin se hankalin kiinnitystapa. Ensimmäisen köyden saa vasta viime hetkellä kiinni, jolloin keula on jo melkein laiturissa kiinni. Ja vaikka sinällään kulku kyljeltä on helppo, on saapuessa helpompi astua laiturille keulaportailta, vaikka ei enää hyppääminen onnistuisikaan. Se keulafendari on oikeastaan ainoa helppo tapa ja sekin vaatii varsin tarkkaan oikea-aikaisen pysähtymisen. Liian aikaisin ja sivutuuli lähtee viemään ennen kuin vene on uudestaan liikkeellä perille saakka. Ja liian myöhään, niin fendari on vain pieni hidaste törmäämisessä.

        Peräpoiju tai perätolpat antavat paljon täsmällisemmän mahdollisuuden hidastamissen ja kotilaiturin mitoitetut peräköydet automatiikan. Perätolpat ja niistä ohjausköydet laiturille on jo melkein idioottivarma jutt.u, Homma hallinnassa, kunhan jotenkin osuu tolppien väliin, vaikka ei saisi yhtään köyttä kiinni matkalla.

        Omaa aisaa on turha pelätä! Aisan kanssa pärjä parhaiten ajamalla keulan kiinni laiturifendariin ja kääntämällä ruorilla perän aisaan. Vieraassa aisassa toimii sama tekniikka, mutta silloin tarvitaan keulafendari, koska ei noissa valmiina ole laiturifendareita. Aisa on yksinpurjehtijalle ylivoimaisesti helpoin, kun oppii oikean tekniikan. En vaihtaisi enää mistään hinnasta poijuun tai paaluihin. Ajan keulan kiinni laiturifendariin, säädän kaasun sivutuuleen sopivaksi ja käyn kaikessa rauhassa irrottamassa kiinnitysköydet. Laituriin paluu toimii käänteisessä järjestyksessä. Rouvaa ei tarvitse pyytää auttamaan, eikä hyppämään laiturille.


    • Anonyymi

      No hyi

    • Anonyymi

      Hienoa, että kyselet asiasta jo etukäteen.
      Oma metodini "uuden" veneen kanssa on se, että etsin jonkun tyhjän veneen kiinnityspoijun jostan suojaisasta paikasta. Se on hyvä harjoitusmaali ja jos on joku toinen kiinteä piste joiden kanssa luoda mieleen se aisa, niin siinä on hyvä harjoitella ilman vaaraa kolhuista. Olen joskus suhaillut pitkiäki aikoja tullen tuolle mielikuvitusaisalle eri suunnista eteen- ja taaksepäin ajellen.

    • Anonyymi

      Nyt näyttää sivuston valvoja ottaneen tiukan kannan tätä hahattaja hörhöä kohtaan.
      Jo kaksi rienaavaa postausta on pyyhitty pois.
      Vaikuttaa hyvältä suuntaukselta.

    • Anonyymi

      Aloitin täysin nolla kokemuksella purkkareista 2013. Kyseessä oli pinnalla, vetolaitteella ja eväkölillä oleva 28-jalkainen vene.

      Sitä venettä oli niin helppo hallita, ettei mitään järkeä. Samana kesänä aloitin jo yksinpurjehdukset, vaikka vene ostettiin vasta juhannuksen jälkeen. Kannattaa mennä hyvällä säällä johonkin sopivaan kohtaan kokeilemaan miten vene kääntyilee. Joku sopiva paikka, missä et ole tiellä. Samaan aikaan paikan olisi hyvä olla siinä määrin sopivan pieni, että hahmotat veneen liikkeen. Aavalla merellä on kyllä tilaa, mutta siellä on vaikeampi hahmottaa mitä todellisuudessa tapahtui ja miten vene liikkui.

      Ensimmäisellä veneellä en itse juuri muuta tehnyt, kuin purjehdin. Mutta nykyisellä veneellä olen noita manöövereitä harjoitellut ihan harjoituksen vuoksi. Merellä pärjää pääsääntöisesti, mutta satamaan tullessa pitää olla paljon tarkempana, kuin edellisellä veneellä.

      Nyt on siis menty 5 vuotta 39-jalkaisella akselivetoisella, enkä ole vielä lähtenyt sillä satamasta yksin liikkeelle. Pakilla ei pääse lähtiessä senttiäkään suoraan taakse toisin kuin edellisellä. Ei ole myöskään keulapotkuria ja kotisatama on kohtuu ahdas (vene täyttää melkein koko käytävän, jos on kohtisuorassa laituriin nähden).

      Mutta kuten sanottu, niin älä turhia mieti koko asiaa. Se on parissa viikossa hanskassa, kun kevät koittaa.

      Janbene

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      227
      15051
    2. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      40
      13482
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      9186
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      42
      6553
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      243
      3854