näet pankkivirkailijan, rakennustyömiehen, tai vaikkapa nuoren ylikersantin.
Ethän vaan ajattele, voi parkaa ja pientä palkkaa ja tossa se nyt on ihan koko ikänsä, raukka.
Virkailija on eräänä päivänä pankinjohtaja, rakennusmies rakennusinsinööri ja se ylikessu upseeri, vaikkapa koko armeijan komentajana.
Kun näet kenttäpoliisin, älä vaan hölmö luule, että hänen on pakko olla koko ikänsä ensimmäisellä suorittavalla portaalla, vaikka onkin sinänsä mielenkiintoisessa ja palkitsevassa työssään.
Omista opinhaluista riippuen voi lukea vaikkapa maisteriksi Poliisikorkeakoulussa ja väitellä vaikkapa tohtoriksi.
Huomaa myös, että täydellä palkalla.
Hyviä esimerkkejä on sadoittain huippuunsa kouluttautuneista ja tuhansittain vähän alemmalta portaalta. Aikaisemminhan piti opiskella esim. yliopistolla, useimmat oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Sieltä on noussut mm. nykyinen poliisiylijohtaja Markku Salminen, mm. huumepoliisina toimineena, sittemmin korkeissa viroissa kautta poliisi- ja vankeinhoitolaitoksen ym. Heitä löytyy nyt entistäkin enemmän n. 10 v:n ajalta, kun voi hakeutua opiskelemaan "omassa" oppilaitoksessaan, eikä ole rahasta kiinni.Saat palkkaa koko ajan.
Kenttätyöhän on muutoinkin vain vähäinen, tosin näkyvin osa poliisityöstä.
Kyllä ylioppilasnuori pääsee 2,5 v:n perusopinnoilla kohtuupalkoille poliisissa.
Puoli vuotta lisää opintoja ja pääsee ylikonstuksi, ja taas työn kuva muuttuu ja palkalla elää vieläkin mukavammin.
Jos on vaimokin ja tämä töissä, niin elämä jopa hymyilee.
Jos on puhtaat jauhot pussissa, yo, tai vast.koulutus, apuna vaikkapa joku toisen asteen opinto, huippukunto, hyvä yleissivistys, terve yms., hakeudu poliisiksi ja sitä kautta sitten vaikkapa Suomen Pankin turvapäälliköksi n. 10.000 €/kk.
Vuonna 1995, tai 1996 haki n. 4400 ja pääsi peräti 17.
Nykyisin jopa 5-7% pääsee, naisista vain 0,8%.
Yrittämään ja turvaamaan yhteiskuntarauhaa ja rikoksia tutkimaan, että saadaan konnat telkien taakse ja muille turvallisempi elämä.
t. HJ (W)
Ethän vaan ajattele, voi parkaa ja pientä palkkaa ja tossa se nyt on ihan koko ikänsä, raukka.
Virkailija on eräänä päivänä pankinjohtaja, rakennusmies rakennusinsinööri ja se ylikessu upseeri, vaikkapa koko armeijan komentajana.
Kun näet kenttäpoliisin, älä vaan hölmö luule, että hänen on pakko olla koko ikänsä ensimmäisellä suorittavalla portaalla, vaikka onkin sinänsä mielenkiintoisessa ja palkitsevassa työssään.
Omista opinhaluista riippuen voi lukea vaikkapa maisteriksi Poliisikorkeakoulussa ja väitellä vaikkapa tohtoriksi.
Huomaa myös, että täydellä palkalla.
Hyviä esimerkkejä on sadoittain huippuunsa kouluttautuneista ja tuhansittain vähän alemmalta portaalta. Aikaisemminhan piti opiskella esim. yliopistolla, useimmat oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Sieltä on noussut mm. nykyinen poliisiylijohtaja Markku Salminen, mm. huumepoliisina toimineena, sittemmin korkeissa viroissa kautta poliisi- ja vankeinhoitolaitoksen ym. Heitä löytyy nyt entistäkin enemmän n. 10 v:n ajalta, kun voi hakeutua opiskelemaan "omassa" oppilaitoksessaan, eikä ole rahasta kiinni.Saat palkkaa koko ajan.
Kenttätyöhän on muutoinkin vain vähäinen, tosin näkyvin osa poliisityöstä.
Kyllä ylioppilasnuori pääsee 2,5 v:n perusopinnoilla kohtuupalkoille poliisissa.
Puoli vuotta lisää opintoja ja pääsee ylikonstuksi, ja taas työn kuva muuttuu ja palkalla elää vieläkin mukavammin.
Jos on vaimokin ja tämä töissä, niin elämä jopa hymyilee.
Jos on puhtaat jauhot pussissa, yo, tai vast.koulutus, apuna vaikkapa joku toisen asteen opinto, huippukunto, hyvä yleissivistys, terve yms., hakeudu poliisiksi ja sitä kautta sitten vaikkapa Suomen Pankin turvapäälliköksi n. 10.000 €/kk.
Vuonna 1995, tai 1996 haki n. 4400 ja pääsi peräti 17.
Nykyisin jopa 5-7% pääsee, naisista vain 0,8%.
Yrittämään ja turvaamaan yhteiskuntarauhaa ja rikoksia tutkimaan, että saadaan konnat telkien taakse ja muille turvallisempi elämä.
t. HJ (W)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, ylioppilaspohjalla puoli vuotta lisää
opintoja niin pääsee ylikonstuksi. Entäs sitten,
kun lähes kaikki jo ovat niitä ylioppilaita ja
kaikki yrittävät ylikonstuksi. Jonkun on pakko
jäädä suoritusportaaseenkin, kun päällystön ja
alipäällystön vakansseja on poliisikunnasta vain
reilu 30 prosenttia. Moni on käyttänyt ns. kier-
toteitä ylempiin virkoihin, kun ylikonstuksi ei
ole päässyt (opiskellut oikiksessa). Ehkä par-
hain esimerkki tästä on Vistbackan Rami, joka
ei päässyt ylikonstuksi, mutta pääsi nimismie-
heksi ja ministeriksi.
OLISIN LÄHINNÄ OMAISUUS.HUUME.PETOS.MURHATUTKINNASSA JA 1.5 VÄKIVALTARIKOSYKSIKÖSSÄ. EIKÖS KARI MYLLYNIEMI KEPUKIN OLE POLIISI JA PETRI SALO < KOK
kun sen osaa.
"Kenttätyöhän on muutoinkin vain vähäinen, tosin näkyvin osa poliisityöstä.
Kyllä ylioppilasnuori pääsee 2,5 v:n perusopinnoilla kohtuupalkoille poliisissa.
Puoli vuotta lisää opintoja ja pääsee ylikonstuksi, ja taas työn kuva muuttuu ja palkalla elää vieläkin mukavammin."
Taas on tieto valtaa. Metkat luvut olet löytänyt, mutta miten ihmeessä kenttätyö on vähäinen osa poliisin perustyötä? Ottaisit selvää poliisin ammatista noin suorituspuolelta katsottuna. Minä kyllä näkisin, että univormulliset kytät suorittavat enemmän.
Kaikki eivät mene suoraan lukiosta/armeijasta poliisikouluun. Olen kuullut, että siellä on yli 30 vee aloittajiakin, joilla on perhe. Kohtuupalkka? No mitä nyt sitten sellaisena pidetään.
Ylikonstu osioosi en viitsi edes kommentoida tämän enempää.
Ei siellä poliisivoimissa mennä noin vain minne
mieli tekee. Avoimena olevalle vakanssille pyri-
tään ja kun yleensä pyrkijöitä on paljon, niin
esimiehet valitsevat sopivimman. Se, kuka on
sitten mihinkin tehtävään sopivin ja sen sitten
saa onkin aivan toinen juttu.