Meidän neiti (puolvuotinen nyt)SYÖ (ei siis pelkästään tyydy pureskelemaan) keppejä, risuja, tikkuja.
Silmät lupsahtelee puoliumpeen ja koira makaa mahallaan maassa ja syö keppejä. Ole siinä sitten lenkillä!
Olen kokeillut vaihtaa lihapulliin. Ottaa kyllä lihapullan mutta laskeutuu taas mahalleen keppiä syömään.
Koira saa joka päivä pureskeltavakseen kaupasta ostettuja luita. Annan myös yhden fluoritikun iltapalaksi jo hampaiden kunnon kannalta (ovat hyvät, valkoiset. Jo maitohampaista vaihtuneet uudet).
Mistä tämmöinen voi kieliä? Jotain vitamiinipuutosta?
Silmät lupsahtelee puoliumpeen ja koira makaa mahallaan maassa ja syö keppejä. Ole siinä sitten lenkillä!
Olen kokeillut vaihtaa lihapulliin. Ottaa kyllä lihapullan mutta laskeutuu taas mahalleen keppiä syömään.
Koira saa joka päivä pureskeltavakseen kaupasta ostettuja luita. Annan myös yhden fluoritikun iltapalaksi jo hampaiden kunnon kannalta (ovat hyvät, valkoiset. Jo maitohampaista vaihtuneet uudet).
Mistä tämmöinen voi kieliä? Jotain vitamiinipuutosta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis sinä määräät lenkillä tahdin ei koira... käsket koiran siis irroittamaan kepistä ja vedät hihnasta koirasi mukaan samalla käskien!!! Eli et anna koiran lenkillä pysähdellä keppejä syömään vaan annat sille siihen muun ajan! Kun et anna koiralle periksi tämä keppien ohittelu alkaa sujua kertakerralta paremmin!!!
Minä väittäisin, että se on ainakin osaltaan huomion hakemista. Huomasin sen siitä, että aikaan kielsin ajokoiraani syömästä keppejä, tuloksella, että lenkit oli pelkkää ein sanomista. Annoin sen syödä niitä enkä noteerannut, ja se loppui!!
Mä oon aina antanut pureskelle keppejä..Mutta olen kyllä myös opettanut, että ne jätetään rauhaa, jos minä niin sanon. Keppejä kannetaakin meidän talossa urakalla ja välillä purastaankin..Monesti hakee koira itse puusta suoraan jonkun vanhan oksan, sille ei mikä tahansa käy..
..hyvin tutulta! Myös meillä maistuu kepit,risut ja tikut, eikä niitä vain pureskella vaan syödään.
Meillä koirat ovat oppineet, että kun ollaan lenkillä, keppejä ei saa jäädä natustelemaan ja jos jotain ottavat, osaavat käskystä päästää niistä irti. Välillä mennään metsään niin, että koirat saavat jäädä hetkeksi nauttimaan kepeistä. Olen myös huomannut, että risujen syönti kiihtyy kun ollaan tavattu joku tuttu koira ja erityisesti terveyhdysseremonioiden jälkeen tikut maistuvat. Koirahan rauhoittuu syödessään, eli tässä tilanteessa keppien natustelu toimii ikäänkuin koiraa itse itseään rauhoittavana toimintona.
Sinun tulisi opettaa koirallesi, milloin keppejä saa pureskella ja milloin taas haluat vain lenkkeillä.
Meidän koiralla on käynnyt melkein sama juttu. Se kyllä kanssa "söi" puuta, mutta sitten teimme seuraavan lailla. Kun se meni kepin luo kielsimme sen pois ja annoimme sille sellaisen pallon, sinne sisälle laitettiin makkaraa ja lihapullaa. Sitten se keppejen syönti jäi pois kun teimme sillälailla, että ensin heittelimme sille keppiä, mutta jos se alkoi sitä syömään, kielsimme kepin ja annoimme pallon tilalle. Tätä teimme niin kauan että keppejen syöminen jäi vähemmäksi ja nyt kun menemme keppejä heittelemään, niin se ei enää syö niitä, koska tietää että muuten saa pallon. Pallonkin kanssa se kyllä siltikin leikkii.
T. Mira