Niin suurta on kulutus, ettei toivoakaan. Fossiiliset kehiin.
http://nauticmag.com/2020/12/07/electric-shock-by-jimmy-cornell/
Cornellin sähköprojekti epäonnistui
Anonyymi
101
835
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllä on surkeaa tuo Oceanvoltin toimintakin. Siinä olisi ollut miljoonan taalan tilaisuus saada tuotettaan esille, mutta ilmeisesti ei sen vertaa kiinnostanut, että olisi tutustunut asiakkaan tarpeisiin.
Tuo Cornellin tarvehan on aivan järjetön. Hotelliako se veneessään pyörittää? Ei olisi OV:n kannattanut tuohon kelkkaan hypätä. - Anonyymi
Tuossahan on ollut aivan väärät lähtökohdat. Jääkaappeja, induktiolevy ja mikroaaltouuni ylläpitävät miehistöä eikä veneen kulkua. Sähköt riittäisivät veneen kulkuun. Muonitus-, jäähdytys- ja lämmitystarpeet sitten erikseen. Jotta vene olisi oikeasti zero emission, pitäisi CO2 ja metaanipäästöjä vuotava miehistö jättää kyydistä ja jättää vene kulkemaan automatiikalla, samalla poistuisi moni sähkösyöppö verme.
- Anonyymi
Ihmettelin kanssa, että on kyllä iso kulutus. 300 watin keskituotanto on ruhtinaallinen tavallisessa cruising-veneessä, jossa lämpö tuotetaan fossiilisilla aineilla. Veden ja ilman lämmitys syö paljon energiaa.
- Anonyymi
Tuonkin voisi hoitaa virtuaalisesti omalta sohvalta.
- Anonyymi
Se ei ole zero emission toimintaa. Joka kerta, kun teet haun koneellasi, niin siitä jää yllättävän suuri hiilijalanjälki!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se ei ole zero emission toimintaa. Joka kerta, kun teet haun koneellasi, niin siitä jää yllättävän suuri hiilijalanjälki!
Pienempi kuitenkin kuin kokonaisesta veneestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pienempi kuitenkin kuin kokonaisesta veneestä.
Ihailen älykkyttäsi.
- Anonyymi
Ihmetyttää kovasti tuo keskimäärin 366W lataus. Pelkällä biminin päälle aennetulla aurinkokennolla saisi enemmän. No tuskin sekään riittäisi induktiokeittolevyyn ja muihin hotellihärpäkkeisiin vaan vaatisi oikeasti toimivan genun joka saisi voimaa veden virtauksesta. Homma olisi hoidettu parilla tarpeen tullessa veteen heitetyllä laahusgenulla joiden kanssa olisi paikattu onnettomien genujan 360W tuotosta.
Kovasti ihmetyttää kunnollisen genun puuttuminen noin isossa projektissa. Kunnnollisten genujen puuttumisen syynä lienee se, että vain Oceanvoltin ja heidän yhteistyökumppanien kamoja sai käyttää.
Kiinnostava yksityiskohta oli se kun tilaaja tyrmäsi suunnittelijan ehdotuksen hätägeneraattorista!- Anonyymi
Ajatus oli nolla CO2 päästöt eikä pelkkä purjehdus.
On hyvä, että joku testaa asiaa käytännössä. Teoreettinen sähkön tuotanto parhaissa oloissa ei vastannut todellisuutta. Sillä ei ole niinkään väliä oliko sähkölaitteita enemmän tai vähemmän koska tehon olisi pitänyt riittää eikä kulutus ollut ongelma vaan tuotanto.
Ehkä hyvänä puolena voi todeta, että pihistelyllä matka on mahdollinen, mutta herkkä osoluhteille. Tosin valmiin purkkiruoan syöminen on sekin vain energian kulutuksen siirtämistä maihin elintarviketehtaalle eikä se ole päästöntä vaikke päästöt veneessä synnykään.
En tiedä missä meni pieleen, mutta epäilen, ettei se ollut tuotemerkistä kiinni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatus oli nolla CO2 päästöt eikä pelkkä purjehdus.
On hyvä, että joku testaa asiaa käytännössä. Teoreettinen sähkön tuotanto parhaissa oloissa ei vastannut todellisuutta. Sillä ei ole niinkään väliä oliko sähkölaitteita enemmän tai vähemmän koska tehon olisi pitänyt riittää eikä kulutus ollut ongelma vaan tuotanto.
Ehkä hyvänä puolena voi todeta, että pihistelyllä matka on mahdollinen, mutta herkkä osoluhteille. Tosin valmiin purkkiruoan syöminen on sekin vain energian kulutuksen siirtämistä maihin elintarviketehtaalle eikä se ole päästöntä vaikke päästöt veneessä synnykään.
En tiedä missä meni pieleen, mutta epäilen, ettei se ollut tuotemerkistä kiinni.Olis pitänyt olla vanha kunnon valurautainen puuliesi keittiössä ja uusiutuvaa biomassaa halkoina jollapilttuussa.
- Anonyymi
Vaikeaksi tämä menee kun keittelykin hoidetaan sähköllä. Energiamäärät kasvavat vaan tosi isoiksi. Energian talteenotto vaan aikamoisen vaikeaa suuremmissa määrin. Tämänkin olisi voinut laskea etukäteen, no oli tässä casessa laskettukin ja ehdotettu genun laittoa. Tällainen projekti tarvitsisi hyvät vesigenut, todella paljon paneelia, siis tyyliin 5kW ja sitten vielä genu. Suomessahan on yksi isompi sähköhybridi projekti menossa. Siihen siis tulee myös generaattori. Pikku laskutoimitúksella vaan laskin että generaattorin teho riittää about 6s nopeuteen ilman akkuja, joten jää nähtäväksi onko toimiva kombo. Ainakin monimutkainen on.
- Anonyymi
Eiköhän tämä ollut hyvä esimerkki siitä, että ideologian ja uskon varassa ei kannata lähteä valtamerta ylittämään. Nöyryyttä peliin: kaasu keittiöön ja diesel lämmittimeen.
- Anonyymi
Yritin hetken etsiä tietoa kuinka paljon tuossa oli aurinkopaneleita tai tuuligeneraattoreita., mutta en löytänyt mitään. Kuvissakaan ei näy aurikopaneleita mikä tuntuisi kyllä aika hullulta kun kuitenkin tuollaiseen kattiin saisi ~1 kWp paneleita helposti. Onko veneessä tosiaan ollut ainoastaan Oceanvoltin laitteet lataamassa?
Jos keskimääräinen tuotto välimerellä ja välimeri-kanaria -legeillä on ~350 W oceanvoltin generaattoreilla niin tuo kuulostaa kyllä sinällään todella erinomaiselta. Siis tuotto kulussa pelkillä purjeilla ajettaessa keskimäärin 25 A. Kyllä sillä kelpaisi vaikka minkälaisia arkkupakastimia ja jääpalakoneita perus matkaveneessä käyttää... :D- Anonyymi
Joo kyllä tuolla 350W tuotolla (siis esim 350W*12h=4200Wh keskimäärin) kaikenlaista härpäkettä käyttää... muttamutta kun ruokaa tekee niin ei riitä. Jos päivässä käytetään 2kW tehoista, hellaa/uunia keskimäärin 2h, siihen menee kaikki energia. Ja jos koneella haluaisi ajella, tehoa todennäköisesti tuossa vehkeessä tarvitaan luokkaa 10kW kevyeen ajeluun todella maltillisilla nopeuksilla. Pakastimet yms on pikku kulutuksia, nämä isot jutut sen kaataa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo kyllä tuolla 350W tuotolla (siis esim 350W*12h=4200Wh keskimäärin) kaikenlaista härpäkettä käyttää... muttamutta kun ruokaa tekee niin ei riitä. Jos päivässä käytetään 2kW tehoista, hellaa/uunia keskimäärin 2h, siihen menee kaikki energia. Ja jos koneella haluaisi ajella, tehoa todennäköisesti tuossa vehkeessä tarvitaan luokkaa 10kW kevyeen ajeluun todella maltillisilla nopeuksilla. Pakastimet yms on pikku kulutuksia, nämä isot jutut sen kaataa.
5kg nestekaasupullo sisältää 60kWh energiaa. 30 päivää jos kestää pullo, päivässä menisi 2kWh. Osuu näköjään haarukkaan riittävän lähelle. Kyllä tuota sähköä pitäisi tuottaa paljon enemmän kuin tuo Cornellin net gain 500W/h.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
5kg nestekaasupullo sisältää 60kWh energiaa. 30 päivää jos kestää pullo, päivässä menisi 2kWh. Osuu näköjään haarukkaan riittävän lähelle. Kyllä tuota sähköä pitäisi tuottaa paljon enemmän kuin tuo Cornellin net gain 500W/h.
2 kWh päivässä ruokahommiin on kyllä todella paljon lämpöenergiaa. Ei keittolevyjäkään käytetä täydellä teholla kuin hetki ja sitten pienemmälle. 500 W latausteholla liikkeellä tulisi 12 kWh/vrk, eli tuosta menisi 2 kWh ruuanlaittokulutuksellakin vain ~17% ruuanlaittoon. Ja induktiolla ruuan laittaminen myös kuluttaa vähemmän energiaa kuin kaasulla, kaasua kun menee myös pannun ohi. Olisi kyllä hieno saada tästä ihan kunnollinen blogipostaus missä kerrottaisiin kaikki kulutukset ja tuotantotavat.
- Anonyymi
Vene lienee siis Outremer 45 katamaraani? Tuossa on kaksi Oceanvoltin vetolaitetta. Ovatko molemmat lataavia?
Tämän mukaan pitäisi yhdelläkin saada 8 solmun nopeudessa n. 1,5 kW!
https://oceanvolt.com/solutions/systems/sail-drive/
Sellainen ei tietyti tule ilmaiseksi, vaan reilusti vauhdin kustannuksella. Mahtaako ongelmana olla myös latauksen vastaanotto? Aika suuria virtoja tuosta jo tulee.- Anonyymi
Mitkäköhän akut sillä oli? Jotkut Bilteman vanhat starttiakukt?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitkäköhän akut sillä oli? Jotkut Bilteman vanhat starttiakukt?
Se on aivan sama mitkä akut jos kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Vastaavasti lompakon värillä ei ole mitään väliä jos jatkuvasti syö enemmän kuin tienaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on aivan sama mitkä akut jos kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Vastaavasti lompakon värillä ei ole mitään väliä jos jatkuvasti syö enemmän kuin tienaa.
Onhan sillä väliä. Joku litiumakku ottaa paremmin sähköä vastaan ja jos kapasiteetti on isompi, kestää akkujen tyhjeneminen kauan, kun ne on kerran saanut ladattua laiturissa tai pitkällä legillä täyteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan sillä väliä. Joku litiumakku ottaa paremmin sähköä vastaan ja jos kapasiteetti on isompi, kestää akkujen tyhjeneminen kauan, kun ne on kerran saanut ladattua laiturissa tai pitkällä legillä täyteen.
Jutun tietojen perusteella taitaa olla reilun 50 kWh akusto. Pitäishän tuon ottaa helposti vastaan useamman kW:n teho ellei ole lähes täysi.
Miksi sitten Oceanvolt ei lataa läheskään mainoskäyrän mukaisesti?
Järjetön idea kyllä laittaa mikrot ja iduktioliedet pitkille matkoille. Tuleekohan lämmin käyttövesikin sähkövastuksella.
- Anonyymi
Kulutuksen ei pitäisi olla ihmettelyn aihe, se oli varmaan aika hyvin tiedossa etukäteen.
Epäilemättä myös tuotannon piti vastata sitä.
Homma mene vihkoon tuotannon osalta. Ei siksi, että kulutus olisi ollut ajateltua suurempi. Siinä mielessä kulutuksen voivottelulle ei ole perusteita vaan tuotannon.- Anonyymi
Niinpä. Siinähän pitää olla koko ajan liikkeessä, jos kulutus on monta kilowattituntia päivässä ankkurissa ollessakin, ja melkein ainoa lataustapa pn potkurigeneraattori. Aurinkopaneeleja taas täytyisi olla vähintään 3 kilowatin edestä, jotta ne riittävät ankkurissa.
- Anonyymi
Kaksi tai kolme vesigenua tuottaisivat paljon enemmän kuin tuollainen Oceanvoltin systeemi. Potkuri on tarkoitettu työntämään venettä eteenpäin eikä tuottamaan energiaa. Se on muotoiltu energian tuottamiseen väärin.
- Anonyymi
Jos kerran laite ei teoriassakaan voi toimia, niin miksi se kuitenkin toimi testeissä rauhallisessa vedessä?
- Anonyymi
Eihän kysymys ole siitä, toimiiko se, vaan miten se toimii.
- Anonyymi
Voi olla niin, että aaltojen aiheuttama nykiminen johtaa turbulenssiin generaattorin lavoissa ja sitä kautta huonompaan energian tuotantoon.
Generaattorin massan hitaus ei ehkä salli kierrosten nousua ja laskua riittävän hyvin aallokossa.- Anonyymi
Jos testipurjehduksella OV tuottaa sähköä sen, mitä luvattu, se tuottaa sen matkallakin. Taitaa olla matkan tekemisessä se vika, liikaa pläkää tai muuten vain liian hidasta etenemistä. Ja tietenkin lämmön tuotto sähköllä on järjen vastaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos testipurjehduksella OV tuottaa sähköä sen, mitä luvattu, se tuottaa sen matkallakin. Taitaa olla matkan tekemisessä se vika, liikaa pläkää tai muuten vain liian hidasta etenemistä. Ja tietenkin lämmön tuotto sähköllä on järjen vastaista.
Et ilmeisesti lukenut sitä juttua.
Lämmön tekeminen sähköllä oli perusteltua koska tavoitteena oli nolla CO2 päästöt. Se ei toteudu polttamalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ilmeisesti lukenut sitä juttua.
Lämmön tekeminen sähköllä oli perusteltua koska tavoitteena oli nolla CO2 päästöt. Se ei toteudu polttamalla.Luin kyllä. Mutta se onkin toinen juttu, että tavoite oli asetettu järjettömästi.
- Anonyymi
Watt and sean käppyrän mukaan kahden solmun lisäys nopeuteen tuottaa 2-3 kertaa suuremman tehon.
Valmistajalla on muuten rungon allekin kiinnitettävä malli. Jos paljon sähköä tarvitsee, eikö niitä kannattaisi kiinnittää veneen alle neljä, vaikka ne vastusta lisäisivätkin? Ei kai veneessä eläjällä mihinkään kiire ole.
https://i.imgur.com/jd5GaCg.png- Anonyymi
Kyllä se vaan niin on että lämmön tuotto sähköllä on idioottimaista. Energiaa tarvitaan paljon. Myöskään pidempiä koneajoja ei voi sähkön varaan laskea. Noilla akuilla mitä tuossa on, menoa riittänee parisen tuntia koneella. Sähköveneellä kyllä pääsee, onhan Oceanvolt paatilla purjehdittu Suomesta Karibialle. Takaisin ei sattuneista syistä. Mutta vaatii liukkaan paatin ja isoja kulutajia ei ole varaa pitää (lämmitys eikä koneajoja paljoa). Hybridi tietysti toimii, mutta ei siinäkään mitään järkeä ole. Hyötysuhde huononee niin monessa kohtaa. Tai no jos on "satamavene" ja latailee joka paikassa sitten toimii.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se vaan niin on että lämmön tuotto sähköllä on idioottimaista. Energiaa tarvitaan paljon. Myöskään pidempiä koneajoja ei voi sähkön varaan laskea. Noilla akuilla mitä tuossa on, menoa riittänee parisen tuntia koneella. Sähköveneellä kyllä pääsee, onhan Oceanvolt paatilla purjehdittu Suomesta Karibialle. Takaisin ei sattuneista syistä. Mutta vaatii liukkaan paatin ja isoja kulutajia ei ole varaa pitää (lämmitys eikä koneajoja paljoa). Hybridi tietysti toimii, mutta ei siinäkään mitään järkeä ole. Hyötysuhde huononee niin monessa kohtaa. Tai no jos on "satamavene" ja latailee joka paikassa sitten toimii.
50 kWh akuilla ajaa kyllä 10 tuntia helposti. 5 kW teholla tuollainen kulkee taatusti n. 6 solmua, kunhan ei aja vastatuuleen tai -aallokkoon. Jos malttaa ajaa 5 solmua, teho puolittuu ja ajoaika tuplaantuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
50 kWh akuilla ajaa kyllä 10 tuntia helposti. 5 kW teholla tuollainen kulkee taatusti n. 6 solmua, kunhan ei aja vastatuuleen tai -aallokkoon. Jos malttaa ajaa 5 solmua, teho puolittuu ja ajoaika tuplaantuu.
Eipä muuten kulje. Tähän löytyy hyviä laskureita ja pikkuisen kun pyörittää numeroita tulos on että 12kW tuon kokoinen katti kulkee vajaa 6kts ilman vastus huomioimatta. Vinkki, laske yksi runko moottori kerrallaan. Tämä on aika simppeliä ja ei kannata erehtyä kuinka helpolla pienemmät veneet kulkevat. Tuo on jo iso vehje tuo cornellin paatti ja märkäpintaa/poikkileikkausta paljon. Samalla lailla voi laskeskella omasta paatista tehontarpeita tietylle nopeudelle ja ihmetellä polttoaineenkulutuksia. Ja sähkö ei ole mitenkään ihmeellistä. Ei se potkuri tiedä millä sitä pyöritellään,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä muuten kulje. Tähän löytyy hyviä laskureita ja pikkuisen kun pyörittää numeroita tulos on että 12kW tuon kokoinen katti kulkee vajaa 6kts ilman vastus huomioimatta. Vinkki, laske yksi runko moottori kerrallaan. Tämä on aika simppeliä ja ei kannata erehtyä kuinka helpolla pienemmät veneet kulkevat. Tuo on jo iso vehje tuo cornellin paatti ja märkäpintaa/poikkileikkausta paljon. Samalla lailla voi laskeskella omasta paatista tehontarpeita tietylle nopeudelle ja ihmetellä polttoaineenkulutuksia. Ja sähkö ei ole mitenkään ihmeellistä. Ei se potkuri tiedä millä sitä pyöritellään,
Näyttää olevan 48-jalkainen tuo ja taitaa painaakin yli 10 tonnia? Menee tosiaan enemmän kuin 5 kW, muttei sentään varmasti 12 kW 6 solmuun.
Katamaraanin vedenalainen runko on paljon kapeampi kuin yksirunkoisen ja tuon kokoluokan yksirunkoinen painaisi jo reilusti yli 10 tonnia. Ei siis voi vain tuplata yksirunkoisen vastusta.
Näyttää olevan 56 kWh akusto ja 1300 W aurinkopaneelit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näyttää olevan 48-jalkainen tuo ja taitaa painaakin yli 10 tonnia? Menee tosiaan enemmän kuin 5 kW, muttei sentään varmasti 12 kW 6 solmuun.
Katamaraanin vedenalainen runko on paljon kapeampi kuin yksirunkoisen ja tuon kokoluokan yksirunkoinen painaisi jo reilusti yli 10 tonnia. Ei siis voi vain tuplata yksirunkoisen vastusta.
Näyttää olevan 56 kWh akusto ja 1300 W aurinkopaneelit.Noin 85% hyötysuhde akusta otetusta energiasta kannattaa muistaa. Huonontaa laskelmia. Laskurit on tehty kampiakselin teholle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin 85% hyötysuhde akusta otetusta energiasta kannattaa muistaa. Huonontaa laskelmia. Laskurit on tehty kampiakselin teholle.
50 jalkainen lagoon muuten painaa 20tn kevyenä. Ja koneina vähintään 2 57ho. Ei toivoakaan että tuon kokoinen kulkisi alle 10kw 6 solmua. Vaikka olisi 5tn kevyempi.NNuo katit on todella isoja vehkeitä.Tuollaista ttodennäköisesti ajetaan koneella normisti yli 20kw teholla.Siis 25% koneiden maksimitehidta (sellaista 2000rom mitä yleensä ajellaan 3000 kiertävästä koneesta). Nuo potkuri laskurit on yllättävän hyviä ja mikä ihmeellisintä, aluksen uppoamaa ne tosiasiassa arvioivat. Ja veneen poikkileikkauspintaa. Vasta lähestyttäessä runkonopeutta pituus merkitsee enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin 85% hyötysuhde akusta otetusta energiasta kannattaa muistaa. Huonontaa laskelmia. Laskurit on tehty kampiakselin teholle.
Mistä laskureista nyt puhut? Jostain simppelistä Excelistä tms, jolla arvataan tehontarve perusmitoista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä laskureista nyt puhut? Jostain simppelistä Excelistä tms, jolla arvataan tehontarve perusmitoista?
Kvg voisi tohon kommentoida. Eikä ne yllätten ole arvailua vaan ihan perustuvat tunneittuihin, kylläkin empiirisiin tietoihin. Ja löytyy excel versioitakin. Ja lopputulokset molemmista lähellä toisiaan. Tässä nämä ovat helppoja, koska voi aina olettaa että potkuri on paras mahdollinen. Noilla samoilla systeemeillä esim Mepratuote laskee oikean potkurin. Helppoa alle runkonopeuksissa. Sitten jos haetaan max pull tai huippunopeus variaatioita, homma menee vaikeammaksi, tai jos on liukuva runko, jossa vastus muuttuu jyrkästi jossain nopeudessa. Ja tämähän ei nyt sitten vaikuta kampiakseliteho vs akuista otteho mietiskelyyn. Se on ihan toinen juttu. Tuo 85% kokonaishyötysuhde sähkökäytössä on ehkä jopa aavistuksen optimistinen, mutta saavutettavissa. Veikkaus siis induktiomoottori tuossa, tehoa tarvitaan sen verran paljon jo ja pitkään että kestomagneettimoottori ei ehkä optimaalinen vaikkakin on hyötysuhteeltaan aavistuksen parempi. Teslassa induktiomoottori btw, Hybrideissä taidettiin käyttää pääasiassa kestomagneettimottoreita. Vetus käyttää uusissa keulapotkureissa induktiomoottoreita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kvg voisi tohon kommentoida. Eikä ne yllätten ole arvailua vaan ihan perustuvat tunneittuihin, kylläkin empiirisiin tietoihin. Ja löytyy excel versioitakin. Ja lopputulokset molemmista lähellä toisiaan. Tässä nämä ovat helppoja, koska voi aina olettaa että potkuri on paras mahdollinen. Noilla samoilla systeemeillä esim Mepratuote laskee oikean potkurin. Helppoa alle runkonopeuksissa. Sitten jos haetaan max pull tai huippunopeus variaatioita, homma menee vaikeammaksi, tai jos on liukuva runko, jossa vastus muuttuu jyrkästi jossain nopeudessa. Ja tämähän ei nyt sitten vaikuta kampiakseliteho vs akuista otteho mietiskelyyn. Se on ihan toinen juttu. Tuo 85% kokonaishyötysuhde sähkökäytössä on ehkä jopa aavistuksen optimistinen, mutta saavutettavissa. Veikkaus siis induktiomoottori tuossa, tehoa tarvitaan sen verran paljon jo ja pitkään että kestomagneettimoottori ei ehkä optimaalinen vaikkakin on hyötysuhteeltaan aavistuksen parempi. Teslassa induktiomoottori btw, Hybrideissä taidettiin käyttää pääasiassa kestomagneettimottoreita. Vetus käyttää uusissa keulapotkureissa induktiomoottoreita.
Googlesta on aika vaikea saada selville mitä sinä tai joku muu tänne kirjoittanut on käyttänyt. Siis tarkoitetaan jotain tällaista: https://vicprop.com/displacement_size_new.php
Nuo on tehty moottoriveneille, joissa runkomuoto on aika epäoptimaalinen hiljaiseen vauhtin pienellä vastuksella. Suuruusluokka-arviointeihin toki toimivat ja ehkä jopa niillä saa välillä arvattua oikean potkurinkin.
Syötä tuonne jonkun todellisen datan mukaiset tiedot. Omaa venettäni kokeilin. Väitti huippunopeudeksi 6,7 solmua, vaikka menee GPS:n mukaan 7,4.
Sähköllä voi esimerkkinä käyttä vaikkapa Arcona 380Z:aa. Vene-lehden testissä kulki 3,2 kW sähköteholla 5,0 ja 9,9 kW 6,9 solmua.
Vesilinja 10,6 m eli 35 jalkaa, vesilinjaleveys lienee n. 10 jalkaa (3,8 m suurin leveys), rungon syväys 1,7 jalkaa, paino 15 000 lbs (6850 kg), 3,2 kW sähköteho 85% hyötysuhteella 3,7 hp, 1 laakeri, välityssuhde 1,93, kierrokset 2200 ja tavoitenopeus 5 solmua.
Tulos tuolla teholla vauhti 3,88 solmua ja 5 solmuun tarvitaan 7 hp eli lähes tuplat todelliseen.
Laitetaan sitten 9,9 kW eli hyötysuhde huomioiden 11,4 hp ja 7 solmua (ei suostu ottamaan 6,9:ää). Nyt tulos vauhti tuolla 5,64 solmua ja 7 solmuun tarvitaan 20 hp eli jälleen lähes tuplat. 3-lapaiseksi potkuriksi ehdottaa 15x9,9. Oikeasti tuossa oli Gorin 3-lapainen 16x11, jolla saavutti 2190 rpm eli oli juuri sopiva.
Sitten kavennetaan vesilinjaa 6 jalkaan. Tulos ei muutu lainkaan! Oikeasti kapea vesilinja on merkittävästi eduksi jo noissa vauhdeissa, vaikka suurempi ero tulee vasta runkonopeuden jälkeen.
Mitä sinun käyttämäsi laskuri sanoo? Luultavasti samaa, kun kaikki nuo perustuvat samasta kirjat ongittuihin kaavoihin, jotka sopivat huonosti liukkaille purjeveneille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Googlesta on aika vaikea saada selville mitä sinä tai joku muu tänne kirjoittanut on käyttänyt. Siis tarkoitetaan jotain tällaista: https://vicprop.com/displacement_size_new.php
Nuo on tehty moottoriveneille, joissa runkomuoto on aika epäoptimaalinen hiljaiseen vauhtin pienellä vastuksella. Suuruusluokka-arviointeihin toki toimivat ja ehkä jopa niillä saa välillä arvattua oikean potkurinkin.
Syötä tuonne jonkun todellisen datan mukaiset tiedot. Omaa venettäni kokeilin. Väitti huippunopeudeksi 6,7 solmua, vaikka menee GPS:n mukaan 7,4.
Sähköllä voi esimerkkinä käyttä vaikkapa Arcona 380Z:aa. Vene-lehden testissä kulki 3,2 kW sähköteholla 5,0 ja 9,9 kW 6,9 solmua.
Vesilinja 10,6 m eli 35 jalkaa, vesilinjaleveys lienee n. 10 jalkaa (3,8 m suurin leveys), rungon syväys 1,7 jalkaa, paino 15 000 lbs (6850 kg), 3,2 kW sähköteho 85% hyötysuhteella 3,7 hp, 1 laakeri, välityssuhde 1,93, kierrokset 2200 ja tavoitenopeus 5 solmua.
Tulos tuolla teholla vauhti 3,88 solmua ja 5 solmuun tarvitaan 7 hp eli lähes tuplat todelliseen.
Laitetaan sitten 9,9 kW eli hyötysuhde huomioiden 11,4 hp ja 7 solmua (ei suostu ottamaan 6,9:ää). Nyt tulos vauhti tuolla 5,64 solmua ja 7 solmuun tarvitaan 20 hp eli jälleen lähes tuplat. 3-lapaiseksi potkuriksi ehdottaa 15x9,9. Oikeasti tuossa oli Gorin 3-lapainen 16x11, jolla saavutti 2190 rpm eli oli juuri sopiva.
Sitten kavennetaan vesilinjaa 6 jalkaan. Tulos ei muutu lainkaan! Oikeasti kapea vesilinja on merkittävästi eduksi jo noissa vauhdeissa, vaikka suurempi ero tulee vasta runkonopeuden jälkeen.
Mitä sinun käyttämäsi laskuri sanoo? Luultavasti samaa, kun kaikki nuo perustuvat samasta kirjat ongittuihin kaavoihin, jotka sopivat huonosti liukkaille purjeveneille.4.6 kts ja vesilinjan kavennus antaa oikean tuloksen kunhan muistat suurentaa moulded hull syvyyttä vastaavasti. Tää on flexofoldin laskuri. Tuo Cornellin paatti on ajatuksellisesti 2* tuo Arcona on mun veikkaus. Moulded hull kyllä syvempi. Niinkauan kuin ajetaan reilusti alle runkonopeuksia tuosta saa hyvää osviittaa. Tuosta vicpropista en tiedä mitä siinä on oletettu potkurin kuormaksi ja slipiksi, se kun ei näytä niitä, tai niitä ei voi säätää. Noista sun esimerkin luvuista näkyy hyvin kuinka tehontarve nousee kun nopeus nousee. alle 5 solmua ajelee todella pienellä teholla. 2-3 solmua ajelisi kunnon määrällä aurinkopaneeleita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
4.6 kts ja vesilinjan kavennus antaa oikean tuloksen kunhan muistat suurentaa moulded hull syvyyttä vastaavasti. Tää on flexofoldin laskuri. Tuo Cornellin paatti on ajatuksellisesti 2* tuo Arcona on mun veikkaus. Moulded hull kyllä syvempi. Niinkauan kuin ajetaan reilusti alle runkonopeuksia tuosta saa hyvää osviittaa. Tuosta vicpropista en tiedä mitä siinä on oletettu potkurin kuormaksi ja slipiksi, se kun ei näytä niitä, tai niitä ei voi säätää. Noista sun esimerkin luvuista näkyy hyvin kuinka tehontarve nousee kun nopeus nousee. alle 5 solmua ajelee todella pienellä teholla. 2-3 solmua ajelisi kunnon määrällä aurinkopaneeleita.
Tuossa laskurissa ja yleisestikin noissa simppeleissä vesilinjan leveys ja rungon syväys eivät vaikuta. Ehkä rajuissa muutoksissa vakuttavat.
Tässä jotain noiden taustasta.
http://www.westlawn.edu/news/WestlawnMasthead06_June08.pdf
Vaikuttaako Flexofoldin laskurissa?
Arcona on metrikaupalla lyhyempi ja painaa 7 tonnia. Ei kai tuo tuplasti paina ja rungot tosiaan valtavasti pidempiä ja kapeampia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa laskurissa ja yleisestikin noissa simppeleissä vesilinjan leveys ja rungon syväys eivät vaikuta. Ehkä rajuissa muutoksissa vakuttavat.
Tässä jotain noiden taustasta.
http://www.westlawn.edu/news/WestlawnMasthead06_June08.pdf
Vaikuttaako Flexofoldin laskurissa?
Arcona on metrikaupalla lyhyempi ja painaa 7 tonnia. Ei kai tuo tuplasti paina ja rungot tosiaan valtavasti pidempiä ja kapeampia.Malö 46:lle on mitattu 10 kW teholla eri potkureilla 5,8-6,2 solmua.
https://muldermotoren.nl/media/wysiwyg/Muldermotoren/PDF/Folding_prop_test_Volvo_Penta.pdf
Se painaa 14 tonnia.
Cornellin vene perustuu Outremer 4X:ään, jolle ilmoitetaan painoksi 8,2 tonnia:
https://catamaran-outremer.com/en/outremer-4x-2/
Kyllä tuon pitäisi mennä alle 10 kW:llä 6 solmua. Painoa on reilusti vähemmän, potkurit mietitty hitaisiin nopeuksiin ja rungot kapeat. Tuskin kahdella kapealla rungolla tulee enempää märkäpinta-alaa ja aallonmuodostusvastus on selvästi pienempi.
Samalla painolla JA runkomuodolla katamaraanissa olisi n. 40% enemmän märkäpinta-alaa. Katamaraanin rungossa ei kuitenkaan tarvitse miettiä rungon muotovakavuutta ja siinä ei ole köliä eikä peräsinkään ole yhtä iso. Ero saadaan siksi pienemmäksi.
Tuon kokoluokan yksirunkoisella on 6 solmun vauhdissa aallonmuodostusvastuksen osuus jo 1/3 kokonaisvastuksesta, vaikka runkonopeus on vielä kaukana. Painavalla veneellä, kuten Malö, osuus on suurempi. Katin kapeat rungot eivät juuri aaltoja tee tuossa vauhdissa, joten tuo osuus jää lähes kokonaan pois.
Kitkavastuksesta yli 1/3 tulee kölistä ja peräsimestä yksirunkoisessa. Niistä tulee suhteessa enemmän kitkavastusta, koska mitta virtaussuuntaan on lyhyt, mikä kasvattaa vastuskerrointa. Tuossa laskussani rungon kitkavastuskerroin 0,0027 ja kölin 0,0039. Samalla pinta-alalla siis kölin vastus 40% suurempi kuin rungon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Malö 46:lle on mitattu 10 kW teholla eri potkureilla 5,8-6,2 solmua.
https://muldermotoren.nl/media/wysiwyg/Muldermotoren/PDF/Folding_prop_test_Volvo_Penta.pdf
Se painaa 14 tonnia.
Cornellin vene perustuu Outremer 4X:ään, jolle ilmoitetaan painoksi 8,2 tonnia:
https://catamaran-outremer.com/en/outremer-4x-2/
Kyllä tuon pitäisi mennä alle 10 kW:llä 6 solmua. Painoa on reilusti vähemmän, potkurit mietitty hitaisiin nopeuksiin ja rungot kapeat. Tuskin kahdella kapealla rungolla tulee enempää märkäpinta-alaa ja aallonmuodostusvastus on selvästi pienempi.
Samalla painolla JA runkomuodolla katamaraanissa olisi n. 40% enemmän märkäpinta-alaa. Katamaraanin rungossa ei kuitenkaan tarvitse miettiä rungon muotovakavuutta ja siinä ei ole köliä eikä peräsinkään ole yhtä iso. Ero saadaan siksi pienemmäksi.
Tuon kokoluokan yksirunkoisella on 6 solmun vauhdissa aallonmuodostusvastuksen osuus jo 1/3 kokonaisvastuksesta, vaikka runkonopeus on vielä kaukana. Painavalla veneellä, kuten Malö, osuus on suurempi. Katin kapeat rungot eivät juuri aaltoja tee tuossa vauhdissa, joten tuo osuus jää lähes kokonaan pois.
Kitkavastuksesta yli 1/3 tulee kölistä ja peräsimestä yksirunkoisessa. Niistä tulee suhteessa enemmän kitkavastusta, koska mitta virtaussuuntaan on lyhyt, mikä kasvattaa vastuskerrointa. Tuossa laskussani rungon kitkavastuskerroin 0,0027 ja kölin 0,0039. Samalla pinta-alalla siis kölin vastus 40% suurempi kuin rungon.Malo 46 toimitetaan 110 hp, eli 82 kW dieselmoottorilla. Se koneteho ei ole siinä turhaan, joskaan ei juuri koskaan sitä kaikkea ei tietysti ulosmitata.
On silti täyttä utopiaa olettaa Malon menevän 10kW:llä kuin täysin tyvenessä 6kn. Yksikin vastakomponentti, -virta, -tuuli tai -aallokko pysäyttää veneen.
Brittikaverilla on vastaavassa veneessä 18 hp diesel. Sanoo kyllä pärjäävänsä sillä, mutta kaikessa liikkumisessaan hänen on aina huomioitava koneen vakava alimitoitus. Veneen keulaa ei saa potkurivirtaa peräsimellä poikkeuttamalla kääntymään satamissa tuuleen ym.
Matkaveneissä pitää olla rutkasti tehoreserviä virtoihin ja kompensoimaan pohjan likaantumista. Aina tulee vastaan tilanteita, joissa on haaksirikkoriski läsnä tai on pakko päästä vastavirrassa satamaan.
Miettikää itse. Asentaisitteko itse vaikka Bavaria 40 -veneeseen 15 heppaisen, eli 11 kW perämoottorin? Kyllä, mutta vain sen veneen jollaan.
Ariel 336, 29hp, 6000 kg. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Malo 46 toimitetaan 110 hp, eli 82 kW dieselmoottorilla. Se koneteho ei ole siinä turhaan, joskaan ei juuri koskaan sitä kaikkea ei tietysti ulosmitata.
On silti täyttä utopiaa olettaa Malon menevän 10kW:llä kuin täysin tyvenessä 6kn. Yksikin vastakomponentti, -virta, -tuuli tai -aallokko pysäyttää veneen.
Brittikaverilla on vastaavassa veneessä 18 hp diesel. Sanoo kyllä pärjäävänsä sillä, mutta kaikessa liikkumisessaan hänen on aina huomioitava koneen vakava alimitoitus. Veneen keulaa ei saa potkurivirtaa peräsimellä poikkeuttamalla kääntymään satamissa tuuleen ym.
Matkaveneissä pitää olla rutkasti tehoreserviä virtoihin ja kompensoimaan pohjan likaantumista. Aina tulee vastaan tilanteita, joissa on haaksirikkoriski läsnä tai on pakko päästä vastavirrassa satamaan.
Miettikää itse. Asentaisitteko itse vaikka Bavaria 40 -veneeseen 15 heppaisen, eli 11 kW perämoottorin? Kyllä, mutta vain sen veneen jollaan.
Ariel 336, 29hp, 6000 kg.Muutoin hyvä, mutta virtaa vastaan ei lisäteho auta, jos vähemmälläkin saavuttaa runkonopeuden. Virrassahan kyse ei ole vastuksesta vaan nopeudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muutoin hyvä, mutta virtaa vastaan ei lisäteho auta, jos vähemmälläkin saavuttaa runkonopeuden. Virrassahan kyse ei ole vastuksesta vaan nopeudesta.
Kyllä koneen yliteho vaan auttaa kovassa vastavirrassa. Tuon Malon iso kone saa veneen tarvittaessa ylittämään runkonopeutensa varovasti arvioiden 1-1,5 solmulla, tuskin kuitenkaan kahdella. Se kaikki ekstrateho mitä siinä Malossa on verrattuna vastaavan kokoisten sarjatuotantoveneiden koneisiin, eli 50-60 hp, kylläkin sitten kuluu sen reilun yhden lisäsolmun saamiseen. Peräaalto on hirmuinen ja vene painuu syvemmälle veteen. Naftaa palaa tosissaan.
Sellaisissa jokisuutilanteissa matka ei yleensä ole pitkä, ehkä 0,5 -1 mpk, mutta Malo pääsee sinne jokisatamaan ja ne vakiokoneiset perusveneet eivät pääse.
Minulle tuli kahdesti eteen tuo tilanne 6v. aikana kun 37 -jalkainen tarvitsi ne kaikki 56 hp mitä siinä oli. Jonkun samankokoisen ranskiksen 29 hp koneella myöhästynyt meno vuorovesijoissa olleisiin satamiin olisi jäänyt tekemättä.
Pitkänmatkan veneitä ajetaan melkein aina minimi- tai alimiehityksin. Etenkin silloin on hyvä olla reserviä koneissa että pääsee väkisin runttaamalla sisään huilaamaan vuorovesiasemasta riippumatta.
Ariel 336. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä koneen yliteho vaan auttaa kovassa vastavirrassa. Tuon Malon iso kone saa veneen tarvittaessa ylittämään runkonopeutensa varovasti arvioiden 1-1,5 solmulla, tuskin kuitenkaan kahdella. Se kaikki ekstrateho mitä siinä Malossa on verrattuna vastaavan kokoisten sarjatuotantoveneiden koneisiin, eli 50-60 hp, kylläkin sitten kuluu sen reilun yhden lisäsolmun saamiseen. Peräaalto on hirmuinen ja vene painuu syvemmälle veteen. Naftaa palaa tosissaan.
Sellaisissa jokisuutilanteissa matka ei yleensä ole pitkä, ehkä 0,5 -1 mpk, mutta Malo pääsee sinne jokisatamaan ja ne vakiokoneiset perusveneet eivät pääse.
Minulle tuli kahdesti eteen tuo tilanne 6v. aikana kun 37 -jalkainen tarvitsi ne kaikki 56 hp mitä siinä oli. Jonkun samankokoisen ranskiksen 29 hp koneella myöhästynyt meno vuorovesijoissa olleisiin satamiin olisi jäänyt tekemättä.
Pitkänmatkan veneitä ajetaan melkein aina minimi- tai alimiehityksin. Etenkin silloin on hyvä olla reserviä koneissa että pääsee väkisin runttaamalla sisään huilaamaan vuorovesiasemasta riippumatta.
Ariel 336.Tuossahan on Malön nopeus vs. akseliteho mitattu. Parhaalla potkurilla 10 kW 6,2 kn, 16 kW 7 kn, 30 kW 7,9 kn ja täydellä 58 kW teholla 8,6 kn. Tuskin tuo 110 hv (vajaat 80 kW akselilla) pääsee yli 9 solmun.
Siis tuo alle 1 kn nopeuslisäkö 7,9->8,6 (tai 9) kn ratkaisee sen pääseekö satamaan vai ei? Kovin poikkeuksellinen tilanne on silloin kyseessä.
Itselläni on 36-jalkainen 19 hv koneella enkä vielä koskaan ole isompaa kaivanut. Sähkömoottorissa olisi parempi paaluveto samalla teholla, jolloin pienemmälläkin pärjäisi, kun ei ole tapana läheskään täydellä teholla ajella tuollakaan, vaan alle 2 l/h 6 solmua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossahan on Malön nopeus vs. akseliteho mitattu. Parhaalla potkurilla 10 kW 6,2 kn, 16 kW 7 kn, 30 kW 7,9 kn ja täydellä 58 kW teholla 8,6 kn. Tuskin tuo 110 hv (vajaat 80 kW akselilla) pääsee yli 9 solmun.
Siis tuo alle 1 kn nopeuslisäkö 7,9->8,6 (tai 9) kn ratkaisee sen pääseekö satamaan vai ei? Kovin poikkeuksellinen tilanne on silloin kyseessä.
Itselläni on 36-jalkainen 19 hv koneella enkä vielä koskaan ole isompaa kaivanut. Sähkömoottorissa olisi parempi paaluveto samalla teholla, jolloin pienemmälläkin pärjäisi, kun ei ole tapana läheskään täydellä teholla ajella tuollakaan, vaan alle 2 l/h 6 solmua.Oma entinen 37 -jalkainen otti maksimit 8,2kn. 56hp koneella. 46 -jalkainen 110 hp Malö veistämön mukaan 9 kn.
Vuorovesialueilla rakennetuissa veneissä tosiaan on konemarginaalia aika paljon. Virta vuorovesijoessa ei ole puhdasta, vaan pyörteistä ja se vaikeuttaa ajamista.
Toisesta mainitsemastani paikasta, Aveirosta Portugalissa tulin ulos virran mukana. Vene kulki 14 kn. eli virta likimain 7kn. Se kaikki oli vastaan aiemmin sisääntullessa, 7kn veneellä ei olisi onnistunut mutta kahdeksalla solmulla sekin hölmöily onnistui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oma entinen 37 -jalkainen otti maksimit 8,2kn. 56hp koneella. 46 -jalkainen 110 hp Malö veistämön mukaan 9 kn.
Vuorovesialueilla rakennetuissa veneissä tosiaan on konemarginaalia aika paljon. Virta vuorovesijoessa ei ole puhdasta, vaan pyörteistä ja se vaikeuttaa ajamista.
Toisesta mainitsemastani paikasta, Aveirosta Portugalissa tulin ulos virran mukana. Vene kulki 14 kn. eli virta likimain 7kn. Se kaikki oli vastaan aiemmin sisääntullessa, 7kn veneellä ei olisi onnistunut mutta kahdeksalla solmulla sekin hölmöily onnistui.Vaihdoin 35-jalkaisen 20 hv koneen 30 hv koneeseen. Sai sillä vajaa puolli solmua lisää huippunopeutta. En pitäisi sitä merkittävänä missään olosuhteissa.
- Anonyymi
Sailing Uma on täysin sähköinen ja hyvinhän he ovat maileja keränneet.
- Anonyymi
Joo, kannattaa katsoa YouTube: Sailing Uma. Heillä myös kotisivut joissa sähköstä ihan asiaakin eikä ideologiaa vain. Ja muutenkin kivoja tubettajia.
Mutta on kai moottorittomuus aika hc valinta valtamerille, sillä sitähän se käytännössä on vaikka toki satamamanööverit sujuu. Hienosti he on tähän saakka silti pärjännyt. Heillä lämmityksenä oikea puu-, tms käyttöinen kamina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, kannattaa katsoa YouTube: Sailing Uma. Heillä myös kotisivut joissa sähköstä ihan asiaakin eikä ideologiaa vain. Ja muutenkin kivoja tubettajia.
Mutta on kai moottorittomuus aika hc valinta valtamerille, sillä sitähän se käytännössä on vaikka toki satamamanööverit sujuu. Hienosti he on tähän saakka silti pärjännyt. Heillä lämmityksenä oikea puu-, tms käyttöinen kamina.Jep Umassa on ymmärretty että sähköllä ei lämmitellä eikä ajella kuin pikku pätkiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep Umassa on ymmärretty että sähköllä ei lämmitellä eikä ajella kuin pikku pätkiä.
Umassahan on myös Oceanvoltin moottori. Saivat käytetyn lahjoituksena. Vetolaitteesss oli kuitenkin joku vika ja muistaakseni saivat uuden Oceanvoltilta tms.
Vielä eivät ole raportoineet käyttökokemuksia OV:sta.
- Anonyymi
Veneen alle kiinnitettävien vesigenujen määrän lisäämien vähentää veneen vauhtia ja siten yhden genun tuottoa siinä määrin ettei kokonaisteho kasva juuri lainkaan. Ei energiaa tyhjästä voi tuottaa, ja tuossa tilanteessa tehoa tulee purjeista, eikä vesigenuista, jotka vaan muuntavat jo tuotetun propulsiotehon akselitehoksi ja edelleen sähköksi.
Tuuligenuilla satamassa tilanne on tyystin toinen. Mitä enemmän niitä on sitä suurempi tuotto. Vesillä purjehtiessakin tilanne on tuuligenuilla parempi kuin vesigenuilla kaikkiin tuulensuntiin.- Anonyymi
Sama pätee tietenkin myös genuun, joka antaa enemmän virtaa hitaalla nopeudella. Se jarruttaa enemmän koska mistä muualta se energia tulisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama pätee tietenkin myös genuun, joka antaa enemmän virtaa hitaalla nopeudella. Se jarruttaa enemmän koska mistä muualta se energia tulisi.
Tätähä voi myös laskea potkuri laskureilla. Jos ajaa 5 solmua koneella ja sitten 6 solmua,tehon tarve kasvaa 4-5kW.Tämä siis työntävällä potkurilla. Potkurin yms hyötysuhde 50%.Jarruttavalla samat eli jos haluaisi jotenkin saada 1kw tehoa niin vauhti tippuu solmun. Ja jossain välissä tuo tuottabromahtaa kun kattelee W&S käppyröitä. Ja ne tehneet näitä kauan. Kyllä se vaan niin on että liikkeestä energian talteenotto on vaikeaa pienillä nopeuksilla. Sitten kun kuljetaan runkonopeutta tilanne toinen kun tehoa purjeissa yllinkyllin. Siinä tilanteessa muutaman kilowatti jarrutus tunnu missään jos tehoa käytössä 50-80kW purjeissa Mutta pienissä nopeuksissa tehoa on yllättävän vähän.VVene hän liikkuu samoilla lasku kaavoilla purjeilla ja potkurilla.Hyötysuhteet vain pitää miettiä uudelleen Ei se vene tiedä mikä sitä liikuttaa,onko se potkuri mikä työntää vai purjeet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätähä voi myös laskea potkuri laskureilla. Jos ajaa 5 solmua koneella ja sitten 6 solmua,tehon tarve kasvaa 4-5kW.Tämä siis työntävällä potkurilla. Potkurin yms hyötysuhde 50%.Jarruttavalla samat eli jos haluaisi jotenkin saada 1kw tehoa niin vauhti tippuu solmun. Ja jossain välissä tuo tuottabromahtaa kun kattelee W&S käppyröitä. Ja ne tehneet näitä kauan. Kyllä se vaan niin on että liikkeestä energian talteenotto on vaikeaa pienillä nopeuksilla. Sitten kun kuljetaan runkonopeutta tilanne toinen kun tehoa purjeissa yllinkyllin. Siinä tilanteessa muutaman kilowatti jarrutus tunnu missään jos tehoa käytössä 50-80kW purjeissa Mutta pienissä nopeuksissa tehoa on yllättävän vähän.VVene hän liikkuu samoilla lasku kaavoilla purjeilla ja potkurilla.Hyötysuhteet vain pitää miettiä uudelleen Ei se vene tiedä mikä sitä liikuttaa,onko se potkuri mikä työntää vai purjeet.
Olisiko tuo selkokielellä puettavissa muotoon: Jos purjeista saa 1 kW tehon, ei silloin millään konfiguraatiolla saa 2 kW sähköätehoa tuotettua, ei tietenkään edes 1 kW:a.
Tähän faktaan näytti Cornellin projekti rivien välistä lukien kaatuneen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko tuo selkokielellä puettavissa muotoon: Jos purjeista saa 1 kW tehon, ei silloin millään konfiguraatiolla saa 2 kW sähköätehoa tuotettua, ei tietenkään edes 1 kW:a.
Tähän faktaan näytti Cornellin projekti rivien välistä lukien kaatuneen.No ei. Tuohan on kuitenkin 48-jalkainen katti, jolla pääsee helposti 8 solmun keskinopeuksiin. 8 solmuun vaaditaan jo kymmenien (30?) kW koneteho, jolloin generoinnilla voi saada muutaman kW tarvittaessa.
Ehkä peukalosääntönä voisi saada 10% vaaditusta konetehosta, kun huomioi hyötysuhteet ja sen, ettei vauhti tipu tolkuttomasti.
Oceanvoltin servolle luvataan hurjia tuottoja. Onko sitten potkuri ja latauksen säätö ollut sellaiset, että ne saavutetaan?
Ilmaiseksi ei energiaa saa, vaan se näkyy aina vauhdissa. Tolkuton kulutus tuonne on saatu, jos 1,3 kW aurinkopanelit ja 300-500 W potkureilla ei riitä. Pitäisihän kahdella vetolaitteella saada helposti yli 1 kW.
- Anonyymi
Volvo Pentakin on lähtenyt sähköpropulsioon. Mahtaako Oceanvolt ja Torqeedo pärjätä noin isolle tekijälle? Tippuuko hinnat pian dieseleiden tasolle?
Harmi juttu tämä Cornell ja VP Oceanvoltin kannalta!- Anonyymi
Toisaalta Tesla on haastanut perinteiset autotehtaat.
Iso koko ei ole pelkästään hyvä asia. Kun johonkin tekniikkaan on sijoitettu paljon rahaa ja ollaan markkinajohtajia, niin monasti ei uskota markkinan muuttuvan. Volvo lähtee tilanteesta takamatkalta, vaikka onkin iso polttomoottoritehdas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisaalta Tesla on haastanut perinteiset autotehtaat.
Iso koko ei ole pelkästään hyvä asia. Kun johonkin tekniikkaan on sijoitettu paljon rahaa ja ollaan markkinajohtajia, niin monasti ei uskota markkinan muuttuvan. Volvo lähtee tilanteesta takamatkalta, vaikka onkin iso polttomoottoritehdas.Jep Tesla on haastanut. On kyllä ihmeellistä että vielä pystyssä, laatu kuraa, mutta sijoittajat uskovat. Tyyli on kuin iso startup. Kyllä iso koko ja jälleenmyyntiverkosto luo uskottavuutta, kunhan teknologia on kilpailukykyinen. Itse uskon että nämä perinteiset toimijat, kuten Volvo ja Vetus ovat jatkossa todella kovia hybridiratkaisujen tarjonnassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep Tesla on haastanut. On kyllä ihmeellistä että vielä pystyssä, laatu kuraa, mutta sijoittajat uskovat. Tyyli on kuin iso startup. Kyllä iso koko ja jälleenmyyntiverkosto luo uskottavuutta, kunhan teknologia on kilpailukykyinen. Itse uskon että nämä perinteiset toimijat, kuten Volvo ja Vetus ovat jatkossa todella kovia hybridiratkaisujen tarjonnassa.
Bemari on jo saanut jalansijaa. Torqeedoissa on usein BMW:n autojen akku. Tässä on vähän sama ilmiö kuin Apple vs Nokia. Kun alalla pikkutekijä tekee oikeanlaisen tuotteen, se onkin kohta se iso tekijä. Toki dieseleitä käytetään vielä kauan, joten analogia ei ole täydellinen. Mutta Volvohan voisi ostaa Torqeedon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Bemari on jo saanut jalansijaa. Torqeedoissa on usein BMW:n autojen akku. Tässä on vähän sama ilmiö kuin Apple vs Nokia. Kun alalla pikkutekijä tekee oikeanlaisen tuotteen, se onkin kohta se iso tekijä. Toki dieseleitä käytetään vielä kauan, joten analogia ei ole täydellinen. Mutta Volvohan voisi ostaa Torqeedon.
Kannattaa muistaa, mitä on tapahtunut Kodakille ja Polaroidille. Uskoivat aikoinaan siihen, ettei paperikuva ja filmi katoa minnekään. Samaa kinkeripiiriä on Yhtyneiden Kapola.
IBM oli aikoinaan täysin varma siitä ettei kukaan hanki PC:tä. Ilman IBM:n virhearviota Applea ei olisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa muistaa, mitä on tapahtunut Kodakille ja Polaroidille. Uskoivat aikoinaan siihen, ettei paperikuva ja filmi katoa minnekään. Samaa kinkeripiiriä on Yhtyneiden Kapola.
IBM oli aikoinaan täysin varma siitä ettei kukaan hanki PC:tä. Ilman IBM:n virhearviota Applea ei olisi.Purjeveneissä dieselpropulsio ei ole täysin välttämätön, mutta liukuvissa moottoriveneissä tarvittaisiin isoja läpimurtoja akkuteknologiassa. Eli Volvon dieselit menevät vielä kauan kaupaksi. Jos vetyjaleluverkosto kehittyy, niin sitten vety voi korvata dieselit. Katamaraaneissa luulisi sähköpropulsion yleistyvän, kun onhan aika kömpelöä ja kallista pitää kahta dieselmoottoria veneessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Purjeveneissä dieselpropulsio ei ole täysin välttämätön, mutta liukuvissa moottoriveneissä tarvittaisiin isoja läpimurtoja akkuteknologiassa. Eli Volvon dieselit menevät vielä kauan kaupaksi. Jos vetyjaleluverkosto kehittyy, niin sitten vety voi korvata dieselit. Katamaraaneissa luulisi sähköpropulsion yleistyvän, kun onhan aika kömpelöä ja kallista pitää kahta dieselmoottoria veneessä.
Purjeveneiden historiassa moottori on hyvin tuore keksintö.
Paljon nykyisiä kehnomilla veneillä on purjehdittu ainakin 6000 vuotta ilman moottoria.
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon ettei turvallisuus ja mukavuusnäkökohtia ole otettu samalla tavalla huomioon kuin nykyisin.
- Anonyymi
Melkoista sekoilua koko artikkeli kun kirjoittaja ei erota tehoa ja energiaa toisistaan.
"On average we found that the two propellers could only produce an hourly net charge of 0.6% of the total battery capacity, equivalent to 336 Watts."
Jos akku varastoi 50 kWh energiaa, niin 0,6% siitä on 300Wh.
Tuossa ei kuitenkaan sanota missä ajassa potkureista otettaisiin tuo energiamäärä. Järjetöntä verrata lataustehoa akun energiavarastoon, vielä vähemmän ampeeritunteihin.
336 W olisi järkevämpi ilmaisu, mutta eihän siitäkään selviä koskeeko se keskimääräistä tuottoa kulussa, vai koko reissun ajalle tasan laskettuna paikallaan seisonta huomioituna?
Laitteella ei tuossa kokoonpanossa tee latauksessa juuri mitään, syynä voi olla se ettei käytössä ollut turbiinia vaan potkuri, oliko kenties taittolapainenkin jonka lavat pysyivät kulussa supussa?
Kannattaa ehdottomasti laittaa tuollaiseen tuuligenuja sekä aurinkopaneeleita maksimimäärän mikä mahtuu, jos oikeasti havittelee zero-emission matkailua purjeveneellä! Järjetöntä pelleilyä jonka lopputulos oli täysin selvä jo ennen koko kokeilua.- Anonyymi
"Tuossa ei kuitenkaan sanota missä ajassa potkureista otettaisiin tuo energiamäärä. "
"an hourly net charge" - Anonyymi
Tuossa tarkoitetaan, että tunnin ajolla saatiin akkujen latausta nostettua 0,6% eli keskimäärin 336W nettoteholla. Tunnissa tuli siis 336Wh.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tuossa ei kuitenkaan sanota missä ajassa potkureista otettaisiin tuo energiamäärä. "
"an hourly net charge"Tuossa otetaan potkureilla virtausthoa, ei sähkötehoa jolla ladataan.
Jos sähköteho on 336 W, niinpaljonko sitä virtaustehoa otetaan?
Turha etsiä, koska artikkelissa sitä ei kerrota kuten yllä jo sanottiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa otetaan potkureilla virtausthoa, ei sähkötehoa jolla ladataan.
Jos sähköteho on 336 W, niinpaljonko sitä virtaustehoa otetaan?
Turha etsiä, koska artikkelissa sitä ei kerrota kuten yllä jo sanottiin.Pitää huomata, että tuossa puhuttiin nettolatauksesta akkuun eli generaattorin ja aurinkopaneelin tuotosta pitää vähentää vielä kulutus.
Vesigeneraattorin hyötysuhde luultavasti n. 40% eli vaikkapa 400 W sähkötuotolla jarruttaa 1 kW. - Anonyymi
Miksi tuollainen ilmaisutyyli?
Ei asiallinen ja kohtelias ajatusten vaihto olisi kaikille myönteisempi kokemus?
Satunnainen tarkkailija - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tuollainen ilmaisutyyli?
Ei asiallinen ja kohtelias ajatusten vaihto olisi kaikille myönteisempi kokemus?
Satunnainen tarkkailijaKysy sitä alkajaisiksi tietoviisaalta, joka herjaa jutun kirjoittajaa tyyliin:
"Melkoista sekoilua koko artikkeli kun kirjoittaja ei erota tehoa ja energiaa toisistaan."
Jatkuva tarkkailija - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysy sitä alkajaisiksi tietoviisaalta, joka herjaa jutun kirjoittajaa tyyliin:
"Melkoista sekoilua koko artikkeli kun kirjoittaja ei erota tehoa ja energiaa toisistaan."
Jatkuva tarkkailijaVain koulupudokkaan tasolla oleva käyttää ilmaisua W/h, kuten artikkelin kirjoittaja.
Sekin monen muun joukossa osoittaa ettei kirjoittaja erota edes tehoa ja energiaa toisistaan.
Herjaaminen ei tämän tosiasian toteamiseen liity mitenkään, jollet sitten tarkoita että kirjoittaja herjasi jutullaan itseään? Ei sellaien ainakana juridisessa merkityksessä ole herjaamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain koulupudokkaan tasolla oleva käyttää ilmaisua W/h, kuten artikkelin kirjoittaja.
Sekin monen muun joukossa osoittaa ettei kirjoittaja erota edes tehoa ja energiaa toisistaan.
Herjaaminen ei tämän tosiasian toteamiseen liity mitenkään, jollet sitten tarkoita että kirjoittaja herjasi jutullaan itseään? Ei sellaien ainakana juridisessa merkityksessä ole herjaamista.Tietoviisas vetoaa vaikka juridiikkaan, jotta voi puolustella näsäviisasteluaan. Hienoa!
- Anonyymi
Niin sanottiin, kuten jo kerroin. Mitä selvällä suomenlielellä kirjoitettua kohtaa et ymmärtänyt?
Otan osaa nimesi johdosta Taukki, sukupuolestasi riippumatta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin sanottiin, kuten jo kerroin. Mitä selvällä suomenlielellä kirjoitettua kohtaa et ymmärtänyt?
Otan osaa nimesi johdosta Taukki, sukupuolestasi riippumatta.Okei... sulla naksahti päässä noin pahasti.
Menetkö nyt potkimaan jonkun mummon kadulla?
- Anonyymi
Moby Dickistä löytyy käytännöllinen ratkais tähänkin. Polttoaineeksi otetaan alkumatkaa varten vain hyvin niukka varasto puuta. Sillä saadaan ensimmäisestä valaasta öljy ym. irtoamaan ja loppumatka käytetään sitten aina edellisestä saaliista saatua polttoainetta uusien jalostamiseen, lämmitykseen, valaistukseen, ruuanvalmistukseen.
- Anonyymi
kyllä oli turhauttavaa luettavaa ei tullut edes selväksi oliko kaverilla aurinkopaneeleita ollenkaan. Ja purjeveneellä on kyllä tarkoitus purjehtia vai vastatuuleenko se ajeli ? Millainen akkuteknologia lithium vai?
Asiasta kolmanteen niin mietin tässä mökillä kun kaveri sanoi että sen honda pieni bensa generaattori generaattori vie alle kaks desiä/kwh kaverilla on muunnossarja siinä että se käy maakaasulla . maakaasua se saa 0,7 € / l. Ja se siis lämmittää mökkiään sillä niin että generaattorin hukkalämpö menee ilmalämpöpumppuun. minä maksan sähköstä yli 0.2 € kwh (kiitos järvi suomen energia tästä suomen kalleimmasta sähköstä.). sille tulee polttoainekustannuksia 0,14 € kwh ja siihen vielä tuo generaattorin hukkalämmön hyödyntäminen ilmalämpöpumpun kautta.
voiko tuo olla todellista että generaattorilla saa tuotettua sähköä puolet halvemmalla kuin mitä sähköyhtiö sitä myy. Aikoihin eletään- Anonyymi
ongelma on generaattorin käyttöikä noin 10 000 tuntia. se täyttyy reilussa vuodessa ja honda maksaa. tuolla intervallilla kun uusit genua niin kwh hinta ainakin tuplaantuu.
- Anonyymi
Mun kaveri kertoi, että sillä on kirahvi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ongelma on generaattorin käyttöikä noin 10 000 tuntia. se täyttyy reilussa vuodessa ja honda maksaa. tuolla intervallilla kun uusit genua niin kwh hinta ainakin tuplaantuu.
Generaattori on aika edullinen laite eikä sen tarvitse olla käynnissä jatkuvasti. Ilmalämpöpumpun laittaminen sen perään ei ole tietenkään järkevää puhumattakaan hukkalämmön käyttämisestä ilmalämpöpumpun tuotannon tehostamiseen, mutta tarinoita riittää, jos kuulijoita riittää.
Kesällä lämmitystä tarvitaan mökissä vain vähän ja sekin on järkevintä tehdä polttamalla vaika sitten löpöä, jos ei muuta. Generaattoria tarvitaan lähinnä veden lämmittämiseen ja ruoan laittoon, jos niitä ei tehdä kaasulla. Valaistus, viihde-elketroniikka, jääkaappi ym. voidaan hoitaa aurinkokokennoilla ja akuilla.
Oma generaattorin käyttö jää päivässä tuntiin, pariin riippuen siitä teenkö vettä vai en. Jos olisi veneessä kaivo, niin ei tarvitsisi tehdä vettä merivedestä.
Kahden tunnin käytöllä 10.000 käyttötuntia riittää minulle 41 vuodeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ongelma on generaattorin käyttöikä noin 10 000 tuntia. se täyttyy reilussa vuodessa ja honda maksaa. tuolla intervallilla kun uusit genua niin kwh hinta ainakin tuplaantuu.
Sähköliittymän hankinta maksaa myös, samoin kuin akkujen hankinta generaattorin kaveriksi. Aurnkopaneelit on ehkä halvimmat, jos tarttee vain vähän sähköä? Mutta kun menen marraskuussa mökille yöksi, laitan takkaan tulen ja patterit päälle. Saan heti ainakin 4kW lämmitystehoa sähköverkkoon kytketyistä pattereista makuuhuoneiseen ja takasta 6kW olohuoneeseen. Generaattorilla tuo jää haaveeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköliittymän hankinta maksaa myös, samoin kuin akkujen hankinta generaattorin kaveriksi. Aurnkopaneelit on ehkä halvimmat, jos tarttee vain vähän sähköä? Mutta kun menen marraskuussa mökille yöksi, laitan takkaan tulen ja patterit päälle. Saan heti ainakin 4kW lämmitystehoa sähköverkkoon kytketyistä pattereista makuuhuoneiseen ja takasta 6kW olohuoneeseen. Generaattorilla tuo jää haaveeksi.
Meillä mökille sähköliittymä maksaa melkein 200.000 eur. Tilanteet ovat erilaiset.
Lämmön saaminen ilman sähköä ei ole ongelma jopa niin, että sähkö jää kevyesti toiseksi sulakkeiden takia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Generaattori on aika edullinen laite eikä sen tarvitse olla käynnissä jatkuvasti. Ilmalämpöpumpun laittaminen sen perään ei ole tietenkään järkevää puhumattakaan hukkalämmön käyttämisestä ilmalämpöpumpun tuotannon tehostamiseen, mutta tarinoita riittää, jos kuulijoita riittää.
Kesällä lämmitystä tarvitaan mökissä vain vähän ja sekin on järkevintä tehdä polttamalla vaika sitten löpöä, jos ei muuta. Generaattoria tarvitaan lähinnä veden lämmittämiseen ja ruoan laittoon, jos niitä ei tehdä kaasulla. Valaistus, viihde-elketroniikka, jääkaappi ym. voidaan hoitaa aurinkokokennoilla ja akuilla.
Oma generaattorin käyttö jää päivässä tuntiin, pariin riippuen siitä teenkö vettä vai en. Jos olisi veneessä kaivo, niin ei tarvitsisi tehdä vettä merivedestä.
Kahden tunnin käytöllä 10.000 käyttötuntia riittää minulle 41 vuodeksi.juuri sen generaattorin hukkalämmön hyödyntäminen jotenkin on järkevää. tuon polttomoottorin hyötysuhde kun on vain noin 30%
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
juuri sen generaattorin hukkalämmön hyödyntäminen jotenkin on järkevää. tuon polttomoottorin hyötysuhde kun on vain noin 30%
Varmasti olisi, mutta aika onneton tapa hyödyntää sitä ilmalämpöpumpun avulla. Puolet hukkalämmöstä menee pakokaasuihin. Niitä tuskin jätetään koppia lämmittämään, jos tuonne on tarkoitus mennä sisällekin. Loput menee sitten jäähdytysveteen tai -ilmaan.
Miten ne ilmalämpöpumpulla hyödyksi saadaan? Ilmeisesti puhaltimella. Kuinka suuri osa lämmöstä tulee sinne? Jos tuleekin, hyöty on vain hiukan parempi COP, kun ilmalämpöpumppu saa hiukan lämpimämpää ilmaa kuin ulkoilma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti olisi, mutta aika onneton tapa hyödyntää sitä ilmalämpöpumpun avulla. Puolet hukkalämmöstä menee pakokaasuihin. Niitä tuskin jätetään koppia lämmittämään, jos tuonne on tarkoitus mennä sisällekin. Loput menee sitten jäähdytysveteen tai -ilmaan.
Miten ne ilmalämpöpumpulla hyödyksi saadaan? Ilmeisesti puhaltimella. Kuinka suuri osa lämmöstä tulee sinne? Jos tuleekin, hyöty on vain hiukan parempi COP, kun ilmalämpöpumppu saa hiukan lämpimämpää ilmaa kuin ulkoilma.Ilmeisesti ehdottaja on sitä ikäpolvea, joka käyttä kuplan moottoria pahnojen kuivaamiseen.
Tai sekaisin.
Tai molempia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköliittymän hankinta maksaa myös, samoin kuin akkujen hankinta generaattorin kaveriksi. Aurnkopaneelit on ehkä halvimmat, jos tarttee vain vähän sähköä? Mutta kun menen marraskuussa mökille yöksi, laitan takkaan tulen ja patterit päälle. Saan heti ainakin 4kW lämmitystehoa sähköverkkoon kytketyistä pattereista makuuhuoneiseen ja takasta 6kW olohuoneeseen. Generaattorilla tuo jää haaveeksi.
Minä taas sytytän tulen kiukaan tulipesään, ja saan 30...40 kW lämpötehoa, jos sisätila on ennestään ylläpitolämmössä 4 asteessa, ja haluan sen huoneen lämpöiseksi.
Miksi sulla on naurettavan pieni 6kW tehoinen puilla lämpiävä? Mistä noin pieniä edes saa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä taas sytytän tulen kiukaan tulipesään, ja saan 30...40 kW lämpötehoa, jos sisätila on ennestään ylläpitolämmössä 4 asteessa, ja haluan sen huoneen lämpöiseksi.
Miksi sulla on naurettavan pieni 6kW tehoinen puilla lämpiävä? Mistä noin pieniä edes saa?Aduro 15sk:n huipputeho on 9kW, mutta jatkuva teho 6kW. Se on pienemmästä päästä kamiinoita. Kotona on 15 neliön huoneessa vielä pienempi 4kW:n kamiina. Se on turhan tehokas . 40kW teho on jo aika kova teho. Silloin poltetaan ehkä 10 kiloa kuivaa koivuhalkoa, eli jotain 15 halkoa. Mikäs siinä, jos on iso tupa. Meillä ei ole kuin 35 neliötä olohuone ja keittiö, joten tuo olisi tarpeettoman iso.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aduro 15sk:n huipputeho on 9kW, mutta jatkuva teho 6kW. Se on pienemmästä päästä kamiinoita. Kotona on 15 neliön huoneessa vielä pienempi 4kW:n kamiina. Se on turhan tehokas . 40kW teho on jo aika kova teho. Silloin poltetaan ehkä 10 kiloa kuivaa koivuhalkoa, eli jotain 15 halkoa. Mikäs siinä, jos on iso tupa. Meillä ei ole kuin 35 neliötä olohuone ja keittiö, joten tuo olisi tarpeettoman iso.
Eli generaattorilla pärjää ihan hyvin, kun sitä ei kuitenkaan käytetä lämmittämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli generaattorilla pärjää ihan hyvin, kun sitä ei kuitenkaan käytetä lämmittämiseen.
Joo, jos ei käytä sähköliettä ja -uunia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meillä mökille sähköliittymä maksaa melkein 200.000 eur. Tilanteet ovat erilaiset.
Lämmön saaminen ilman sähköä ei ole ongelma jopa niin, että sähkö jää kevyesti toiseksi sulakkeiden takia.Aika kallista. Laita Tesla Power Wall ja paneeleja ja tuulivoimaloita, niin maksaa vain 20.000.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
juuri sen generaattorin hukkalämmön hyödyntäminen jotenkin on järkevää. tuon polttomoottorin hyötysuhde kun on vain noin 30%
Näppärä rakentaisi lämmönvaihtimen pakoputken perään. Vesivaippa pakoputken ympäri, vesivaippaan 10 litran glykoli-vesi-seos. Vesivaipan vettä sitten kierrätetään pumpulla jossain patterissa. Tai kesällä sitä kierrätetään kupariputkessa vesipadassa lämmittämässä käyttövettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika kallista. Laita Tesla Power Wall ja paneeleja ja tuulivoimaloita, niin maksaa vain 20.000.
paneeleilla ei tuu pahemmin sähköä tähän aikaan vuodesta . tuuli ei käy monenkaan mökille . teslan power wall on vitsi. Juurihan oli uutisissa joku hemmo laittanu 100 000 paneeleihin ja akkuihin . vuotuinen säästö oli 300€ vaikka oli esimerkisi ladannut sähköautoa vain aurinkoenergialla ja muutenkin käyttänyt kodinkoneita ...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppärä rakentaisi lämmönvaihtimen pakoputken perään. Vesivaippa pakoputken ympäri, vesivaippaan 10 litran glykoli-vesi-seos. Vesivaipan vettä sitten kierrätetään pumpulla jossain patterissa. Tai kesällä sitä kierrätetään kupariputkessa vesipadassa lämmittämässä käyttövettä.
ei tarvi itse alkaa väkertää kun iskee googleen egr cooler niitä löytyy purkaamoilta ja ebaysta muutamalla kympillä. tarvi kun rälläköidä laipat pois käyttävät paljon niitä kun yrittävät hyödyntää eberin ja wallaksen pakoputken hukkalämpöjä . tekevät siitä sitten vaikka lämmintä vettä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
paneeleilla ei tuu pahemmin sähköä tähän aikaan vuodesta . tuuli ei käy monenkaan mökille . teslan power wall on vitsi. Juurihan oli uutisissa joku hemmo laittanu 100 000 paneeleihin ja akkuihin . vuotuinen säästö oli 300€ vaikka oli esimerkisi ladannut sähköautoa vain aurinkoenergialla ja muutenkin käyttänyt kodinkoneita ...
Ei tuossa ole säästö ollut ylimpänä mielessä. Jotta 100 te:n investoinnin saisi maksettua takaisin 10 vuodessa, pitäisi sähkölaskun olla vuodessa yli 10 te. Aika harvalla on, vaatii sähkölämmitteisen rivitalon tai pienkerrostalon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei tarvi itse alkaa väkertää kun iskee googleen egr cooler niitä löytyy purkaamoilta ja ebaysta muutamalla kympillä. tarvi kun rälläköidä laipat pois käyttävät paljon niitä kun yrittävät hyödyntää eberin ja wallaksen pakoputken hukkalämpöjä . tekevät siitä sitten vaikka lämmintä vettä
Sano sitten edes yksi, joka tekee niin. Ei luulisi olevan vaikeaa, kun niitä on niin paljon.
Laita linkki tai ei ole totta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika kallista. Laita Tesla Power Wall ja paneeleja ja tuulivoimaloita, niin maksaa vain 20.000.
En, mutta jotain sen suuntaista.
Sähkön tarve ei ole kovin suurta ja muistuttaa paljon sitä, mitä veneessäkin on. Painevesi taitaa olla isoin yksittäinen sähkönsyöjä. Kokkaaminen kaasulla on muutenkin mukavampaa kuin sähköllä.
Generaattorin kanssa saa tehtyä mainiosti lämpimän veden ja sillä saisi myös sähköhellan toimimaan, jos sellaisen haluaa. Mikro pitää tietenkin olla ja se vaatii tilapäisesti enemmän virtaa.
200.000 budjetilla rakentaa kuitenkin sellaisen järjestelmän, ettei se käytössä eroa tavallisesta asumisesta. Ja saa reilusti halvemmallakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sano sitten edes yksi, joka tekee niin. Ei luulisi olevan vaikeaa, kun niitä on niin paljon.
Laita linkki tai ei ole totta.https://www.youtube.com/watch?v=euU71FUOpbU
https://www.youtube.com/watch?v=5wCYPjo7joo
https://www.youtube.com/watch?v=cVT4bR5e7FI&t=3s
taitaa suurin kehitystyö keskittyä noihin kiinalaisiin lämmittimiin mutta kyllä noita on paljon - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=euU71FUOpbU
https://www.youtube.com/watch?v=5wCYPjo7joo
https://www.youtube.com/watch?v=cVT4bR5e7FI&t=3s
taitaa suurin kehitystyö keskittyä noihin kiinalaisiin lämmittimiin mutta kyllä noita on paljontuommosesta 4kw lämmittimestä irtoaa täydellä teholla lähes 1kw lämpöä pakoputkesta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=euU71FUOpbU
https://www.youtube.com/watch?v=5wCYPjo7joo
https://www.youtube.com/watch?v=cVT4bR5e7FI&t=3s
taitaa suurin kehitystyö keskittyä noihin kiinalaisiin lämmittimiin mutta kyllä noita on paljonTosi uskottavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosi uskottavaa.
Toimiihan tuo, mutta lämmittimen pitää olla suunniteltu lisäjärjestelmää varten.
Ongelmia voi tuottaa veden kondensoituminen pakoputkeen, pakoputken vastuksen lisääntyminen ja kylmenevän pakokaasun aiheuttaman vastuksen lisääntyminen.
Pakokaasupuhaltimen pitää olla tehokkaampi.
Tiivistyvä vesi lisää korroosiota rikkihapon syntymisen takia ja tiivistyvän veden pitää poistua jotain kautta.
Muutokset vaativat uuden tyyppihyväksynnän laitteelle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."562215Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2012051- 1161392
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711180- 96995
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73939Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78889Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki58887Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347933855- 61746