Buddhalaisuuden näkökulma muihin uskontoihin

Pari näkökulmaa...

"Miten osaisin suhtautua rakkaudellisella tavalla miehen vaatimuksiin..."

Et mitenkään. Jos asetat itsellesi tavoitteeksi, että sinun pitää olla tietynlainen ihminen ja tuntea tietyllä tavalla, luot vain itsellesi uuden ongelman. Sinä olet nyt se mitä tällä hetkellä olet. Lähde siitä. Hyväksy ensin itsesi.

Buddhalaiseen rakkauden käsitykseen kuuluu hyväksyntä, kyllä. Mutta mitä on hyväksyntä?

Kun istun nurmikolla ja katselen pilviä - niillä on muoto. Ne ovat kaikki erinäköisiä. En vaadi, että pilvien pitää olla tietyn muotoisia, jotta ne kelpaavat minulle. En vaadi, että pilven pitää muuttua tietyn muotoiseksi, jotta se olisi parempi minulle. Se voi olla sellainen kuin se on. Tätä on hyväksyntä.

Jos pilvi päättää lorauttaa vetensä minun niskaani, niin minun ei tarvitse istua kaatosateessa ja ajatella, että "hyväksyn" tilanteen. Menen hakemaan sateenvarjon tai menen suojaan jos en halua kastua. Hyväksyntä ei ole alistumista.

Hyväksyntä on lähtökohta ymmärtämiselle. Et voi hyväksyä ja ymmärtää toisten tunteita ja näkemyksiä, jos et hyväksy ja ymmärrä ensin omia tunteitasi ja näkemyksiäsi.

Buddhalaisuus on itsensä kehittämisen tapa, joo. Mutta se on ennenkaikkea itsensä tuntemisen tapa.

Tilanne on sama kuin lomalla vieraassa kaupungissa. Jotta pääset sinne minne haluat mennä, sinun pitää ensin tietää missä olet juuri nyt.

"...ja pitää omista näkemyksistäni kiinni?"

Jokainen näkemys on näkemys itsestä, sinusta. Tai partnerisi tapauksessa, hänen näkemyksensä on näkemys hänestä itsestään.

Hänelle tärkeää on uskonto, sinulle itsesi kehittäminen ja mielenhallinta. Molemmat ovat näkemyksiä siitä, mikä on "minulle" tärkeää ja millainen "minä" haluan olla. Siis näkemyksiä itsestä.

Me haluamme pitää näkemyksistämme kiinni ja puolustaa niitä, koska ne ovat "minä". Se on se iso ongelma. Ei se, että ne näkemykset ovat erilaisia, parempia tai huonompia.

En määrittele itseäni buddhalaiseksi. Mutta Dhamma on parasta mitä totuudenetsijä voi löytää. Sen verran mitä olen buddhalaisten munkkien puheita kuunnellut jo yli 10 vuotta Youtubesta, niin fundamentalismia pyritään välttämään.

Buddhan opetuksiin ei myöskään kuulunut minkäänlaisten rituaalien suorittaminen. Eri maissa niitä tehdään eri syistä. Yksi syy on tietysti se
että hyviä asioita on hyvä muistella ihan yleisesti ottaen, ja eri kielellä lausuttuna
se voi kuulostaa oudolta. Mutta se on paikallista perinnettä yhtä lailla.

Toisia uskontoja pitää toki kunnioittaa. Asia on hyvin monimutkainen ja jokainen uskonnollinen ihminen käsittää ja on integroitunut uskontonsa kanssa eri tasoilla ja jokaisella on eritasoinen ymmärrys asioista. Eri maissa/uskonnoissa/kulttuureissa puhutaan "Yhdestä Luojasta" tai "Suuresta Hengestä" (kutenintiaanit) maan kielen
mukaan eri nimellä, vaikka määritelmä on lähestulkoon sama. Lisäongelma tulee siitä että paikalliset aikansa profeetat ovat tulkinneet "korkeinta" omalla tavallaan ja myös heidän sanojensa ylöskirjoittajat ja muut "oppineet" ovat värittäneet ja taivuttaneet niitä ja siihen on myös osallistunut kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteen aiheuttama paine, joten kaikki ns. pyhät tekstit ovat "värittyneitä", tai pitäisikö sanoa "likaantuneita" ihmisten tulkinnasta johtuen. Vanha sananlasku siis pätee siinä, että totuus on uskontoja korkeampi.

Kun Buddhalta kysyttiin, että voiko muissa uskonnoissa ilmetä valaistuneita, hän sanoi että missä tahansa missä ilmenee ns. jalon 8-osaisen tien harjoittamista, siellä tulee olemaan valaistuneita. Joten luultavasti kaikissa uskonnoissa on ollut tiettyjä yksilöitä, joita voi sanoa ns. pyhimyksiksi, kuten ennen vanhaan sitä sanaa käytettiin, mutta he ovat aina olleet vähän omalaatuisia itsekseen ajattelevia, runoilijoita ja johtajia. Paljon heitä on myös poltettu rovioilla mm. kristinuskossa, jos heidän omat käsitykset on menneet vähän liian poikkeavaksi kirkon
päämiesten viralliseksi hyväksymästä dogmasta.

Sanoit yllä että perhe-tilanteessasi peloittavinta on että miehesi muslimi-uskonnon väliintulo "pyyhkäisee kaiken alleen". Joissakin uskonnoissa voi olla piirteinä, ettei muita uskontoja suvaita. Joissakin uskonnoissa on myös enemmän fundamentalisteja kuin toisissa. Buddhalaisuudessa miehen ja naisen mahdollisuudet valaistumiseen ovat aivan tasavertaiset, koska
kyse on vain siitä mitä teet, eikä siitä millainen fyysinen ruumis sinulla on. Majjhima Nikayassa on yksi sutra jossa Buddha selittää tämän, miksi mies ja nainen ovat tasa arvoisia (siis tekojen mukaan. Syy-seuraus-laki pätee.)

Muihin asioihin perheen perustamisesta yms. en voi antaa "neuvoja".
Mutta yleisesti ottaen buddhalaisuudessa ajatellaan, että kun auttaa itseään, niin silloin auttaa myös parhaiten muita. Eli kyseessä on oma elämäsi. Tee paras päätös omaa elämääsi ajatellen.

Koska kyseessä on oma elämäsi, niin se on oma päätöksesi. Joten jälkeenpäin on turha valittaa kenellekään muulle omaa päätöstään. Jos haluat olla muslimin vaimo, taloon voi myöhemmin ilmestyä toinenkin vaimo, joka pitää mustaa kaapua. Näin on Suomessakin käynyt, eilen uutisoitiin iltalehdissä. Lisäksi kuten kaikille lienee selvää ja itse kerroit, on uskonto miehellä tärkeä ja jyrää kaiken muun ylitse. Lapsestasi tulisi myös muslimi. Voisit unohtaa ihmisenä kehittymisen ja tasa arvon ja keskittyä olemaan muslimi, sekä omaisuutta. Ja tämä on ihan maallikon ja tavallisen ihmisen neuvo. Miehiä kyllä löytyy parisuhteisiin, buddhalaisuudestakin tietäviä.

Minä näen paljon ristiriitoja kirjoituksessasi. Jos olet kristitty , uskot yhteen ja ainoaan oikeaan jumalaan, kuten myös muslimit. Lapsestanne tulisi kaksijumalainen :)
Buddhalaiseen ajatusmaailmaan ei kuulu kaikkivaltias jumala, joten se ei siinä mielessä ole uskonto, että palvottu yliluonnollinen olento olisi jakamassa palkintoja ja rangaistuksia tuomiopäivänä.

Harvoin tänne kristityksi syntyneellä uskonto paljon arkielämää määrittelee, eivätkä kaikki muslimitkaan uskontoaan harjoita sen enempää. Kirjoitat kuitenkin uskonnon voimakkaan väliintulon pelottavan ja itsekin haluaisit mahdollisen lapsenne kastettavan kristinuskoon.

Sanotaan nyt näin, että itse buddhalaisuus ei ole uskonto vaan filosofia, tai vielä paremmin sanottuna koulu tarkoitettu henkiselle kehitykselle. Buddhalaisuudessa ei ole Jumalaa jota pitäisi palvoa, kuten kristinuskossa tai islamissa. Eli periaatteessa, sinun ei tarvitse käydä läpi buddhalaisia initiaatioita kuten kristinuskossa missä kaste on pakollinen. Toki buddhalaiset initiaatiot ja omat opettajat/gurut auttavat varmasti omassa kehityksessä, mutta nämä eivät ole pakollisia, ne on pakollisia vasta niille ketkä vakavasti ottaa buddhan uskonnon vastaan ja rupeavat munkeiksi. Mutta muuten buddhalaisuutta voi harjoittaa ihan muutenkin arkielämässä ja buddhalaiset mantrat toimivat melko samanlailla jos ei olisi initiaatiota, toki hieman heikommin, mutta silti toimivat.

Sano hänelle, että jos rakastat minua, niin et tee sitä mitä minä en tahdo.
Jos rakastat häntä, niin et tee sitä, mitä hän ei tahdo
Jos ymmärsin oikein, niin sinä et tahdo, että lapsesta tehdään muslimi ja hän ei tahdo, että lapsesta tehdään kristitty. Tällöin vaihtoehdoksi jää vain että lapsi ei ole kumpaakaan