"Miksi" ja "Mitä" kysymykset tieteen kannalta

Tässä alkuperäinen nimimerkki "Järkisyitä" kommentti jonka vastaus minusta menee jo liikaa sen alkup. ketjun aiheen ulkopuolelle:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16683490/filosofia-tossun-alla#comment-105514469

Tästä tuli taas niin pitkä paasaus että katsoin parhaaksi avata ihan uuden ketjun (varsinkin kun jo sanoin lopettavani siihen alkup. ketjuun kirjoittamisen ... ;-)

""Jos ”miksi” viittaa syyhyn, niin se on ihan tieteellinen kysymys."

Kyllä jos käsitellään arkista ja käytännöllisen tason kausaliteettia eli syitä ja seurauksia niin silloin ne vastaukset ovat pääsääntöisesti mekanismeihin liittyviä eli hyvin samantapaisia kuin vastaukset "Miten" kysymyksiin.

Se ontologinen ongelma tulee vastaan sitten suurissa ja loputtomissa kiistoissa kuten esim. ns. vapaan tahdon ongelmassa eli ilmiöiden ns. perimmäisissä syissä jotka ovat vahvasti polarisoituneet nykyään mm. sen takia että ateismi ja siihen kiinteästi liittyvä fysikalismi määrittelee itsensä suurinpiirtein kaikissa asioissa ja kysymyksissä kaikenlaisen teismin ja samalla myös tietoisuuteen liittyvän ontologian loogiseksi vastakohdaksi jolloin esim. tahtominen tai äly perimmäisinä syinä eivät ole enää sallittuja ja ne kaikki muut mahdolliset ontologiat (varsinkin tietoisuus oletettuna aineen vastakohtana) pitää yrittää palauttaa väkisin siihen naturalistiseen (lue ateistis-fysikalistiseen) malliin eli joko pohjimmiltaan sattumaksi ja samalla jollain tavalla algoritmiseksi determinismiksi.

"En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat sanoessasi, ettei tiede voi vastata ”miksi” kysymykseen. Jos tarkoitat tietoisen olennon motiivia, niin kyllä psykologia tutkii sitäkin."

Tiede ei voi vastata ontologisiin kysymyksiin (jotka liittyvät aina sekä "mitä" & "miksi") kysymyksiin muuten kuin sitoutumalla samalla johonkin ontologiaan.

Ne perimmäiset vastaukset tieteessä ovat aina johonkin fysiikan kaavaan eli "luonnonlakiin" (=luonnossa havaittu säännönmukaisuus) liittyviä eli ts. tiede riisuu siitä kokonaisuudesta pois kaiken muun paitsi sen säännönmukaisuuden ja sen säännönmukaisuuden pohjalta kehittää toimivaa tekniikkaa ja se tekniikka voi toimia periaatteessa yleisenä vertauskuvana tai analogiana suhteessa siihen alkuperäiseen konkreettiseen ilmiöön mutta ateisti-fysikalistit pääsääntöisesti aina tekevät sen periaatteellisen virheen että olettavat vertauskuvan/analogian tarkoittavat samalla myös identiteettiä eli käsittelevät niitä elävän luonnon ilmiöitä ikäänkuin ne olisivat pelkästään koneita ja algoritmein selitettävissä olevia ilmiöitä.

Psykologia tieteenä on filosofisesti sitoutunut fysikalismiin eli ulkopuolisen 3. persoonan tapaan hahmottaa todellisuutta mikä ei sellaisenaan ole väärin koska se on ainoa keino tutkia tietoisuuden ilmiöitä kollektiivisesti koetun havainnon tasolla eli näennäisen objektiivisesti mutta tuottaa hyvin yksipuolisen näkemyksen siitä tutkimuskohteestaan jonka kaikkein olennaisin ominaisuus on että se on nimenomaan 1. persoonan henkilökohtaista kokemista eikä julkista 3. persoonan ulkopuolista ilmiötä muuten kuin sen näkyvien aivojen & hermoston osalta.

Tämän tieteen ontologisen ongelman voi minusta ratkaista vain sillä tavalla että ei tehdä ontologisia valintoja vaan käsitellään asioita ja ilmiöitä ontologisesti neutraalisti esim. systeemiteorian tai jonkinlaisen topologian pohjalta.

Nykyinen tilanne on että monet tutkijat tuntuvat olevan paljon kiinnostuneimpia siitä omasta ateistisesta tai fysikalistisesta agendasta ja sen ideologian edistämisestä kuin siitä omasta tutkimuskohteestaan (esim. Dawkins, Krauss ja useimmat fysikalismiin ja ateismiin julkisesti vahvasti sitoutuneet tutkijat) .

Minusta tieteen pitäisi olla mahdollisimman neutraali tai ainakin itsekriittinen sellaisten asioiden suhteen mitä ei ainakaan helposti voida tieteen metodilla ratkaista. Tällaisessa hyvin vahvasti ideologisiin vastakohtiin polarisoituneessa tieteessä on suuria vaaroja.

Jos haluaa tutustua äärimmäiseen totalitääriseen jonkin ideologian alaisuudessa toimivaan asiantuntijavaltaan eli teknokratiaan niin esim. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja nykyinen Kiina ovat siitä aika tyypillisiä esimerkkejä eli kyse asiantuntijaterrorista jossa kuvitellaan että se oma tiede ja asiantuntevuus on niin täydellistä että sallii se kaikkien moraalisten ja eettisten kysymysten ohittamisen tieteen ja kehityksen nimissä.

Tekoäly ja robotiikka mahdollistavat niin täydellisen totalitarismin ettei sellaista ihmiskunnan historiassa ole aikaisemmin ollut ja sitä voisi kutsua transhumanistiseksi ideologiaksi joka on tietyssä mielessä jonkinlaista teknoteismiä eli tiedeuskontoa.

Belisario