Belissario kirjoitti seuraavaa:
”Sama tilanne on matematiikan ja logiikan aksioomissa eli nekin ovat uskomuksia vaikka tietysti tarkkaan valittuja ja oikeaksi oletettuja mutta silti uskomuksia.”
Olen kuullut tämän väitteen ennenkin - eikä väite ole ihan tyhjästä temmattu sillä näinhän opetetaan jopa monissa matematiikan oppikirjoissa: Aksioomat ovat olettamuksia, joita ei voi todistaa.
Oppikirja on oikeassa: Aksioomia ei voi todistaa deduktiivisen päättelyn kautta. Mutta filosofit huomauttaisivat heti, että asioita voidaan päätellä myös induktiivisesti.
Otetaan esimerkki: Aksiooma A=A eli numero on yhtä suuri itsensä kanssa. On totta, ettei tätä voida todistaa deduktiivisesti, mutta tämä on asia, minkä voimme päätellä induktiivisesti. Voimme kokeilla lukuisia eri vaihtoehtoja ja huomata, että jokainen numero todellakin on yhtä suuri itsensä kanssa.
Matemaattiset aksioomat ovat kaikki asioita, jotka me koemme oikeaksi vahvan induktiivisen päättelyn kautta. Induktiivinen päättely ei ole koskaan varmaa, mutta en ole vielä koskaan tavannut ketään, kuka kiistäisi matemaattiset induktiiviset totuudet kuten sen, että numero on yhtä suuri itsensä kanssa.
Katsoisinkin, että matemaattisten aksioomien kutsuminen ”uskomuksiksi” on varsin outo lähtökohta.
Onko muilla jotain näkemyksiä tähän ”kaikki asiat ovat vain uskomuksia” argumenttiin?
Matemaattiset aksioomat eivät ole uskomuksia
76
176
Vastaukset
- Anonyymi
"Otetaan esimerkki: Aksiooma A=A eli numero on yhtä suuri itsensä kanssa. On totta, ettei tätä voida todistaa deduktiivisesti, mutta tämä on asia, minkä voimme päätellä induktiivisesti. Voimme kokeilla lukuisia eri vaihtoehtoja ja huomata, että jokainen numero todellakin on yhtä suuri itsensä kanssa."
Ei tuohon numeroiden osalta mitään induktiivista päättelyä tarvita.
Jos A on abstrakti numero niin se pitää jo määritelmällisesti paikkansa. Jos taas A on konkreettinen olio niin se ei pidä paikkaansa koskaan enää toisella ajanhetkellä koska kaikki konkreettiset oliot ovat prosesseja prosessien sisällä ja muutosta tapahtuu koko ajan.
Belisario- Anonyymi
"Jos A on abstrakti numero niin se pitää jo määritelmällisesti paikkansa. Jos taas A on konkreettinen olio niin se ei pidä paikkaansa koskaan enää toisella ajanhetkellä koska kaikki konkreettiset oliot ovat prosesseja prosessien sisällä ja muutosta tapahtuu koko ajan."
Elektroni on elektroni on elektroni. Ja se on konkreettinen olio, siinä kuin mikä muu tahansa.
Maailmassa on paljon konkreettisia olioita, jotka ovat staattisia ja ajasta riippumattomia.
Sorrut taas kerran kyökkifilosofiaan. - Anonyymi
"Jos taas A on konkreettinen olio niin se ei pidä paikkaansa koskaan enää toisella ajanhetkellä koska kaikki konkreettiset oliot ovat prosesseja prosessien sisällä ja muutosta tapahtuu koko ajan. "
Mitenkä tuo jaskanpankutus liittyy matematiikan aksioomiin? ”Jos A on abstrakti numero niin se pitää jo määritelmällisesti paikkansa.”
Kyse ole pelkästään määritelmästä. Jos olisi, niin... Määrittely ”A != A” eli numero on erikokoinen itsensä kanssa olisi ihan yhtä validi.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos A on abstrakti numero niin se pitää jo määritelmällisesti paikkansa. Jos taas A on konkreettinen olio niin se ei pidä paikkaansa koskaan enää toisella ajanhetkellä koska kaikki konkreettiset oliot ovat prosesseja prosessien sisällä ja muutosta tapahtuu koko ajan."
Elektroni on elektroni on elektroni. Ja se on konkreettinen olio, siinä kuin mikä muu tahansa.
Maailmassa on paljon konkreettisia olioita, jotka ovat staattisia ja ajasta riippumattomia.
Sorrut taas kerran kyökkifilosofiaan."Elektroni on elektroni on elektroni. Ja se on konkreettinen olio, siinä kuin mikä muu tahansa.
Maailmassa on paljon konkreettisia olioita, jotka ovat staattisia ja ajasta riippumattomia."
Niin vallitsevan teoreettisen viitekehyksen kannalta. Itse pidän atomeita pienimpinä mahdollisina entiteetteinä joilla on jokin tietty ominaisuus (esim. vety,happi,kulta) .
Atomien osilla elekroneilla eikä protoneilla ei ole irrallisina sitä samaa ominaisuutta.
Vastaavasti vesimolekyyli on pienin kokonaisuus jolla on veden ominaisuudet. Solu on pienin entiteetti jolla on elämän ominaisuus jne.
Ne toisiinsa nähden samanlaiset entiteetit ovat aina keinotekoisia abstraktioita tietynlaisen hahmotustavan pohjalta.
Sen sijaan että oliot luokitellaan nykyään staattisiksi asioiksi niin ne voisi yhtä hyvin luokitella prosesseiksi (esim. A.N. Whiteheadin prosessiontologia) jolloin tavallaan kielellisen lauseen subjektista, objektista ja verbistä muodostuu yksi yhtenäinen kokonaisuus joka on minusta paljon konkreettisempi ja enemmän todellisuutta vastaava hahmotus kuin länsimaisten kielten subjekti-verbi-objekti rakenne josta taas tieteellisen kausaliteetin hahmotus ja määritys.
Elektronit, kvarkit yms. ovat puhtaasti teorian pohjalta postuloituja entiteettejä ja muutenkin kaikki mahdolliset luokittelut sekä tieteessä että filosofiassa ovat aina jossain määrin keinotekoisia ja lähinnä pelkästään käsitteellisiä työkaluja (esim. muuttujia ja vakioita kaavoissa).
Reduktionistinen ideologia johtaa helposti harhaan. Keskitytään vain siihen mistä oliot koostuvat eikä siihen millainen on niiden konkreettinen ja yksilöllinen olemassaolo jota ei voi koskaan täysin tyhjentävästi kuvata minkään käsitejärjestelmän tai uskomusjärjestelmän kautta vaikka sellainen kuvaus on tietysti myös käytännön ja tekniikan kannalta hyvin käyttökelpoinen ja hyödyllinen.
Ts. konkreettinen oliot Belisario, Olli S. tai Kollimaattori tällä hetkellä eivät ole enää samoja olioita kuin viiden minuutin päästä tai tunti sitten.
Vaikka tämä voi kuullostaa saivartelulta tai keinotekoiselta niin on minusta hyvin hyödyllistä opetella hahmottamaan asioita samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä tavalla. :D
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Elektroni on elektroni on elektroni. Ja se on konkreettinen olio, siinä kuin mikä muu tahansa.
Maailmassa on paljon konkreettisia olioita, jotka ovat staattisia ja ajasta riippumattomia."
Niin vallitsevan teoreettisen viitekehyksen kannalta. Itse pidän atomeita pienimpinä mahdollisina entiteetteinä joilla on jokin tietty ominaisuus (esim. vety,happi,kulta) .
Atomien osilla elekroneilla eikä protoneilla ei ole irrallisina sitä samaa ominaisuutta.
Vastaavasti vesimolekyyli on pienin kokonaisuus jolla on veden ominaisuudet. Solu on pienin entiteetti jolla on elämän ominaisuus jne.
Ne toisiinsa nähden samanlaiset entiteetit ovat aina keinotekoisia abstraktioita tietynlaisen hahmotustavan pohjalta.
Sen sijaan että oliot luokitellaan nykyään staattisiksi asioiksi niin ne voisi yhtä hyvin luokitella prosesseiksi (esim. A.N. Whiteheadin prosessiontologia) jolloin tavallaan kielellisen lauseen subjektista, objektista ja verbistä muodostuu yksi yhtenäinen kokonaisuus joka on minusta paljon konkreettisempi ja enemmän todellisuutta vastaava hahmotus kuin länsimaisten kielten subjekti-verbi-objekti rakenne josta taas tieteellisen kausaliteetin hahmotus ja määritys.
Elektronit, kvarkit yms. ovat puhtaasti teorian pohjalta postuloituja entiteettejä ja muutenkin kaikki mahdolliset luokittelut sekä tieteessä että filosofiassa ovat aina jossain määrin keinotekoisia ja lähinnä pelkästään käsitteellisiä työkaluja (esim. muuttujia ja vakioita kaavoissa).
Reduktionistinen ideologia johtaa helposti harhaan. Keskitytään vain siihen mistä oliot koostuvat eikä siihen millainen on niiden konkreettinen ja yksilöllinen olemassaolo jota ei voi koskaan täysin tyhjentävästi kuvata minkään käsitejärjestelmän tai uskomusjärjestelmän kautta vaikka sellainen kuvaus on tietysti myös käytännön ja tekniikan kannalta hyvin käyttökelpoinen ja hyödyllinen.
Ts. konkreettinen oliot Belisario, Olli S. tai Kollimaattori tällä hetkellä eivät ole enää samoja olioita kuin viiden minuutin päästä tai tunti sitten.
Vaikka tämä voi kuullostaa saivartelulta tai keinotekoiselta niin on minusta hyvin hyödyllistä opetella hahmottamaan asioita samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä tavalla. :D
Belisario" Itse pidän atomeita pienimpinä mahdollisina entiteetteinä joilla on jokin tietty ominaisuus"
Olet huvittava. Miten uskot ydinvoiman toimivan? Entä katodisädeputken tai radioputken yleensä? Tuo väitteesi murentaisi myös kemian perustan täydellisesti.
Olet valmis heittämään koko luonnontieteellisen järjestelmämme roskiin voidaksesi säilyttää uskosi omiin harhoihisi. Juttusi on järkevyydessään samaa luokkaa kuin nuoren Maan kreationismi, joskin eri syistä. En tosin pidä kreationistejakaan ihan tervekuuppaisina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Itse pidän atomeita pienimpinä mahdollisina entiteetteinä joilla on jokin tietty ominaisuus"
Olet huvittava. Miten uskot ydinvoiman toimivan? Entä katodisädeputken tai radioputken yleensä? Tuo väitteesi murentaisi myös kemian perustan täydellisesti.
Olet valmis heittämään koko luonnontieteellisen järjestelmämme roskiin voidaksesi säilyttää uskosi omiin harhoihisi. Juttusi on järkevyydessään samaa luokkaa kuin nuoren Maan kreationismi, joskin eri syistä. En tosin pidä kreationistejakaan ihan tervekuuppaisina.Ps. Elektronin ominaisuudet tunnetaan varsin suurella tarkkuudella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Itse pidän atomeita pienimpinä mahdollisina entiteetteinä joilla on jokin tietty ominaisuus"
Olet huvittava. Miten uskot ydinvoiman toimivan? Entä katodisädeputken tai radioputken yleensä? Tuo väitteesi murentaisi myös kemian perustan täydellisesti.
Olet valmis heittämään koko luonnontieteellisen järjestelmämme roskiin voidaksesi säilyttää uskosi omiin harhoihisi. Juttusi on järkevyydessään samaa luokkaa kuin nuoren Maan kreationismi, joskin eri syistä. En tosin pidä kreationistejakaan ihan tervekuuppaisina."Olet huvittava. Miten uskot ydinvoiman toimivan? Entä katodisädeputken tai radioputken yleensä? Tuo väitteesi murentaisi myös kemian perustan täydellisesti."
Kyllä se tahaton huumori taitaa muhia siellä teikäläisten puolella.
Se alkuperäinen pointti nyt oli vain se että konkreettisten makro-olioiden tapauksessa identiteetti ei ole mitenkään itsestäänselvä asia.
En nyt ala tässä selittämään miksi voin myös halutessani hahmottaa esim. atomit, molekyylit ja solut myös vähän enemmän holistiselta enkä pelkästään reduktionistiselta kannalta koska siitä tulisi liian pitkä ja tämän ketjun aiheen kannalta tarpeeton rönsy.
Älkää yrittäkö ladata sinne minun kirjoituksiini enemmän merkityksiä kuin sinne itse laitoin nimenomaan koskien vain tiettyä asiayhteyttä eli sitä matemaattisen identiteetin ongelmaa.
Mitä tulee kvanttifysiikkaan, ydinfysiikkaan ja kemiaan niin kantani on se ettei niitä ymmärretä vielä läheskään täydellisesti ja suuriakin yllätyksiä voi vielä ilmentyä kun fysiikkatiede toivottavasti joskus tulevaisuudessa edistyy nykyisestä umpikujastaan.
Teikäläisillä tuntuu olevan vähän samantapainen ongelma kuin ns. kirjauskovaisilla joille ainoa totuus on se mikä siinä pyhäksi koetiussa kirjassa on kirjaimellisesti sanottu ja miten joku auktoriteetti sen tulkitsee ja sitten kaikesta siitä vähänkin poikkeavasta erilaisesta tulkinnasta tai hahmotuksesta seuraa automaattisesti aivan posketon älämölö ja sekoilu :D
Ihmisjuntti saa aikaan tappelua hyvinkin pienistä asioista ja sen takia nykyinen melko kehittynyt tekniikka on lähinnä vain pelkästään vaarallista ja haitallista näille puupäille...
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Olet huvittava. Miten uskot ydinvoiman toimivan? Entä katodisädeputken tai radioputken yleensä? Tuo väitteesi murentaisi myös kemian perustan täydellisesti."
Kyllä se tahaton huumori taitaa muhia siellä teikäläisten puolella.
Se alkuperäinen pointti nyt oli vain se että konkreettisten makro-olioiden tapauksessa identiteetti ei ole mitenkään itsestäänselvä asia.
En nyt ala tässä selittämään miksi voin myös halutessani hahmottaa esim. atomit, molekyylit ja solut myös vähän enemmän holistiselta enkä pelkästään reduktionistiselta kannalta koska siitä tulisi liian pitkä ja tämän ketjun aiheen kannalta tarpeeton rönsy.
Älkää yrittäkö ladata sinne minun kirjoituksiini enemmän merkityksiä kuin sinne itse laitoin nimenomaan koskien vain tiettyä asiayhteyttä eli sitä matemaattisen identiteetin ongelmaa.
Mitä tulee kvanttifysiikkaan, ydinfysiikkaan ja kemiaan niin kantani on se ettei niitä ymmärretä vielä läheskään täydellisesti ja suuriakin yllätyksiä voi vielä ilmentyä kun fysiikkatiede toivottavasti joskus tulevaisuudessa edistyy nykyisestä umpikujastaan.
Teikäläisillä tuntuu olevan vähän samantapainen ongelma kuin ns. kirjauskovaisilla joille ainoa totuus on se mikä siinä pyhäksi koetiussa kirjassa on kirjaimellisesti sanottu ja miten joku auktoriteetti sen tulkitsee ja sitten kaikesta siitä vähänkin poikkeavasta erilaisesta tulkinnasta tai hahmotuksesta seuraa automaattisesti aivan posketon älämölö ja sekoilu :D
Ihmisjuntti saa aikaan tappelua hyvinkin pienistä asioista ja sen takia nykyinen melko kehittynyt tekniikka on lähinnä vain pelkästään vaarallista ja haitallista näille puupäille...
Belisario"sen takia nykyinen melko kehittynyt tekniikka on lähinnä vain pelkästään vaarallista ja haitallista näille puupäille... "
Tuon me olemme huomanneet monta kertaa. Ei sinun sitä tarvitse enempää todistella kirjoittelemalla viestejä kehittynyttä tekniikkaa käyttäen.
- Anonyymi
On näkemyksiä. Tässä yksi.
Äärirelativismilla voidaan kyseenalaistaa aivan mitä tahansa. Onko Kuu taivaalla, jos kukaan ei katso?
Tällaisia argumentteja käyttävät kyseenalaistavat jostain syystä hyvin harvoin jos koskaan omia käsityksiään. Yleensä heillä itsellään on uskomuksia, jotka vaativat paljon heikommin perusteltuja ja jopa järjenvastaisia uskomuksia toimiakseen.
Belisario kyseenalaistaa modernin fysiikan ja näköjään jopa matematiikan, mutta on itse valmis uskomaan kaukokatsomiseen ja mielenhallintaan. Kumpi mahtaa olla paremmin todennettu ja tieteeseen perustuva, musta aukko vai kaukokatsominen?
Mutta kun kyse on yliopiston kasvatustieteen professorista (ajan puutteen takia jätän nimen mainitsematta), joka käyttää samaa menetelmää oman uskonnollisen uskonsa ja tieteen asettamiseksi samalle viivalle, ollaan sen laatuisessa sanoilla ja määritteillä kikkailussa, että minua ihmetyttää.- Anonyymi
"Belisario kyseenalaistaa modernin fysiikan ja näköjään jopa matematiikan, mutta on itse valmis uskomaan kaukokatsomiseen ja mielenhallintaan."
Belisario on tasan samalainen paskanjakuttaja kuin Olli S. Ei tuota sen kummemmin tarvitse tai kannata ihmetellä. Anonyymi kirjoitti:
"Belisario kyseenalaistaa modernin fysiikan ja näköjään jopa matematiikan, mutta on itse valmis uskomaan kaukokatsomiseen ja mielenhallintaan."
Belisario on tasan samalainen paskanjakuttaja kuin Olli S. Ei tuota sen kummemmin tarvitse tai kannata ihmetellä.Tämä kuitenkin herättää kysymyksen siitä, mihin filosofian menetelmin voidaan päästä. Jos matematiikan aksioomatkin ovat filosofisesti ”vain uskomuksia”, niin logiikalta putoaa pohja ja koko ajattelu voidaan lopettaa. Olemme maailmassa, missä ei ole faktoja eikä totuuksia - on vain uskomuksia. Osa ihmisistä voi rakentaa itselleen kuplan, missä he elävät omien totuuksiensa kanssa ja puolustavat näitä filosofililla latteuksilla.
- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Tämä kuitenkin herättää kysymyksen siitä, mihin filosofian menetelmin voidaan päästä. Jos matematiikan aksioomatkin ovat filosofisesti ”vain uskomuksia”, niin logiikalta putoaa pohja ja koko ajattelu voidaan lopettaa. Olemme maailmassa, missä ei ole faktoja eikä totuuksia - on vain uskomuksia. Osa ihmisistä voi rakentaa itselleen kuplan, missä he elävät omien totuuksiensa kanssa ja puolustavat näitä filosofililla latteuksilla.
"Tämä kuitenkin herättää kysymyksen siitä, mihin filosofian menetelmin voidaan päästä. Jos matematiikan aksioomatkin ovat filosofisesti ”vain uskomuksia”, niin logiikalta putoaa pohja ja koko ajattelu voidaan lopettaa."
Matematiikan aksioomat ovat "vain" uskomuksia (oletuksia) mutta silti moneen käytännölliseen tarkoitukseen soveltuvia ja hyvin käyttökelpoisia uskomuksia ja matematiikassakin on paljon erilaisia suuntauksia joilla kaikilla ei ole toisiina nähden mitenkään yhtenäinen ja sama aksioomien kokoelma. Sama koskee logiikkaa.
Itse en pidä logiikan soveltamista ainoana enkä edes parhaana tapana ajatella vaikka se onkin ehkä paras tapa ilmaista ja kommunikoida ajatuksia toisille. Itse luotan intuitiooni ajattelussa ja sitten jälkeenpäin vasta koostan sen loogisen ja kielellisen selityksen muita varten kunhan ensin olen testannut jonkun aikaa sitä intuitiotani ts. annan "alitajuntani" etsiä ratkaisut ongelmille koska tietoinen mieli ei kykene koskaan läheskään samaan.
Alitajunta periaatteessa tietää jo kaiken mistä on todisteena mm. kaukonäkeminen ja muut yliaistilliset tiedonhankkimistavat. Tietoinen ja looginen "ajattelu" taas on aika avutonta ja kykenee parhaimmillaankin prosessoimaan samanaikaisesti vain paria asiaa kerrallaan.
Logiikan soveltaminen on hyvin kaavamaista ja mekaanista samalla tavalla kuin valmiiden matemaattisten kaavojen soveltaminen eli ei siis edellytä minkäänlaista pohdintaa muuten korkeintaan opetteluvaiheessa ja kuten tunnettua tietokone voi periaatteessa päihittää ihmisen kaikissa sellaisissa toiminnoissa jotka voidaan muuntaa algoritmeiksi.
"Olemme maailmassa, missä ei ole faktoja eikä totuuksia - on vain uskomuksia. Osa ihmisistä voi rakentaa itselleen kuplan, missä he elävät omien totuuksiensa kanssa ja puolustavat näitä filosofililla latteuksilla."
Itse asiassa tietoisuuden ja ns. fysikaalisen todellisuuden jatkuva takaisinkytkentä periaatteessa mahdollistaa sen että varsinkin ihmiset ryhminä voivat tuottaa omalaisiaan todellisuuskuplia ainakin johonkin rajaan asti.
Belisario - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Tämä kuitenkin herättää kysymyksen siitä, mihin filosofian menetelmin voidaan päästä. Jos matematiikan aksioomatkin ovat filosofisesti ”vain uskomuksia”, niin logiikalta putoaa pohja ja koko ajattelu voidaan lopettaa. Olemme maailmassa, missä ei ole faktoja eikä totuuksia - on vain uskomuksia. Osa ihmisistä voi rakentaa itselleen kuplan, missä he elävät omien totuuksiensa kanssa ja puolustavat näitä filosofililla latteuksilla.
Tuon tasoisella relativismilla puotaa kaikelta loogiselta ajattelulta pohja pois. Ei Gödelin epätäydellisyyslause tarkoita sitä, etteikö prosenttilaskun kaava toimisi.
"Osa ihmisistä voi rakentaa itselleen kuplan, missä he elävät omien totuuksiensa kanssa ja puolustavat näitä filosofililla latteuksilla."
Keskuudessamme on yllättävän suuri joukko ihmisiä, joille "oma totuus" on niin vahva pakkomielle, että he ovat hylänneet sekä modernin tieteen että logiikan. Osa heistä on individualisteja kuten Belisario ja Olli. Osa taas on perustanut uskonlahkoja, kuten nuoren Maan kreationistit. Mielestäni heidän kohdallaan ei ole enää kyse filosofiasta, vaan harhaisesta pakkomielteestä.
Jos oma näkemys perustuu kriittiseen realismin tuottamaan maailmankuvaan, tuollaista ajattelua ei voi käsittää muutoin kuin sillä, että heillä täytyy olla jossain kohtaa ajukuupaa bitti poikittain.
Tieten tulokset hylätään, mutta samaan aikaan uskotaan olemattomin perustein väitteisiin, kuten Maan 6000 vuoden ikään tai kaukokatsomiseen.
- Anonyymi
On uskomuksia ja "uskomuksia", kaikki on vain uskomuksia, on kyllä
erittäin harhaanjohtavasti sanottu.
Onko erittäin hyvät perusteen uskoa johonkin, vai uskonko
johonkin henkiolioon.
Aksiooma perusoletus, jonka paikkansapitävyys on ilmeinen, mutta oikeastaan
vain logiikassa aksioomat olisivat loogisia totuuksia.
Muuten induktiivisella logiikalla voi kyllä keräillä aksiooma-aineistoa. - Anonyymi
Belisarion kanssa ei mielestäni kannata lähteä väittelemään sen verran sekopäisiä ovat hänen juttunsa. Ei kannata tuhlata energiaa semmoiseen.
Belisario on puhdasverinen idealisti, joka uskoo viimekädessä vain henkimaailmaan, eikä mihinkään muuhun. Tyypillinen nykyajan filosofi siis joka kyseenalaistaa toimivan tieteen, mutta hyväksyy simulaatioväitteen yms. muitta mutkitta.
Onhan se helppo kritisoida mitä tahansa, koska ihmisymmärrys on puutteellinen, mutta missä ovat vaihtoehdot - kaukonäkeminenkö sen aina tuo?- Anonyymi
"missä ovat vaihtoehdot - kaukonäkeminenkö sen aina tuo?"
Ei vaan intuitio. Belisario on itse kertonut kokeneensa jotain, jonka joku ulkopuolinen voisi tulkita psykoosiksi ja saaneensa sen kautta intuition, jolla hän pystyy päättelemään, onko jokin tieteellinen teoria totta vai ei. Eli sillä pohjalla kai vieläkin mennään. Ei ainakaan juttuihin ole tullut yhtään lisää järkevyyttä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"missä ovat vaihtoehdot - kaukonäkeminenkö sen aina tuo?"
Ei vaan intuitio. Belisario on itse kertonut kokeneensa jotain, jonka joku ulkopuolinen voisi tulkita psykoosiksi ja saaneensa sen kautta intuition, jolla hän pystyy päättelemään, onko jokin tieteellinen teoria totta vai ei. Eli sillä pohjalla kai vieläkin mennään. Ei ainakaan juttuihin ole tullut yhtään lisää järkevyyttä.Juu antaa nyt vaan tulla vaan ihan kaikki mikä on jäänyt itsekullekin kaihertamaan sinne hampaankoloon nimimerkki Belisarion suhteen ja sitten lopuksi toivon että asianosaisia jotenkin se purkaminen ainakin tunnetasolla sen verran helpottaa että voidaan siirtyä sitten keskustelemaan muistakin ja vähän mielenkiintoisemmista aiheista kuin muista keskustelijoista vaikka se tuntuu olevan monien mieliaihe.
Talossani alkoi eilen n. pari viikkoa kestäviä remontteja useissa alakerrosten huoneistoissa (itse asun ylimmän kerroksen viimeisessä asunnossa) ja meteliä varmaan on sen verran päivisin etten jaksa kovin usein enää tänä vuonna ainakaan kirjoitella vaikka saatan käväistä lukemassa ja lyhyesti ehkä jotain kommentoida ohimennen.
Hyvää joulua ja uutta vuotta varsinkin keskustelukumppaneille!
Oli taas aika hauska ja mielenkiintoinen vuosi täällä ainakin omalta kannaltani tarkateltuna. Välttämättä se hauskuus ei ehkä ollut kaikille molemminpuolista.... :D
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu antaa nyt vaan tulla vaan ihan kaikki mikä on jäänyt itsekullekin kaihertamaan sinne hampaankoloon nimimerkki Belisarion suhteen ja sitten lopuksi toivon että asianosaisia jotenkin se purkaminen ainakin tunnetasolla sen verran helpottaa että voidaan siirtyä sitten keskustelemaan muistakin ja vähän mielenkiintoisemmista aiheista kuin muista keskustelijoista vaikka se tuntuu olevan monien mieliaihe.
Talossani alkoi eilen n. pari viikkoa kestäviä remontteja useissa alakerrosten huoneistoissa (itse asun ylimmän kerroksen viimeisessä asunnossa) ja meteliä varmaan on sen verran päivisin etten jaksa kovin usein enää tänä vuonna ainakaan kirjoitella vaikka saatan käväistä lukemassa ja lyhyesti ehkä jotain kommentoida ohimennen.
Hyvää joulua ja uutta vuotta varsinkin keskustelukumppaneille!
Oli taas aika hauska ja mielenkiintoinen vuosi täällä ainakin omalta kannaltani tarkateltuna. Välttämättä se hauskuus ei ehkä ollut kaikille molemminpuolista.... :D
BelisarioYhtään ei haittaisi vaikka jättäisit jumalpaskan julistamisen ensi vuonnakin väliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu antaa nyt vaan tulla vaan ihan kaikki mikä on jäänyt itsekullekin kaihertamaan sinne hampaankoloon nimimerkki Belisarion suhteen ja sitten lopuksi toivon että asianosaisia jotenkin se purkaminen ainakin tunnetasolla sen verran helpottaa että voidaan siirtyä sitten keskustelemaan muistakin ja vähän mielenkiintoisemmista aiheista kuin muista keskustelijoista vaikka se tuntuu olevan monien mieliaihe.
Talossani alkoi eilen n. pari viikkoa kestäviä remontteja useissa alakerrosten huoneistoissa (itse asun ylimmän kerroksen viimeisessä asunnossa) ja meteliä varmaan on sen verran päivisin etten jaksa kovin usein enää tänä vuonna ainakaan kirjoitella vaikka saatan käväistä lukemassa ja lyhyesti ehkä jotain kommentoida ohimennen.
Hyvää joulua ja uutta vuotta varsinkin keskustelukumppaneille!
Oli taas aika hauska ja mielenkiintoinen vuosi täällä ainakin omalta kannaltani tarkateltuna. Välttämättä se hauskuus ei ehkä ollut kaikille molemminpuolista.... :D
Belisario"Talossani alkoi eilen n. pari viikkoa kestäviä remontteja useissa alakerrosten huoneistoissa (itse asun ylimmän kerroksen viimeisessä asunnossa) ja meteliä varmaan on sen verran päivisin etten jaksa kovin usein enää tänä vuonna ainakaan kirjoitella ..."
Taloyhtiössämme on tehty putkiremppaa jo toista kuukautta ja homma jatkuu kevääseen asti. Häiritseehän se, jos haluaa ottaa päivätorkkuja, mutta ei se muuten ole minun jaksamiseeni vaikuttanut. Sinulla taitaa tosiaan olla jotain ongelmaa jaksamisessa.
Ei muuta kuin joulua.
Miksi sinusta keskustellaan?
Koska sinulla on aivan omat pelisäännöt siitä, mikä on pätevää argumentointia ja mikä ei.
Filosofiakin kuuluu tieteisiin, joten tiedepohjainen argumentointi olisi tälläkin palstalla paikallaan. Tosin sen puute ei ole vain sinun ominaisuutesi. Realismia puuttuu joiltain muitakin. Anonyymi kirjoitti:
Yhtään ei haittaisi vaikka jättäisit jumalpaskan julistamisen ensi vuonnakin väliin.
En muista, että Belissario olisi syyllistynyt uskonnon saarnaamiseen. Hän on enemmän idealistisella höttö linjalla, missä omat intuitiiviset kuvitelmat nostetaan päättelyn ja tutkimisen yläpuolelle.
- Anonyymi
Olet oikeassa siinä, etteivät matemaattiset aksioomat ole uskomuksia, mutta käsityksesi matemaattisista aksioomista on silti jokseenkin epätarkka.
Uskomuksia ne eivät tietenkään ole, koska kukaan ei usko niiden olevan totta. Matematiikka ei välitä siitä, mihin joku uskoo. Aksioomat ovat lähtöoletuksia, joiden sovitaan olevan totta. Jos päätät yhtäkkiä, että jokin aksiooma ei pidäkään paikkaansa, se on aivan ok. Silloin vain joudut erikseen selvittämään, mitä tuosta uudesta aksioomajärjestelmästäsi käsin voidaan päätellä.
Yleisimmin käytetyt aksioomat ovat sellasia, jotka joko itsessään näyttävät olevan intuitiivisesti totta (esimerkiksi "A on sama kuin A", ja "A ei ole sama kuin ei A"), tai sellaisia, joita tarvitaan meidän totena pitämiemme asioiden todistamiseen (esimerkiksi valinta-aksiooma). - Anonyymi
"Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä,
jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen."
"Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi. Toivottavaa on, että aksioomia ei voida johtaa
toisista aksioomista vaan että aksioomajoukko on pienin mahdollinen peruskäsitteiden määrittelemiseen riittävä lausejoukko. "
Noin wiki.
Filosofinen aksiooma, wikin mukaan.
"Aksiooma on filosofiassa perusoletus, jonka paikkansapitävyys on ilmeinen."
Mitä sitten tulee A=A tapaukseen, se on identiteetin lain muotoilu.
Siinä ei tietenkään oteta huomioon ajallista muutosta, vaan se
ilmaisee suhteen itsensä kanssa, ei mitään muuta.
Onko sitten ihminen sama, kuin oli 15 vuotta aikaisemmin,
on taas filosofinen ongelma.
Uskosta, voidaan tietysti kysyä, "uskotko Ufoihin ?", tuo "uskotko"
kerjää tiettyä tulkintaa, jota uskovaiset mielellään tulkitsee omalla
tavallaan.
Tuohon kysymykseen voisi vastata, "Ajattelen nyt niin, että......."
Joten "uskoa" voisi varata vain uskonnollisiin aiheisiin.- Anonyymi
Uskoa termi on ongelmallinen. Voin sanoa, että uskon Maxwellin yhtälöiden pitävän paikkaansa tai uskon, että ensi perjantaina sataa. Termiä "usko" käytetään tällöin hyvin eri merkityksessä.
Skeptikkona ja agnostikkona tiedän, etten tiedä, joten edes Maxwellin kohdalla minun on vaikea käyttää "tiedän" termiä, vaikka ko. yhtälöt ovatkin järjellisen epäilyn ulkopuolella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskoa termi on ongelmallinen. Voin sanoa, että uskon Maxwellin yhtälöiden pitävän paikkaansa tai uskon, että ensi perjantaina sataa. Termiä "usko" käytetään tällöin hyvin eri merkityksessä.
Skeptikkona ja agnostikkona tiedän, etten tiedä, joten edes Maxwellin kohdalla minun on vaikea käyttää "tiedän" termiä, vaikka ko. yhtälöt ovatkin järjellisen epäilyn ulkopuolella.Uskomiset voit heittää romukoppaan tai jättää höyrypäille.
Ei Maxwellin yhtälöihin tarvitse uskoa, riittää kun pitää niitä riittävän luotettavina kuvaamaan ilmiöitä.
Jos joku ennustaa että perjantaina sataa, niin ei siihen uskomiset auta. Luottamus ennustajan kykyihin riittää. ”Mitä sitten tulee A=A tapaukseen, se on identiteetin lain muotoilu.
Siinä ei tietenkään oteta huomioon ajallista muutosta, vaan se
ilmaisee suhteen itsensä kanssa, ei mitään muuta.”
Tässä pitäisi määritellä, mitä tarkoitamme A:lla. Ajallinen muutoshan tarkoittaa, että asia ei ole enää sama kuin, mitä se oli aiemmin. Korrektimpi tapa on tällöin kuvata identieteettiä A(t). A(t) kuvaa ajan mukana muuttuvaa asiaa A(t)=A(t), mutta tästä huolimatta A(tänään) != A(huomenna), jos A on muuttunut.Anonyymi kirjoitti:
Uskoa termi on ongelmallinen. Voin sanoa, että uskon Maxwellin yhtälöiden pitävän paikkaansa tai uskon, että ensi perjantaina sataa. Termiä "usko" käytetään tällöin hyvin eri merkityksessä.
Skeptikkona ja agnostikkona tiedän, etten tiedä, joten edes Maxwellin kohdalla minun on vaikea käyttää "tiedän" termiä, vaikka ko. yhtälöt ovatkin järjellisen epäilyn ulkopuolella.” Uskoa termi on ongelmallinen. Voin sanoa, että uskon Maxwellin yhtälöiden pitävän paikkaansa tai uskon, että ensi perjantaina sataa. Termiä "usko" käytetään tällöin hyvin eri merkityksessä.”
Uskominen on sitä, että pitää jotain asiaa totena. Se ei kuvaa varmuutta asiasta.
Voit pitää totena, että huomenna sataa. Ihan samoin voit pitää totena, että Maxwellin malli toimii. Ei näissä ole eroa.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Mitä sitten tulee A=A tapaukseen, se on identiteetin lain muotoilu.
Siinä ei tietenkään oteta huomioon ajallista muutosta, vaan se
ilmaisee suhteen itsensä kanssa, ei mitään muuta.”
Tässä pitäisi määritellä, mitä tarkoitamme A:lla. Ajallinen muutoshan tarkoittaa, että asia ei ole enää sama kuin, mitä se oli aiemmin. Korrektimpi tapa on tällöin kuvata identieteettiä A(t). A(t) kuvaa ajan mukana muuttuvaa asiaa A(t)=A(t), mutta tästä huolimatta A(tänään) != A(huomenna), jos A on muuttunut.Ei ajallista muutosta identiteetin tapauksessa tarvitse ottaa huomioon,
A voi merkitä mitä tahansa oliota, ei silläkään ole väliä, A=A viittaa
vain samuus-suhteeseen itsensä kanssa, olen sama itseni kanssa.
Ajallinen muutos toisi esiin filosofisen ongelman olion pysymisestä samana,
kun aikaa kuluu ja ominaisuudet muuttuvat.
Identiteettilaki on looginen, matematiikassakin esiintyvä, laki. Anonyymi kirjoitti:
Ei ajallista muutosta identiteetin tapauksessa tarvitse ottaa huomioon,
A voi merkitä mitä tahansa oliota, ei silläkään ole väliä, A=A viittaa
vain samuus-suhteeseen itsensä kanssa, olen sama itseni kanssa.
Ajallinen muutos toisi esiin filosofisen ongelman olion pysymisestä samana,
kun aikaa kuluu ja ominaisuudet muuttuvat.
Identiteettilaki on looginen, matematiikassakin esiintyvä, laki.”A=A viittaa vain samuus-suhteeseen itsensä kanssa, olen sama itseni kanssa.”
Minä kutsuisin tuota identiteetiksi. ”Samuus” on terminä harhaanjohtava, koska et sinäkään ole varmasti samanlainen kuin mitä olit lapsuudessa. Voit pohtia henkistä kasvua tai todeta tämän vaakaa käyttäen.
Identiteetti on vähän monimutkaisempi asia. Ajattele esimerkiksi, että sinusta tehtäisiin toinen täysin identtinen kopio, joka ajattelee kuin sinä ja omaa samat muistot, mutta on silti erillinen tietoisuus. Tuo olisi täysin samanlainen, mutta se on silti eri yksilö ja eri tietoisuus.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”A=A viittaa vain samuus-suhteeseen itsensä kanssa, olen sama itseni kanssa.”
Minä kutsuisin tuota identiteetiksi. ”Samuus” on terminä harhaanjohtava, koska et sinäkään ole varmasti samanlainen kuin mitä olit lapsuudessa. Voit pohtia henkistä kasvua tai todeta tämän vaakaa käyttäen.
Identiteetti on vähän monimutkaisempi asia. Ajattele esimerkiksi, että sinusta tehtäisiin toinen täysin identtinen kopio, joka ajattelee kuin sinä ja omaa samat muistot, mutta on silti erillinen tietoisuus. Tuo olisi täysin samanlainen, mutta se on silti eri yksilö ja eri tietoisuus."Minä kutsuisin tuota identiteetiksi. ”Samuus” on terminä harhaanjohtava, koska
et sinäkään ole varmasti samanlainen kuin mitä olit lapsuudessa. Voit pohtia
henkistä kasvua tai todeta tämän vaakaa käyttäen."
Tämä ei ole sitä mihin A=A viittaa, "=" viittaa "olla sama" suhteeseen, älä sotke
sitä ominaisuudeksi.
Eikä siinä verrata aikuisen A:n ominaisuuksia lapsi A:n ominaisuuksiin.
Voisi sanoa että on ominaisuuskäsitteitä, joita käytetään viitatessa
ominaisuuksiin, "pallo on punainen" voisi olla esimerkki.
Sitten on suhdekäsitteitä, joilla on erilainen logiikka kuin
ominaisuuskäsitteillä. "Matti on pitempi kuin Kalle", tämä ei implikoi
että Matti olisi pitkä, hän voi olla lyhytkasvuinen.
Todellisuudessa on paljon tapahtumien välisiä suhteita, itse asiassa
todellisuus on täynnä niitä, tätä suhteiden todellisuutta ei useinkaan
huomata. " = " on yksi tapaus suhteesta.
" Identiteetti on vähän monimutkaisempi asia. Ajattele esimerkiksi, että sinusta tehtäisiin toinen täysin identtinen kopio, joka ajattelee kuin sinä ja omaa samat muistot, mutta on silti erillinen tietoisuus. Tuo olisi täysin samanlainen, mutta se on silti eri yksilö ja eri tietoisuus."
Tämä on filosofinen ongelma. Se on eri asia.
Siinä voit pohtia, onko joku sama jossain mielessä, lapsena ja aikuisena.
- Anonyymi
Ovatko aksioomajärjestelmät hyvin perusteltuja tosiuskomuksia - vai pelkkiä uskomuksia? Hyvin perustelu tosiuskomus on tietoa; siis jotain joka on totta suhteessa reaalimaailmaan. Muita maailmoja ei tunnetusti ole havaittu, vaikka niitä uskotaan olevan olemassa.
Maxwell-Lorentzin kenttäteoria, tai yksinkertaisemmin Maxwellin yhtälöt, ovat esimerkki hyvin perustelusta tosiuskomusjärjestelmästä, joka on hyvin sopusoinnussa havaittavissa olevan reaalimaailman kanssa, ja joka täten on onnistuneesti toiminut sähkö- ja tietotekniikan merkittävinä aksioomina (siis tuottanut valtaisan määrän insinööritieteiden käytännön sovelluksia).
Aritmetiikan aksioomajärjestelmä on jo hieman hankalampi tapaus. Onko esim. 1 1=2 järkevä väite suhteessa reaalimaailmaan. Usein on, mutta esim. 1 euro 1 euro ei välttämättä ole 2 euroa. Toteamus 1 € 1€=2€ on järkevä ilmaisu, jos laskettavat eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta (siis ei mitään leikkausta, ovat pistevieraita, toisensa poissulkevia, ortogonaalisia), mutta käytännössä laskettavat eurot korreloivat positiivisesti noususuhdanteen aikana ja korreloivat negatiivisesti laskusuhdanteen aikana talouden syklisyyden seurauksena, jolloin tarkasti ottaen suuremmalla aikajänteellä 1 1=2 ei täsmällisesti ole järkevä kuvaus, vaan meidän on huomioitava yhdysvaikutus, joka saadaan esim. eurojen normitettuna sisätulona, joka tulisi vielä kertoa empiirisesti määräytyvällä suhdannevakiolla, jotta tulisi olisi täsmällinen.
Mutta aritmetiikan perusaksioomat ovat useimmissa tapauksissa varsin realistiset ja toimivat ihan hyvin reaalimaailmassa, joten ovat sinänsä perusteltuja. Mitä yritän sanoa, että tietyissä tilanteissa ne eivät anna parasta mahdollisinta tulosta.
Tieteessä on esimerkkejä myös täysin epärealistisista aksioomajärjestelmistä, jotka ovat pahasti ristiriidassa reaalimaailman kanssa, ja jotka johtavat näennäistieteeseen.
Minkä tahansa aksioomajärjestelmän pätevyyttä voi arvioida kuinka hyvin nämä ovat sopusoinnussa reaalimaailman kanssa. Jotkut aksioomat ovat oikein hyviä, jotkut taas selvästi huonompia. Nämä pitää arvioida tapauskohtaisesti.- Anonyymi
Tosiuskomukset voit pyyhkiä tekstistäsi pois ja työntää sinne mihin ei Kuu paista.
Näin ollen lause:
"---Maxwellin yhtälöt, ovat esimerkki hyvin perustelusta tosiuskomusjärjestelmästä, joka on hyvin sopusoinnussa---"
kirjoitetaan epähuuhaamaailmassa:
"---Maxwellin yhtälöt, ovat esimerkki hyvin perustelusta järjestelmästä, joka on hyvin sopusoinnussa---". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiuskomukset voit pyyhkiä tekstistäsi pois ja työntää sinne mihin ei Kuu paista.
Näin ollen lause:
"---Maxwellin yhtälöt, ovat esimerkki hyvin perustelusta tosiuskomusjärjestelmästä, joka on hyvin sopusoinnussa---"
kirjoitetaan epähuuhaamaailmassa:
"---Maxwellin yhtälöt, ovat esimerkki hyvin perustelusta järjestelmästä, joka on hyvin sopusoinnussa---".Maxwellin yhtälöt kuvastavat erittäin hyvin todellisuutta - ihan testatusti, joten ne ovat kovaa tietoa eli kyseessä on tosiaan tosiuskomus, eikä mikä tahansa uskomus.
"hyvin perustelusta järjestelmästä¤
Ei vaan järjestelmä, joka myös jotain joka on totta. Ei siis mikä tahansa järjestelmä. Tosiuskomusjärjestelmä siis. Marwell-Lorentzin kenttäteoria on testatuin superteoria, joka todellisuuden erinomainen kuvaus makrotasolla.
Jos Maxwellin yhtälöt eivät ole tosiuskomuksia, jotka ovat samalla aksioomia, silloin ei ole kyllä mikään muukaan. Ja vaivumme typerryttävään skeptisismiin eli Sokratesiin tilanteeseen, missä kukaan ei tiedä mitään (edes omaan nimeään). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maxwellin yhtälöt kuvastavat erittäin hyvin todellisuutta - ihan testatusti, joten ne ovat kovaa tietoa eli kyseessä on tosiaan tosiuskomus, eikä mikä tahansa uskomus.
"hyvin perustelusta järjestelmästä¤
Ei vaan järjestelmä, joka myös jotain joka on totta. Ei siis mikä tahansa järjestelmä. Tosiuskomusjärjestelmä siis. Marwell-Lorentzin kenttäteoria on testatuin superteoria, joka todellisuuden erinomainen kuvaus makrotasolla.
Jos Maxwellin yhtälöt eivät ole tosiuskomuksia, jotka ovat samalla aksioomia, silloin ei ole kyllä mikään muukaan. Ja vaivumme typerryttävään skeptisismiin eli Sokratesiin tilanteeseen, missä kukaan ei tiedä mitään (edes omaan nimeään).Maxwellin yhtälöt eivät todellakaan ole mitään tosi- eivätkä mitään muitakaan uskomuksia. Yhtä hyvin voisit väittää että 1 1=2 on tosiuskomus. Tosiuskomukset ovat sinun omaa keksintöäsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maxwellin yhtälöt eivät todellakaan ole mitään tosi- eivätkä mitään muitakaan uskomuksia. Yhtä hyvin voisit väittää että 1 1=2 on tosiuskomus. Tosiuskomukset ovat sinun omaa keksintöäsi.
Tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus. Jos väität, että Maxwellin yhtälöt ovat epätietoa, silloin kyseessä ei ole tosiuskomus, vaan pelkkä uskomus.
"Uskon että Jumala on olemassa"
on uskomus
"Uskon että sähkömagneettinen värähtely on olemassa"
on tosiuskomus.
"Tosiuskomukset ovat sinun omaa keksintöäsi."
Eivät ole. Tieto-opin perusasioita ovat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus. Jos väität, että Maxwellin yhtälöt ovat epätietoa, silloin kyseessä ei ole tosiuskomus, vaan pelkkä uskomus.
"Uskon että Jumala on olemassa"
on uskomus
"Uskon että sähkömagneettinen värähtely on olemassa"
on tosiuskomus.
"Tosiuskomukset ovat sinun omaa keksintöäsi."
Eivät ole. Tieto-opin perusasioita ovat.Sinun tieto-oppisi ja tosiuskomuksesi ovat huuhaata toisin kuin Maxwellin yhtälöt ja 1 1=2.
Minä käytän ja sovellan Maxwellin yhtälöitä työssäni päivittäin eikä minun tarvitse tosiuskoa eikä edes uskoa yhtään mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun tieto-oppisi ja tosiuskomuksesi ovat huuhaata toisin kuin Maxwellin yhtälöt ja 1 1=2.
Minä käytän ja sovellan Maxwellin yhtälöitä työssäni päivittäin eikä minun tarvitse tosiuskoa eikä edes uskoa yhtään mitään.Miksi tulet filosofiapalstalle, jos et ymmärrä edes perusasioita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tulet filosofiapalstalle, jos et ymmärrä edes perusasioita?
Tarkoitat varmaan että pitäisi Ollin ja Belisarion ja muidenkin jutut hyväksyä tuosta vain. Kuulostaa ihan siltä kuin olisi ilmastonmuutospalstalla jossa ei ole mitään annettavaa jos ei ole AGW-uskovainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun tieto-oppisi ja tosiuskomuksesi ovat huuhaata toisin kuin Maxwellin yhtälöt ja 1 1=2.
Minä käytän ja sovellan Maxwellin yhtälöitä työssäni päivittäin eikä minun tarvitse tosiuskoa eikä edes uskoa yhtään mitään."Minä käytän ja sovellan Maxwellin yhtälöitä työssäni päivittäin eikä minun tarvitse tosiuskoa eikä edes uskoa yhtään mitään."
En usko. Sellaista työtä ei olekaan, missä päivittäin pitäisi lähteä Maxwellin yhtälöistä laskemaan jotain. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Minä käytän ja sovellan Maxwellin yhtälöitä työssäni päivittäin eikä minun tarvitse tosiuskoa eikä edes uskoa yhtään mitään."
En usko. Sellaista työtä ei olekaan, missä päivittäin pitäisi lähteä Maxwellin yhtälöistä laskemaan jotain.Ei tarvitse uskoa. En minäkään usko mitään. Kun on kerran Maxwellin yhtälöistä johtanut tarvittavat sähkömagneettisten komponenttien mitoittamiseen tarvittavat kenttäyhtälöt, niin niitä on helppo soveltaa työssä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse uskoa. En minäkään usko mitään. Kun on kerran Maxwellin yhtälöistä johtanut tarvittavat sähkömagneettisten komponenttien mitoittamiseen tarvittavat kenttäyhtälöt, niin niitä on helppo soveltaa työssä.
Milloin sähkömagneettisten komponenttien mitoitukseen tarvitaan kenttäyhtälöitä?
Mitä ylensä tarkoitat sähkömagneettisilla komponenteilla? Elektroniikan komponenttien mitoituksessa ei ainakaan Maxwellia tarvita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin sähkömagneettisten komponenttien mitoitukseen tarvitaan kenttäyhtälöitä?
Mitä ylensä tarkoitat sähkömagneettisilla komponenteilla? Elektroniikan komponenttien mitoituksessa ei ainakaan Maxwellia tarvita.Sähkömagneettisilla komponenteilla tarkoitan keloja, kondensaattoreita, antenneja, aaltoputkia jne. eli rakenneosia, joissa on jännite ja kulkee virta. Noiden mitoitusta ja valmistusta varten johdetaan Maxwellin laeista laskentakaavat. Eikä tarvitse olla mikään tiede- tai tosiuskovainen, jos luottaa siihen, että Maxwellin lait ja niistä johdetut laskentakaavat ovat käyttökelpoisia.
Joku elektroniikkaharrastelija, joka tinailee vahvistimia tms, ei Maxwellin lakeja ja yhtälöitä tietenkään tarvitse, koska kaikki komponentit on suunniteltu ja valmistettu etukäteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähkömagneettisilla komponenteilla tarkoitan keloja, kondensaattoreita, antenneja, aaltoputkia jne. eli rakenneosia, joissa on jännite ja kulkee virta. Noiden mitoitusta ja valmistusta varten johdetaan Maxwellin laeista laskentakaavat. Eikä tarvitse olla mikään tiede- tai tosiuskovainen, jos luottaa siihen, että Maxwellin lait ja niistä johdetut laskentakaavat ovat käyttökelpoisia.
Joku elektroniikkaharrastelija, joka tinailee vahvistimia tms, ei Maxwellin lakeja ja yhtälöitä tietenkään tarvitse, koska kaikki komponentit on suunniteltu ja valmistettu etukäteen.Olen laskenut aaltoputkikomponentteja kuten kiertoelimiä, taika-T liitoksia, aaltoloukkuja ja sovittimia mutta aina olen pärjännyt Smithin kartalla. Kelojen ja konkkien mitoitukseen on johdettu yksinkertaiset laskentakaavat, eikä kukaan ammattilainen niitä enää Maxwellista johda, vaikka se teoreettisena perustana onkin.
Uskon Maxwellin yhtälöihin kuin pässi suuriin sarviinsa, mutta vaikka olen kuokkinut pitkän uran hituvirran parissa, niin käytännössä ei tarvitse juuri koskaan kaivautua Maxwellin yhtälöihin asti.
Tiedän, että FM lähetteen deviaation taajuuskomponenttien arvot pohjautuvat Besselin funktioon, mutta harvoinpa Besselin funktion derivaattaa käytännössä tarvitaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen laskenut aaltoputkikomponentteja kuten kiertoelimiä, taika-T liitoksia, aaltoloukkuja ja sovittimia mutta aina olen pärjännyt Smithin kartalla. Kelojen ja konkkien mitoitukseen on johdettu yksinkertaiset laskentakaavat, eikä kukaan ammattilainen niitä enää Maxwellista johda, vaikka se teoreettisena perustana onkin.
Uskon Maxwellin yhtälöihin kuin pässi suuriin sarviinsa, mutta vaikka olen kuokkinut pitkän uran hituvirran parissa, niin käytännössä ei tarvitse juuri koskaan kaivautua Maxwellin yhtälöihin asti.
Tiedän, että FM lähetteen deviaation taajuuskomponenttien arvot pohjautuvat Besselin funktioon, mutta harvoinpa Besselin funktion derivaattaa käytännössä tarvitaan.Jos kokemuksesta tietää, että kossu oli hyvää ja kädessä oleva pullo on nyt tyhjä, niin miksi pitäisi vielä tosiuskoa että kossu oli hyvää ja pullo on nyt tyhjä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kokemuksesta tietää, että kossu oli hyvää ja kädessä oleva pullo on nyt tyhjä, niin miksi pitäisi vielä tosiuskoa että kossu oli hyvää ja pullo on nyt tyhjä?
Luonnontieteellisiä havaintoja arvioitaessa puhutaan mittauksen tai havainnon luotettavuudesta, ei mistään uskottavuudesta. Jos havainto todetaan riittävän luotettavaksi, niin ei mittaukseen tarvitse uskoa. Riittää, kun luottaa mittaustulokseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kokemuksesta tietää, että kossu oli hyvää ja kädessä oleva pullo on nyt tyhjä, niin miksi pitäisi vielä tosiuskoa että kossu oli hyvää ja pullo on nyt tyhjä?
Minä en ole kirjoittanut tosiuskosta sanaakaan. Huomautin vain, että hyvin harva tarvitsee Maxwellin yhtälöitä jokapäiväisessä työssään. Itse en tunne ainuttakaan, vaikka olen alan ammattilainen.
Jos snobbailee, kannattaa snobbailla asioilla, jotka oikeasti hallitsee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole kirjoittanut tosiuskosta sanaakaan. Huomautin vain, että hyvin harva tarvitsee Maxwellin yhtälöitä jokapäiväisessä työssään. Itse en tunne ainuttakaan, vaikka olen alan ammattilainen.
Jos snobbailee, kannattaa snobbailla asioilla, jotka oikeasti hallitsee.Tosiuskominen tuli tuolla aikaisemmin esille kun joku ihmetteli, miksi ylipäänsä palstalle kirjoittelen tietämättä mitään terminologiasta.
Tässä lainaus wikipediasta, joka voi olla tietysti puutaheinääkin:
"Philosophical methods include questioning, critical discussion, rational argument, and systematic presentation."
Uskominen ei ole mitään noista ja rational argument poistaa sen tasan tarkkaan joukosta. ”Toteamus 1 € 1€=2€ on järkevä ilmaisu, jos laskettavat eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta (siis ei mitään leikkausta, ovat pistevieraita, toisensa poissulkevia, ortogonaalisia), mutta käytännössä laskettavat eurot korreloivat positiivisesti noususuhdanteen aikana ja korreloivat negatiivisesti laskusuhdanteen aikana talouden syklisyyden seurauksena, jolloin tarkasti ottaen suuremmalla aikajänteellä 1 1=2 ei täsmällisesti ole järkevä kuvaus, vaan meidän on huomioitava yhdysvaikutus, joka saadaan esim. eurojen normitettuna sisätulona, joka tulisi vielä kertoa empiirisesti määräytyvällä suhdannevakiolla, jotta tulisi olisi täsmällinen.”
Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella.Anonyymi kirjoitti:
Jos kokemuksesta tietää, että kossu oli hyvää ja kädessä oleva pullo on nyt tyhjä, niin miksi pitäisi vielä tosiuskoa että kossu oli hyvää ja pullo on nyt tyhjä?
”Ajattelen - siispä tosiuskon, että olen olemassa.”
- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Toteamus 1 € 1€=2€ on järkevä ilmaisu, jos laskettavat eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta (siis ei mitään leikkausta, ovat pistevieraita, toisensa poissulkevia, ortogonaalisia), mutta käytännössä laskettavat eurot korreloivat positiivisesti noususuhdanteen aikana ja korreloivat negatiivisesti laskusuhdanteen aikana talouden syklisyyden seurauksena, jolloin tarkasti ottaen suuremmalla aikajänteellä 1 1=2 ei täsmällisesti ole järkevä kuvaus, vaan meidän on huomioitava yhdysvaikutus, joka saadaan esim. eurojen normitettuna sisätulona, joka tulisi vielä kertoa empiirisesti määräytyvällä suhdannevakiolla, jotta tulisi olisi täsmällinen.”
Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella.Joo. Selittelijä sortui pahasti omaan näppäryyteensä. Se on vähän kuin mäkihypyssä, että liika yritys kostautuu.
- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Toteamus 1 € 1€=2€ on järkevä ilmaisu, jos laskettavat eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta (siis ei mitään leikkausta, ovat pistevieraita, toisensa poissulkevia, ortogonaalisia), mutta käytännössä laskettavat eurot korreloivat positiivisesti noususuhdanteen aikana ja korreloivat negatiivisesti laskusuhdanteen aikana talouden syklisyyden seurauksena, jolloin tarkasti ottaen suuremmalla aikajänteellä 1 1=2 ei täsmällisesti ole järkevä kuvaus, vaan meidän on huomioitava yhdysvaikutus, joka saadaan esim. eurojen normitettuna sisätulona, joka tulisi vielä kertoa empiirisesti määräytyvällä suhdannevakiolla, jotta tulisi olisi täsmällinen.”
Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella."Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella."
Naisen euro on 80 c ja viidellä eurollaan ne saavat vain 0,4 l kaljaa, mikä onkin aivan oikein
sillä ne tulevat paljon helpommin humalaan ja rupeavat rähisemään ja soittamaan suutaan. - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Toteamus 1 € 1€=2€ on järkevä ilmaisu, jos laskettavat eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta (siis ei mitään leikkausta, ovat pistevieraita, toisensa poissulkevia, ortogonaalisia), mutta käytännössä laskettavat eurot korreloivat positiivisesti noususuhdanteen aikana ja korreloivat negatiivisesti laskusuhdanteen aikana talouden syklisyyden seurauksena, jolloin tarkasti ottaen suuremmalla aikajänteellä 1 1=2 ei täsmällisesti ole järkevä kuvaus, vaan meidän on huomioitava yhdysvaikutus, joka saadaan esim. eurojen normitettuna sisätulona, joka tulisi vielä kertoa empiirisesti määräytyvällä suhdannevakiolla, jotta tulisi olisi täsmällinen.”
Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella.En sekoita asioita ostovoimaan ja inflaatioon. Kyse on siitä että jo vuoden aikana kun laadimme kansantalouden kirjanpitoa tai laskemme tuloslaskelman tai taseen, kaikki syntyvät eurot korreloivat taloudellisen syklin kanssa - ja tämän seurauksena kaikki eurot korreloivat keskenään. Kysymys on taloudellisiin aikasarjoihin liittyvä ongelma, joka ei tule esille yhden päivän aikana, mutta on relevantti kysymys kun tarkastellaan jo lukuja vuoden aikana makrotasolla.
Eurot eivät ole siis matemaattisesti ortogonaalisia keskenään. Tilanne on sama kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa perinteistä L2-normia ei voi käyttää etäisyysmittarina, koska havainnot eivät viritä ortogonaalista kantaa, vaan joudumme käyttämään monimutkaisempaa etäisyysmittaria hyödyntämällä metrisen tensorin käsitettä.
1 1 =2 on pelkistävä oletus, jonka paikkansapitävyys ei ole selvä, kun tarkastelemme tiettyjä asioita havaintojen ja mittausten maailmassa.
Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta muuttuu vähemmän oudoksi kun ryhtyy rakentamaan tietyistä ilmiöistä toimivaa matemaattista mallia.
Ei todellakaan 1 1=2 ole kiveenhakattu totuus, esim. jos lisäät 1 vesipisaraan 1 vesipisaran et saa 2 vesipisaraa.
jne. Anonyymi kirjoitti:
En sekoita asioita ostovoimaan ja inflaatioon. Kyse on siitä että jo vuoden aikana kun laadimme kansantalouden kirjanpitoa tai laskemme tuloslaskelman tai taseen, kaikki syntyvät eurot korreloivat taloudellisen syklin kanssa - ja tämän seurauksena kaikki eurot korreloivat keskenään. Kysymys on taloudellisiin aikasarjoihin liittyvä ongelma, joka ei tule esille yhden päivän aikana, mutta on relevantti kysymys kun tarkastellaan jo lukuja vuoden aikana makrotasolla.
Eurot eivät ole siis matemaattisesti ortogonaalisia keskenään. Tilanne on sama kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa perinteistä L2-normia ei voi käyttää etäisyysmittarina, koska havainnot eivät viritä ortogonaalista kantaa, vaan joudumme käyttämään monimutkaisempaa etäisyysmittaria hyödyntämällä metrisen tensorin käsitettä.
1 1 =2 on pelkistävä oletus, jonka paikkansapitävyys ei ole selvä, kun tarkastelemme tiettyjä asioita havaintojen ja mittausten maailmassa.
Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta muuttuu vähemmän oudoksi kun ryhtyy rakentamaan tietyistä ilmiöistä toimivaa matemaattista mallia.
Ei todellakaan 1 1=2 ole kiveenhakattu totuus, esim. jos lisäät 1 vesipisaraan 1 vesipisaran et saa 2 vesipisaraa.
jne.Voit testata hypoteesiasi. Laita jokainen kuukausi 1 euro pöytälaatokkoon. Laske kolikot vuoden päästä. Niitä pitäisi olla siellä 12 vuoden jälkeen.
P.S. Kannattaa vaihtaa pankkia, jos tilisiirto ei tule sellaisenaan tilille vaan siitä tippuu euroja pois.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Voit testata hypoteesiasi. Laita jokainen kuukausi 1 euro pöytälaatokkoon. Laske kolikot vuoden päästä. Niitä pitäisi olla siellä 12 vuoden jälkeen.
P.S. Kannattaa vaihtaa pankkia, jos tilisiirto ei tule sellaisenaan tilille vaan siitä tippuu euroja pois.Nyt unohdit taas ostovoiman ja inflaation vaikutuksen rahaasi. Emme voi eristää tosiasiassa makrotalouden tasolla euroja, kuten sinä teit esimerkissä, vaan kaikki vaikuttavat kaikkeen.
Eristetyssä maailmassa eli esimerkissäsi kohtaat joka tapauksessa inflaation tai deflaation.
Perusidea on se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin annetaan niiden opetuksen kautta olevan.
Ceteris paribus -olettamus ei päde kun lasketaan euroja. Tämä johtuu sykleistä. Anonyymi kirjoitti:
Nyt unohdit taas ostovoiman ja inflaation vaikutuksen rahaasi. Emme voi eristää tosiasiassa makrotalouden tasolla euroja, kuten sinä teit esimerkissä, vaan kaikki vaikuttavat kaikkeen.
Eristetyssä maailmassa eli esimerkissäsi kohtaat joka tapauksessa inflaation tai deflaation.
Perusidea on se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin annetaan niiden opetuksen kautta olevan.
Ceteris paribus -olettamus ei päde kun lasketaan euroja. Tämä johtuu sykleistä.”Nyt unohdit taas ostovoiman ja inflaation vaikutuksen rahaasi.”
Nyt ei ole kyse ostovoimasta eikä hintojen noususta, vaan laskemme vaan niitä euroja. Katsotaan montako euroa laatikosta löytyy, kun sinne on laitettu yksi euron kolikko joka kuukausi.
Toistan:
"Sekoitat keskenään rahan määrän ja rahan ostovoiman. Kyllä 1 euro 1 euro on aina 2 euroa. Sen sijaan se mitä näillä euroilla saat ostettua voi vaihdella."- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt unohdit taas ostovoiman ja inflaation vaikutuksen rahaasi. Emme voi eristää tosiasiassa makrotalouden tasolla euroja, kuten sinä teit esimerkissä, vaan kaikki vaikuttavat kaikkeen.
Eristetyssä maailmassa eli esimerkissäsi kohtaat joka tapauksessa inflaation tai deflaation.
Perusidea on se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin annetaan niiden opetuksen kautta olevan.
Ceteris paribus -olettamus ei päde kun lasketaan euroja. Tämä johtuu sykleistä."Perusidea on se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin annetaan niiden opetuksen kautta olevan."
Vaikka eivät olekaan, niin on turhaa etsiä merkitysksiä sieltä, missä niitä ei ole. 1 euro 1 euro on aina 2 euroa, riippumatta siitä, miten tehokas euro on vaihdon välineenä. Käsitteiden sekoittaminen on kyökkifilosofiaa karuimmillaan.
Axioomat on olettamuksia joita tarvii matematiikkaan. Mutta ennen kun teet olettamuksen siitä että A=A, sinun pitää myös tehdä olettamus että on olemassa numeroita, ja että 2 on suurempi numero kuin 1 jne. Numerot on aika abstrakteja juttuja, mutta pääasia että ne on hyödyllisiä.
- Anonyymi
Näen tämän asian uskomuksena.
- Anonyymi
Tieto-opillisen peruskäsitteistön mukaan tietäminen on tosiuskomista.
Tiedon perusmääritelmä on (löytyy alan kirjoista ja wikipediasta):
"tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus"
Toisin sanoen tieto on uskomus, joka on totta. Eli tieto on jotain, joka on totta - ja totta on se mikä on tietoa. Kuinka siis tieto eroaa totuudesta? Ei käytännössä juuri mitenkään: tieto on totuutta ja totuus on tietoa. Todellisuus ja tiedollisuus ovat semanttisesti (lähes) samoja asioita.
Kaikki reaalimaailman väittamät sisältävät epävarmuutta eli ovat pohjimmiltaan todennäköisyysväittämiä. Todennäköisyys kannattaa tulkita uskomusasteena, jotta emme ajautuisi päättelyssä äärettömiin näennäismaailmoihin.
Uskottavuuspäättely on tilastollisen päättelyn tärkein muoto: uskottavuusfunktion avulla tyhjennetään tärkein tietoa havainto/mittausaineistosta esim. matemaattisen mallin muotoon.
Sanat uskomus, tosiuskomus, uskomusaste ja uskottavuus ovat standardikäsitteitä nykytieteessä ja -filosofiassa.- Anonyymi
"Todennäköisyys kannattaa tulkita uskomusasteena, "
Voihan joku tuommoistakin keksiä. Matematiikan ja luonnontieteiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Aksioomat eivät ole mitään uskomuksia tai totuuksia ja luonnontieteissä ja todennäköisyyslaskennassa puhutaan luotettavuudesta.
Kaikki uskomukset ja uskomiset voit työntää sinne, minne ei kuu paista. - Anonyymi
"Epäilynkin pitää joskus loppua"
Wittgenstein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Todennäköisyys kannattaa tulkita uskomusasteena, "
Voihan joku tuommoistakin keksiä. Matematiikan ja luonnontieteiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Aksioomat eivät ole mitään uskomuksia tai totuuksia ja luonnontieteissä ja todennäköisyyslaskennassa puhutaan luotettavuudesta.
Kaikki uskomukset ja uskomiset voit työntää sinne, minne ei kuu paista.Luonnontieteiden perusempiirinen todennäköisyys määritellään nk. toistokoefrekvenssinä täsmällisesti seuraavasti:
Tapahtuman todennäköisyys on tämän suhteellinen esiintymistiheys homogeenisten olosuhteiden vallitessa, kun toistojen määrä lähestyy rajatta äärettömyyttä.
Toisin sanoen todennäköisyys määritellään äärettömässä määrässä identtisiä toistoja.
Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.
Tieteenfilosofiesti objektiivista todennäköisyyttä ei ole olemassa reaalimaailmassa. Reaalimaailmassa on olemassa vain uskomusasteita.
Todennäköisyyden uskomusastetulkinta on yleisesti käytössä insinööritieteissä, taloustieteissä ja lääketieteissä, inter alia. Ei tietoa silti ”tosiuskomukseksi” kutsuta. Oleellista ei ole ainoastaan, että se on tosi, vaan nimen omaan se, että tosi uskomus on hyvin perusteltu. Ja huomaa kirjoitus säännöt: tosi uskomus eikä tosiuskomus.
"tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus”Anonyymi kirjoitti:
Luonnontieteiden perusempiirinen todennäköisyys määritellään nk. toistokoefrekvenssinä täsmällisesti seuraavasti:
Tapahtuman todennäköisyys on tämän suhteellinen esiintymistiheys homogeenisten olosuhteiden vallitessa, kun toistojen määrä lähestyy rajatta äärettömyyttä.
Toisin sanoen todennäköisyys määritellään äärettömässä määrässä identtisiä toistoja.
Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.
Tieteenfilosofiesti objektiivista todennäköisyyttä ei ole olemassa reaalimaailmassa. Reaalimaailmassa on olemassa vain uskomusasteita.
Todennäköisyyden uskomusastetulkinta on yleisesti käytössä insinööritieteissä, taloustieteissä ja lääketieteissä, inter alia.”Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.”
Ei noin. Kun jatkat koetta, niin toistojen myötä todennäköisyys lähestyy tiettyä lukua. Itse virhemarginaalin suuruuden voit laskea toistojen määrästä ja tulosten variaatiosta. Kun tulosta on toistettu tarpeeksi, niin tilastollinen varmuus siitä, mitä tulosta kohti lähestytään varmenee koko ajan. Jos oletat, että koetulos on täysin satunnainen, niin tämäkin voidaan todeta tilastollisesti.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luonnontieteiden perusempiirinen todennäköisyys määritellään nk. toistokoefrekvenssinä täsmällisesti seuraavasti:
Tapahtuman todennäköisyys on tämän suhteellinen esiintymistiheys homogeenisten olosuhteiden vallitessa, kun toistojen määrä lähestyy rajatta äärettömyyttä.
Toisin sanoen todennäköisyys määritellään äärettömässä määrässä identtisiä toistoja.
Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.
Tieteenfilosofiesti objektiivista todennäköisyyttä ei ole olemassa reaalimaailmassa. Reaalimaailmassa on olemassa vain uskomusasteita.
Todennäköisyyden uskomusastetulkinta on yleisesti käytössä insinööritieteissä, taloustieteissä ja lääketieteissä, inter alia."Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä."
Oletko ikinä kuullut Limes funktiosta?
Kun mittauksen toistojen määrää lisätään, pienenee virhetoleranssi. Riittävällä otantamäärällä voimme ilmoittaa todennäköisyyden ja sille /- holkkuman. Todennäköisyys ei tietenkään menetä merkitystään. Logiikkasi on pahasti pielessä. Johtopäätöksesi on suorastaan on absurdi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä."
Oletko ikinä kuullut Limes funktiosta?
Kun mittauksen toistojen määrää lisätään, pienenee virhetoleranssi. Riittävällä otantamäärällä voimme ilmoittaa todennäköisyyden ja sille /- holkkuman. Todennäköisyys ei tietenkään menetä merkitystään. Logiikkasi on pahasti pielessä. Johtopäätöksesi on suorastaan on absurdi."Kun mittauksen toistojen määrää lisätään, pienenee virhetoleranssi. Riittävällä otantamäärällä voimme ilmoittaa todennäköisyyden ja sille /- holkkuman. Todennäköisyys ei tietenkään menetä merkitystään. Logiikkasi on pahasti pielessä. Johtopäätöksesi on suorastaan on absurdi."
Unohdat ympäristön.
Kaikki nykyinen tiede on testattu ajallisesti lyhyen ajanjakson aikana (korkeintaan 150 vuotta) ja paikallisesti Maan pinnalla tai läheisyydessä ja usein myös hyvin harvalukuisen tutkijajoukon toimesta. Eli ts, vaikka mittauksia toistettaisiin äärettömästi samoissa olosuhteissa niin siitä seuraa että loputulos pitäisi paikkaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikkina mahdollisina aikoina kaikkien mahdollisten pätevien tutkijoiden tekemänä.
Jos syklien ideassa on perää (ja minusta on) niin tuontyypisellä tutkimuksella saavutetaan vain ajallis-paikallisesti päteviä lokaaleja "totuuksia".
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun mittauksen toistojen määrää lisätään, pienenee virhetoleranssi. Riittävällä otantamäärällä voimme ilmoittaa todennäköisyyden ja sille /- holkkuman. Todennäköisyys ei tietenkään menetä merkitystään. Logiikkasi on pahasti pielessä. Johtopäätöksesi on suorastaan on absurdi."
Unohdat ympäristön.
Kaikki nykyinen tiede on testattu ajallisesti lyhyen ajanjakson aikana (korkeintaan 150 vuotta) ja paikallisesti Maan pinnalla tai läheisyydessä ja usein myös hyvin harvalukuisen tutkijajoukon toimesta. Eli ts, vaikka mittauksia toistettaisiin äärettömästi samoissa olosuhteissa niin siitä seuraa että loputulos pitäisi paikkaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikkina mahdollisina aikoina kaikkien mahdollisten pätevien tutkijoiden tekemänä.
Jos syklien ideassa on perää (ja minusta on) niin tuontyypisellä tutkimuksella saavutetaan vain ajallis-paikallisesti päteviä lokaaleja "totuuksia".
BelisarioKorjaus edelliseen:
Eli ts, vaikka mittauksia toistettaisiin äärettömästi samoissa olosuhteissa niin siitä EI seuraa että loputulos pitäisi paikkaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikkina mahdollisina aikoina kaikkien mahdollisten pätevien tutkijoiden tekemänä.
(sanoja uupuu kun ajattelee nopeammin kuin pystyy kirjoittamaan)
Belisario (status: edelleen lomalla!) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun mittauksen toistojen määrää lisätään, pienenee virhetoleranssi. Riittävällä otantamäärällä voimme ilmoittaa todennäköisyyden ja sille /- holkkuman. Todennäköisyys ei tietenkään menetä merkitystään. Logiikkasi on pahasti pielessä. Johtopäätöksesi on suorastaan on absurdi."
Unohdat ympäristön.
Kaikki nykyinen tiede on testattu ajallisesti lyhyen ajanjakson aikana (korkeintaan 150 vuotta) ja paikallisesti Maan pinnalla tai läheisyydessä ja usein myös hyvin harvalukuisen tutkijajoukon toimesta. Eli ts, vaikka mittauksia toistettaisiin äärettömästi samoissa olosuhteissa niin siitä seuraa että loputulos pitäisi paikkaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikkina mahdollisina aikoina kaikkien mahdollisten pätevien tutkijoiden tekemänä.
Jos syklien ideassa on perää (ja minusta on) niin tuontyypisellä tutkimuksella saavutetaan vain ajallis-paikallisesti päteviä lokaaleja "totuuksia".
BelisarioEn unohda.
Itse lähestyin aihetta pelkästään mittausteknisestä näkökulmasta. Mitä olosuhteiden muutoksiin tulee, niin tietenkin mittaukset tulee suorittaa samoissa olosuhteissa samalla tavoin, jotta ne olisivat vertailukelpoisia keskenään. Faktaa on, että vaikioidussa ympäristössä toistoilla päästään lähes mielivaltaisiin tarkkuuksiin ja tällöin todennäköisyyskin lähestyy varmuutta, eli toleranssi lähestyy nollaa.
Jos taas halutaan varta vasten saivarrella, ei sille ole mitään loppua. Ei ole kuitenkaan mitään järjellistä syytä olettaa, että esimerkiksi luonnonvakiot olisivat avaruuden eri osissa erilaiset. Jos perustat huuhaasi tuolle pohjalle, olet syvällä suossa.
Jos ja kun tieteen tulokset pätevät tässä ja nyt, on ehdottomasti parempi luottaa tieteeseen kuin kuvitella universumissa olevan olosuhteita, joissa tiede ei pätisi.
Ps. Mikään havainto ei viittaa syklisyyteen ainakaan universumin suhteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjaus edelliseen:
Eli ts, vaikka mittauksia toistettaisiin äärettömästi samoissa olosuhteissa niin siitä EI seuraa että loputulos pitäisi paikkaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikkina mahdollisina aikoina kaikkien mahdollisten pätevien tutkijoiden tekemänä.
(sanoja uupuu kun ajattelee nopeammin kuin pystyy kirjoittamaan)
Belisario (status: edelleen lomalla!)Useimmiten tuntuu, että kirjoitat paljon nopeammin kuin mitä olet ehtinyt ajatella.
Esimerkiksi seuraava väitteesi on ihan suoraan sanoen hölmö.
”Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.”
Todennäköisyyden merkitys tai edes tarkkuus ei riipu siitä, voimmeko tehdä äärettömän määrän mittauksia. Todennäköisyydet edellyttävät aina rajattuja reunaehtoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Useimmiten tuntuu, että kirjoitat paljon nopeammin kuin mitä olet ehtinyt ajatella.
Esimerkiksi seuraava väitteesi on ihan suoraan sanoen hölmö.
”Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.”
Todennäköisyyden merkitys tai edes tarkkuus ei riipu siitä, voimmeko tehdä äärettömän määrän mittauksia. Todennäköisyydet edellyttävät aina rajattuja reunaehtoja."Esimerkiksi seuraava väitteesi on ihan suoraan sanoen hölmö."
Tuo lainaus ei ollut minun tekstistäni. Olen jo varmaan koko tämän vuoden allekirjoittanut kaikki viestini Belisario nimemerkillä enkä ole siis esiintynyt ananyyminä hyvin pitkään aikaan (=vuosiin?!)
...
Minusta ei ole olemassa mitään universaaleja "luonnonlakeja" vaan kaikki ilmiöt käyttäytyvät paikallisten olosuhteiden mukaan ja tieteellisessä tutkimisessa siihen paikalliseen olosuhteeseen vaikuttavat lokaalin avaruuden (=aurinkokunnan massakeskittymien/stressipisteiden keskinäisen geometrian tuottavat harmooniset resonanssivaikutukset jotka muodostavat muotteja tai templaatteja paikallisille tapahtumille ja niissä olosuhteissa eläville biologisille olioille että myös aineen käyttäytymiselle vaikka fysikaalisen aineen tasolla ne vaikutukset ovat yleensä hyvin heikkoja fluktuaatioita eli ts. se mitä kutsua gravitaatiovaikutukseksi voi minusta periaatteessa olla juuri se voima tai energia joka tuottaa kaiken olemassaolevan käyttäytymisen, muodon ja vuorovaikutuksen todennäköisyydet eri aikoina ja eri paikoissa) kunkin hetkinen konfiguraatio sekä hyvin paljon myös sen tutkijayksilön tai tutkijaryhmän intentio mikä voi ilmetä esim. mikrotason psykokineesinä monissa varsinkin suurta tarkkuutta vaativissa fysiikan ja kemian kokeissa ja paljon suurempi vaikutus sillä kuka tutkii on varsinkin ns. ihmistieteissä eli psykologiassa ja sosiologiassa. (=kiva lause!)
Ts. kaikki mahdolliset totuudet ovat aina paikallisia totuuksia ja niiden "totuuksien" olettaminen joksikin universaaleiksi tai absoluuttisiksi totuuksiksi on pelkkää uskomusta ja toiveajattelua.
Ei kannata sotkea ja sekoittaa tieteen käyttämiä käsitteellisiä työkaluja konkreettisiin olioihin jotka nekin aina ovat vain jonkintasoisia abstraktioita siitä äärimmäisestä kokonaisuudesta eli erilliseksi oletetut bitit, kvarkit,atomit,molekyylit, solut, yksittäiset oliot ovat kaikki enemmän tai vähemmän abstraktoita ja vain käsitteellisiä työkaluja ja siinä mielessä illuusiota ja samalla osa-totuuksia.
Tällainen hahmotus varmaan hyvin harvaa miellyttää koska se käytännössä muuntaa kuvitellun ja oletetun tietämisen tunteen pelkäksi luulemiseksi mutta positiivinen puoli on minusta että se lähestyy aitoa realismia jossa illuusiot vähitellen karsiutuvat pois ja ego eli ns. väärä persoonallisuus/vieras installaatio muuttuu vähitellen aidoksi minuudeksi joka on tavallaan sekä tyhjä että "kuollut" mutta samalla ainutkertainen ja ainutlaatuinen osa ihmisestä joka helposti hautautuu hautautuu kasvatuksen ja koulutuksen alle syvälle alitajuntaan ja pulpahtelee esille korkeintaan unissa, huumeiden vaikutuksen alaisena ja poikkeuksellisissa tietoisuuden tiloissa hyvin satunnaisesti tai joillakin ei koskaan ainakaan siten että sellainen tulee noteeratuksi. (=toinen kiva lause!)
Ei mulla muuta nyt tällä erää:D
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Useimmiten tuntuu, että kirjoitat paljon nopeammin kuin mitä olet ehtinyt ajatella.
Esimerkiksi seuraava väitteesi on ihan suoraan sanoen hölmö.
”Emme voi kuitenkaan saavuttaa tai päästä äärettömyyden lähelle, jolloin todennäköisyys menettää merkityksensä.”
Todennäköisyyden merkitys tai edes tarkkuus ei riipu siitä, voimmeko tehdä äärettömän määrän mittauksia. Todennäköisyydet edellyttävät aina rajattuja reunaehtoja.Hölmöys on ihan sinun päässäsi. Kysymys ei ole tarkkuudesta. Vaan siitä kuinka todennäköisyys tulkitaan: Tulkitaanko se ideaalimaailmassa vai reaalimaailmassa.
Tällä todennäköisyyden tulkinnalla on paljoinkin merkitystä. Ihmiset elävät reaalimaailmassa, mutta luonnontieteet tulkitsevat todennäköisyyden "Monissa vaihtoehtoisissa maailmoissa". Ei ole kuin yksi maailma ja se on tämä maapallo jossa elämme.
Katsos kun - ei kysy ole pelkästään laskemisesta - kaikki havainnot ja mittaukset pitää myös tulkita järkevästi.
PS. Todennäköisyys on luonnontieteissä määritelty äärettömyydessä. Ja äärettömyyttä ei ole olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölmöys on ihan sinun päässäsi. Kysymys ei ole tarkkuudesta. Vaan siitä kuinka todennäköisyys tulkitaan: Tulkitaanko se ideaalimaailmassa vai reaalimaailmassa.
Tällä todennäköisyyden tulkinnalla on paljoinkin merkitystä. Ihmiset elävät reaalimaailmassa, mutta luonnontieteet tulkitsevat todennäköisyyden "Monissa vaihtoehtoisissa maailmoissa". Ei ole kuin yksi maailma ja se on tämä maapallo jossa elämme.
Katsos kun - ei kysy ole pelkästään laskemisesta - kaikki havainnot ja mittaukset pitää myös tulkita järkevästi.
PS. Todennäköisyys on luonnontieteissä määritelty äärettömyydessä. Ja äärettömyyttä ei ole olemassa."Todennäköisyys on luonnontieteissä määritelty äärettömyydessä. Ja äärettömyyttä ei ole olemassa."
Ja sitten yksi luonnontieteellinen artikkeli, jossa noin väitetään. Tuo on täyttä pöljäilyä taas kerran. Anonyymi kirjoitti:
En unohda.
Itse lähestyin aihetta pelkästään mittausteknisestä näkökulmasta. Mitä olosuhteiden muutoksiin tulee, niin tietenkin mittaukset tulee suorittaa samoissa olosuhteissa samalla tavoin, jotta ne olisivat vertailukelpoisia keskenään. Faktaa on, että vaikioidussa ympäristössä toistoilla päästään lähes mielivaltaisiin tarkkuuksiin ja tällöin todennäköisyyskin lähestyy varmuutta, eli toleranssi lähestyy nollaa.
Jos taas halutaan varta vasten saivarrella, ei sille ole mitään loppua. Ei ole kuitenkaan mitään järjellistä syytä olettaa, että esimerkiksi luonnonvakiot olisivat avaruuden eri osissa erilaiset. Jos perustat huuhaasi tuolle pohjalle, olet syvällä suossa.
Jos ja kun tieteen tulokset pätevät tässä ja nyt, on ehdottomasti parempi luottaa tieteeseen kuin kuvitella universumissa olevan olosuhteita, joissa tiede ei pätisi.
Ps. Mikään havainto ei viittaa syklisyyteen ainakaan universumin suhteen.”Ei ole kuitenkaan mitään järjellistä syytä olettaa, että esimerkiksi luonnonvakiot olisivat avaruuden eri osissa erilaiset.”
En näe tuossa esityksessä mitään epätieteellistä. Belissarion tulee vain esittää, mitkä luonnonlait tai vakiot muuttuvat ja sitten kuvata, mitkä havainnot tukevat tätä.
Toistaiseksi tieteessä oletetaan, että fysiikan lainalaisuudet ovat koko unversumissa samoja ja etteivät ne muutu paikan tai ajan mukana. Mutta kyllä jossain yhteyksissä tätäkin on kyseenalaistettu - oleellista on esittää havainnot ja perustelu tätä väitettä tukemaan.
Mutta voimme ottaa myös esimerkin. Ajatellaan, ettei suhteellisuusteoria olisi tiedossa joku esittäisi, että aika kulkee eri nopeudella suuren massallisen kappaleen lähellä. Hänelle voitaisiin nauraa, kunnes riippumattomat tutkijat huomaisivat mittauksien tukevan tätä väitettä. Sitten alkaisi ihmettely.
- Anonyymi
"Matemaattiset aksioomat ovat kaikki asioita, jotka me koemme oikeaksi vahvan induktiivisen päättelyn kautta. Induktiivinen päättely ei ole koskaan varmaa, mutta en ole vielä koskaan tavannut ketään, kuka kiistäisi matemaattiset induktiiviset totuudet kuten sen, että numero on yhtä suuri itsensä kanssa."
Joukko-opin äärettömyysaksiooma on kiistanalainen monien filosofien ja matemaatikkojen mielestä. Mitään ääretöntä ei ole olemassa.
Finiittistä matematiikkaa on kehitetty vuodesta 1957 lähtien ja kehitystyö jatkuu edelleenkin. Siitä puuttuu äärettömyydet ja irrationaaliluvut yms. - Anonyymi
Aksioomat ovat sääntöjä, joita ei saa kyseenalaistaa missään olosuhteissa.
Näin varmistetaan, että päättely on korkeatasoista.
Esim. Joukko-opissa yksi perusaksiooma on, että tyhjä joukko on aina olemassa, vaikka se on ei-yhtään-mitään eli olematon olio. Olemattomat oliot ovat siis aina olemassa.
Kun etenemme loogisesti aksioomista lähtien - kuten kaikki järkevät ihmiset tekevät - huomaamme että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä.
Kukaan järkevä ihminen ei kyseenalaista aksioomia.- Anonyymi
Näitä palstoja lukiessa tuntuu usein, että älykkäiden ajatusten joukko on yhtä kuin tyhjä joukko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalaisaloite Elokapina määrättävä lakkautettavaksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Erittäin hyvä ja kannatettava aloite!1872865Stubb ohjeisti Natoa: "Vapauttakaa ohjukset"
Presidentti Stubb linjasi amerikkalaismedia CNN:n haastattelussa, että Nato-maiden pitäisi ”todellakin” antaa Ukrainalle2452479Seiska: Suhdekohussa rypenyt Anssi Heikkilä paljastaa - Pernilla Böckermanin kanssa tällaiset välit
Anssi Heikkilä ja Pernilla Böckerman tanssivat yhdessä TTK:ssa ja heidän ympärillään spekuloitiin suhteesta. Nyt Heikkil52078Ilouutinen: Sohvaperunat Soile ja Jorma taas TV:ssä - Sohvikset jo 18 kautta - Onnea!
Onnea Sohvikset 18 kautta! Ja ihana Soile (ja Jorma!) taas mukana! Lue lisää ja katso Soilen hauska kuva tästä: https:131429Elokapinan kielto aloite kerää nimikirjoituksia kovaa vauhtia !
Nyt klo 14 mennessä nimiä on jo liki 17000 allekirjoitusta. Nyt niitä nimiä vaan lisää meille riittää no3721330Elokapinan lakkautusaloite 50 000 nimeä
Ja lisää tulee, kohta on Ylenkin uutisoitavaa aloitteesta. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/141433541236Hei, mies, kirjoita jotain minusta
Plus jokin tunnistemerkki/kirjain nimessäni. En todellakaan ymmärrä, pidätkö minusta vai toisesta naisesta. Et ole koska531132Piupali Paupali
Kun en mä tunne teitä... Hyvät huomenet ja mukavat päivät ja hyvät viikonloput, arvoisat naiset ja herrat. 😊🎩🎪🤹🏼♂️1671114- 801096
Mukavaa sunnuntai päivää
Kirsille ja mukaville ihmisille jos täällä enää ovat. 😊☕🌞🍁🧡 Jos eivät ole, niin sitten poistun.2511095