minulla on kahdeksan vuotias leikattu naaraskissa ja aikoisin ottaa sille pennun kaveriksi. Se on alkanut lihoomaan ja on muutenkin laiska(silloin kun sattuu menopäivä sitä ei pidä mikään). ajattelin kissanpennun virkistävän sitä ja saisi LEIKKIkaverin.
Kissani on kuitenkin hyvin äkäinen muille kissoille...paria vanhaa pantua ja entistä sulhoa lukuun ottamatta(entisessä kodissa oli tosi huonot olot). aina kun joku kissa sattuu olemaan sen silmänulottuvilla se hyökkää. pihalta ei kyllä karkaa minnekkään.
miten saisin kissani tottumaan uuteen kissanpentuun. varovaisesti, mutta varmasti. ajattelin ottaa tyttöpennun.....?
Kissani on kuitenkin hyvin äkäinen muille kissoille...paria vanhaa pantua ja entistä sulhoa lukuun ottamatta(entisessä kodissa oli tosi huonot olot). aina kun joku kissa sattuu olemaan sen silmänulottuvilla se hyökkää. pihalta ei kyllä karkaa minnekkään.
miten saisin kissani tottumaan uuteen kissanpentuun. varovaisesti, mutta varmasti. ajattelin ottaa tyttöpennun.....?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuulostat siltä, että olet itse kyllästynyt katselemaan "vanhaa" kissaa ja haluat piristystä itsellesi, et kissallesi.
Jos kissasi suhtautuu kiukulla toisiin kissoihin, niin älä nyt ihmeessä ota kotiisi kissanpentua sitä ärsyttämään. Vanha kissa ei välttämättä jaksa katsella pennun riehumista. Tiedän tuollaisia vastaavanlaisia tapauksia, että vanhalle on otettu seuraksi nuori. Ja kun se vanha ei ole sietänyt sitä nuorta, ja kun se pentu on ollut ihmisten mielestä vanhaa kivempi, on vanha viety piikille tekosyyn varjolla.
Yritä keksiä virikkeitä kissallesi. Vanhempikin kissa kaipaa leikittelyä, vaikka se ei enää kirmaisikaan lelun perässä kuin pentu. Eikä 8-vuotias ole vanha. Minun kissani ovat iältään 13 ja 11. Nekään eivät vielä ole vanhuksia. Kyllä ne innostuvat, kun niitä leikityttää.
en tietenkään ajattele vain itseäni!!!!!
kissani on minulle niin rakas etten voisi vaihtaa sitä mistään hinnasta!!!!!!!!!!!!!!! se vain on ollut niin kauan ilman kissakaveria ja kyllä se leikkii ja "kirmaa" lelujen perässä kuin pentu...se leikkii vanhan sulhonsa (joka käy meillä n. kerran kahdessa kuussa)kanssa niin onnellisesti ja sen jälkeen nukkuvat kylkikyljessä. moni onkin ihmetellyt sen ikää ja kun vielä ennen meille tuloa sitä ei leikittänyt koskaan kukaan eikä se leikkinytkään vaikka minkä moista huiskaa pyöritti.
sitäpaitsi sullahan on kaksi kissaa..._kaksin aina kaunihimpi.
ei kissaan voi kyllästyä... sulla taitaa olla kokemusta kun ajattelet noin... sitäpaitsi mulle on ehdotettu sitä (että kissani olisi vieläkin onnellisempi). kun kissaani vaivaa leikkauksen jälkeinen "laiskuus" se kyllä leikkii vauhdikkaasti, mutta välillä sillä on yksinäistä. kun esim kotoa on kaikki poissa koulussa töissä ym.
Muiden ihmisten kyllästymisistä on kokemuksia, olet siinä ihan oikeassa.
Meillä oli vanha kissa yli seittemäntoista kun taloon tuli pentu, pieni ja leikkisä ja elämäniloinen. Vanhus oli jo raihnainen ja äkäinen, varmaan jotenkin sairaskin (ei kyllä lääkäri mitään erityistä löytänyt) ja aika arvaamaton "käsitellä". Pieni pentu tahtoi leikkiä. Vanhus huitas, sähisi ja läpsi minkä kerkes. Sillä seurauksella että kissat piti päivisin (kahdestaan kotona) pitää ehdottomasti eri huoneissa ja meidänkin vahtiessa niitä ei voinut pitää lähekkäin.
Vanhus täytti kahdeksantoista ja pian sen jälkeen kunto meni niin huonoksi että vietiin lääkärille viimeiselle piikille.
Elo rauhottui ja vuoden päästä hankimme toisen pennun (vanhan pennun "velipuoli"). Nämä kaksi tulevat nyt uskomattoman hyvin toimeen keskenään, nuolevat toisiaan, leikkivät ja ovat onnellisia. Kuitenkin olen huomaavinani vanhemmassa pennussa merkkejä lapsuusajan "traumoista" kun "isoveli" kohteli niin ärhäkästi, se yrittää nyt ehkä tehdä kaikkensa jotta sekä se itse että sen pikkuveli tuntisi olonsa turvalliseksi.
Että harkitse vielä (kaheksan vuotias ei kyllä oo mikään vanha, jos äkäinen niin sairas?) tai ainaki tutustuta kissat TOSI varovasti...
kissani on täysin terve enrgiapakkaus(nukkuu yhtä paljon kun pennut), paitsi hammaskivi käydään poistamassa tuota pikaa ja se on leikattu vasta 4 kk sitten. ajattelin ottaa uuden kissan joltain tutulta, että voisin pakon vaatiessa palauttaa sen. nyt vain oli kyse, että miten totutan ne toisiinsa TOSI varovasti...
kissani oikea enkeli ihmisille. sille voisi trehdä mitä vaan eikä se tee mitään... paitsi silloin kun korvat olivat tosi tosi kipeät.
Ostin rotukissan viimekesänä tyttökissalleni kaveriksi. Olin leikkauttanut vanhemman kissan parikuukautta aikaisemmin. Totuttelin kissat niin, että paripäivää kissat olivat heti erossa toisistaan (eri huoneissa). Vanhempi kissa sai kuunnella outoja äääniä ja haistella uuden kissan hajuja. Olin jo aikaisemmin tuonut hajuja mukanani esim. pyyhkeessä kun kävin pentua katsomassa. Noh vanhempi kissa oli tietenkin kiinnostunut tietämään kuka uusi tulokas oli ja seuraavana päivänä pistin uuden pennun kantokoppaan ja toin sen uuden kisun esiteltäväksi. sitä kokeilin muutaman kerran (pari päivää) ja pikkuhiljaa päästin sitten kisun vapaaksi. heti ei yhteiselo sujunut, mutta viikonpäivät siinä meni ja nyt kisut ovat parhaita kavereita. Kyllä se vanhakin kissa tutustuu kunhan tekee sen hitaasti ja rauhallisesti. Vanhan kissan ehdoilla.
...minäkin tein, ja hyvin toimi nämä totuttamiskonstit meilläkin! Siis muistakaa hyvät ihmiset, että kissoja ei missää nimessä saa tyrkyttä toisilleen, eikä niitä kannata päästää liian nopeasti vapaasti keskenään, tai voi olla ettei kissoista tule koskaan ystäviä.
www.lemmikkipalstat.net kissa-asiaa sivuilla on muuten käyty ihan asiallista keskustelua aiheesta, ja sieltä löytyy hyviä neuvoja. Kannattaa käydä sivuilla ja selailla lähetettyjä viestejä taaksepäin.