Koskeeko tämä jo 1958 vuotiaita

Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

Ota huomioon, että 1950-luvulla syntyneillä eläke alkoi kertyä vasta 23 v. täytettyään, vaikka olisi mennyt töihin jo 15-vuotiaana. Oli melko yleistä, että työnteko aloitettiin jo 15-16 vuotiaana koulusta päästyä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

Tuo on paskapuhetta. Eläkejärjestelmässä ei ole sen kummemmin mitään vapaamatkustajia. Useimmiten ihmisillä on vaan niin hatarat tiedot eläkejärjestelmästä, että toistelevat noita toisilta kuultuja juttuja totena.

Anonyymi kirjoitti:

Ota huomioon, että 1950-luvulla syntyneillä eläke alkoi kertyä vasta 23 v. täytettyään, vaikka olisi mennyt töihin jo 15-vuotiaana. Oli melko yleistä, että työnteko aloitettiin jo 15-16 vuotiaana koulusta päästyä.

Lue lisää

Totta, työeläkemaksut maksettiin kuitenkin jo 18-vuotiaasta alkaen. Eli 5 vuotta maksettiin ilman että eläke kertyi.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Minun muistini mukaan oppikoulun lukukausimaksu pyöri 70-luvun alussa jossain noin 100 mk/lukukausi eli vajaat parikymmentä euroa. Ruuasta maksettiin 10-15s/ateria.
Taisi niissä olla pieniä koulukohtaisia erojakin...
Palkkatasoa yleisesti en kyllä muista kovin hyvin, mutta isäni oli tuolloin valtion virkamies ja joskus muistan hänen sanoneen palkkansa olleen jotain noin 1200 mk/kk. Ja sitä pidettiin kohtuullisen hyvänäkin. Oliko sitten 60-luvulla, luultavasti, vai 70-luvun vaiheessa vai milloin... en muista.

Anonyymi kirjoitti:

70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Onko tosiaan niin, että vuonna 1972 AB ajokortti olisi maksanut vain 76,50 markkaa?
Kun itse ajoin ajokortin vuonna 1992, sai pelkän B-kortin, ei enää moottoripyöräkorttia kylkiäisenä, piti suorittaa myös 2.vaihe ja koko lysti autokoulussa maksoi yli 5000 markkaa!
Parissakymmenessä vuodessa helvetillinen hinnannousu!

Anonyymi kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että vuonna 1972 AB ajokortti olisi maksanut vain 76,50 markkaa?
Kun itse ajoin ajokortin vuonna 1992, sai pelkän B-kortin, ei enää moottoripyöräkorttia kylkiäisenä, piti suorittaa myös 2.vaihe ja koko lysti autokoulussa maksoi yli 5000 markkaa!
Parissakymmenessä vuodessa helvetillinen hinnannousu!

Lue lisää

Ei, vaan 1972 AB-kortti maksoi n 600 markkaa. Ja ABC-kortti n 800 markkaa. Eli euroissa noin 100€ ja vähän yli 130€ . Nuo siis autokouluhintoja. Luultavasti sitten vielä korttiin liittyi jotain leimaveroja ja muita kuluja ja kai se inssillekin joku markka annettiin. En muista tarkemmin.
Silloin ei ollut kuin yksi vaihe ja teoriatunteja 10 AB- ja 20 ABC-korttiin. Ajotuntien määriä en muista.

Nousu on silti ’helvetillinen’ parissakymmenessä vuodessa.

Mistä sait tuon 76,50 mk?

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan 1972 AB-kortti maksoi n 600 markkaa. Ja ABC-kortti n 800 markkaa. Eli euroissa noin 100€ ja vähän yli 130€ . Nuo siis autokouluhintoja. Luultavasti sitten vielä korttiin liittyi jotain leimaveroja ja muita kuluja ja kai se inssillekin joku markka annettiin. En muista tarkemmin.
Silloin ei ollut kuin yksi vaihe ja teoriatunteja 10 AB- ja 20 ABC-korttiin. Ajotuntien määriä en muista.

Nousu on silti ’helvetillinen’ parissakymmenessä vuodessa.

Mistä sait tuon 76,50 mk?

Lue lisää

Rahanarvon muuntimella:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

"Vuoden 2020 rahamäärää 100,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 1972 oli 76,50 markkaa."

Anonyymi kirjoitti:

Rahanarvon muuntimella:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

"Vuoden 2020 rahamäärää 100,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 1972 oli 76,50 markkaa."

Lue lisää

Minä vain yksinkertaistin niin päin, että 600 mk olisi noin 100€ ja käytin sitä muuntokertointa, jolla markat aikanaan muutettiin euroiksi. Tuo muuntokerroinhan oli hieman vajaat 6 eli 1€ oli tuolloin hieman vajaa 6 markkaa.

En siis huomioinut mitään elinkustannusindeksejä enkä rahan arvomuutoksia.

Anonyymi kirjoitti:

Minä vain yksinkertaistin niin päin, että 600 mk olisi noin 100€ ja käytin sitä muuntokertointa, jolla markat aikanaan muutettiin euroiksi. Tuo muuntokerroinhan oli hieman vajaat 6 eli 1€ oli tuolloin hieman vajaa 6 markkaa.

En siis huomioinut mitään elinkustannusindeksejä enkä rahan arvomuutoksia.

Lue lisää

joo, mutta eikös se markan muuntokerroin päde vain vuoden 2002 markkoihin, kun ne muutettiin euroiksi? Eihän markan arvokaan pysynyt samana vuodesta 1972 vuoteen 2002.
No mutta asiahan selvisi kyllä jo tästä pienestä viilailusta huolimatta :)

Anonyymi kirjoitti:

joo, mutta eikös se markan muuntokerroin päde vain vuoden 2002 markkoihin, kun ne muutettiin euroiksi? Eihän markan arvokaan pysynyt samana vuodesta 1972 vuoteen 2002.
No mutta asiahan selvisi kyllä jo tästä pienestä viilailusta huolimatta :)

Lue lisää

Olet oikeassa. Aina näissä keskusteluissa eri vuosikymmenten hinnoista ja maksuista pitäisi tietenkin ottaa huomioon rahan arvojen muutos ja tietysti muutkin indeksit, elintasomuutokset, palkkataso jne, jos halutaan saada vertailukelpoisia lukuja.

Sama koskee tietysti näitä eläkeasioitakin, joista koko juttu lähti liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Miten nuo sun kouluasiat liittyy eläkejärjestelmään jostain 50 vuoden takaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miten nuo sun kouluasiat liittyy eläkejärjestelmään jostain 50 vuoden takaa?

Ei mitenkään. Tuohan oli kommentti vain edeltävään kirjoitukseen, jossa päiviteltiin entisajan ’halpoja’ eläkevakuutusmaksuja. Eli kaikki muukin oli ’halvempaa’ ennen, ei vain eläkevakuutusmaksut. Muutenkin keskustelu entisaikojen jonkun yksitäisen asian ’halvemmista’ kustannuksista vertaamatta sitä yleiseen kustannustasoon ja tulotasoon.
Se oli kirjoituksen pointti.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

Vai niin..
Ja kaikki nuorna miesnä tehdyt työt karsittiin pois eläkettä laskettaessa

1965– ja sen jälkeen syntyneet.

Eläkeikä kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Mikähän tilanne vuonna 2030 noilla on?

Portaittain nousee ja eläkeputki poistui tämän hallituksen toimesta.Ainoa puolue hallituspuolueista joka vastusti toimia oli Vasemmistoliitto.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a2e93b1f-7615-4870-82e4-aeba58987f16

Käytänössä toimen tarpeellisuutta voi kyseenalaistaa sillä eläkekassat suorastaan pursuavat rahaa. Tuotto tietty kasvaa kun ei makseta ulos ,mutta eläkeläisköyhyys lisääntyy.

https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kevan-sijoituksille-ennatyksellinen-64-miljardin-euron-tuotto/

Eläkevarat ovat olleet kasvusuuntauksessa jo pidemmän aikaa,joten toimia säästömielessä on vaikea mieltää:

https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-ja-rahavirrat/

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001867573.html