Kuinka monen meistä on luovuttava perinnöstä kun esim isoisäni kuolee ja isoisän tytär (äitini) ja hänen lapsensa eivät halua sekaantua perintöön? Äidilläni on myös miesystävä. Eivät ole naimisissa, mutta molemmilla on testamentti toisen hyväksi. Miesystäväkään ei halua sekaantua perintöön. Isoisällä on muitakin lapsia ja lapsenlapsia ja meidän puolestamme saavat kyllä tapella keskenään perinnöstä.
Miten tämä luopuminen käytännössä tehdään? Se kai tehdään testamentin tiedoksiannon yhteydessä, mutta mikä tämä tiedoksianto oikeastaan on? Onko se tilaisuus missä on oltava henkilökohtaisesti paikalla vai onko se kirjallinen tiedoksianto?
Miten tämä luopuminen käytännössä tehdään? Se kai tehdään testamentin tiedoksiannon yhteydessä, mutta mikä tämä tiedoksianto oikeastaan on? Onko se tilaisuus missä on oltava henkilökohtaisesti paikalla vai onko se kirjallinen tiedoksianto?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tytär ja hänen lapsensa tekevät luopumisen, jolloin muut isoisän perilliset jakavat pesän keskenään.
Luopuminen tehdään kirjallisesti esim. antamalla kirjallinen ilmoitus pesän varoja hoitavalle henkilölle. Luopumisen voi tehdä myös perunkirjoituksessa ilmoittamalla asiasta perunkirjoitusta hoitavalle.
Luopuminen on mahdollinen myös testamentin tiedoksiannossa, jolloin perillinen hyväksyy testamentin, jolla muut kuin hän saa perinnön. Tiedoksiannossa perillinen saa kirjallisen ilmoituksen testamentista ja jäljennöksen siitä. Tiedoksianto allekirjoitetaan vastaanotetuksi. Jollei perillinen allekirjoita todistusta sen vastaanottamisesta, käytetään haastetiedoksiantoa, jolloin haastemies antaa testamentin tiedoksi.
Edellinen ei maininnut, että on luovuttava pesään, jolloin perintö menee pesän osakkaaksi jääneille.
Kehoittaisin luopumaan jonkin hyväntekeväisyysjärjestön tai jonkun liiton tai säätiön hyväksi. Esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Reumaliitto, Pelastusarmeija ja näidenhän ei tarvitse maksaa lahja- tai perintöveroja.
"Kehoittaisin luopumaan jonkin hyväntekeväisyysjärjestön tai jonkun liiton tai säätiön hyväksi."
Jos lupuminen tapahtuu jonkin hyväksi, kyseessä ei ole perintökaaren mukainen perinnöstä luopuminen vaan perintöosuuden luovutus, josta seuraa verotuksellisesti perintövero luopujalle. Perintö katsotaan tällöin siis ensin vastaanotetuksi, josta saaja joutuu maksamaan perinöveron ja sen jälkeen luovutetuksi ko. järjestölle yms.
Perinnöstä luopumisen tulee aina olla täydellistä. Mitään määräyksiä minne tai kelle luovutus tapahtuu ei saa käyttää (jos haluaa välttää perintöveron).
Kuitenkin verottajan asia on milloin miten verotus suoritetaan. Verottaja voi jättää perintöveron suorittamatta luovuttajalta, kun ei ole ryhtynyt perintöön.
Juuri äsken tuli ilmi, että kuolinpesän osakkaita ei ollut verotettu vuosiin ja kun luopumisia oli tehty määräten nimeltä vain osa sijaan tulleista lapsista, niin luopujaa ei verotettu, vaan vain lapsia. Yksi luopuja oli perunut luopumisena ja verot tulivat vain hänelle, ei katsottu, että olisi aiheellista verottaa lahjasta.
Verotuksen kanssa on vähän sama kuin riippumattoman tuomioistuimen päätösten kanssa - kuka milloinkin on tuomioita jakelemassa.