Rakkaalleni

Kiitos. :)

Kiitos, kiitos. :)

Kiitos, tämä rakastettu on rakastettu joka ei tiedä olevansa muusani runoissani. :)

JanK kirjoitti:

Kiitos, tämä rakastettu on rakastettu joka ei tiedä olevansa muusani runoissani. :)

Hän on eräänlainen salaisen "rakastamisen" kohde ja polte sielussani.

JanK kirjoitti:

Hän on eräänlainen salaisen "rakastamisen" kohde ja polte sielussani.

Aika kiinnostava näkökulma, todellakin.

Anonyymi kirjoitti:

Aika kiinnostava näkökulma, todellakin.

;-)

JanK kirjoitti:

;-)

Kun meidän yhdessäolo alkaa, se on tavallaan pyhää.

Täytyy varoa, ettei se rikkoontuisi.

On tässä ollut niin pitkä matka

Anonyymi kirjoitti:

Kun meidän yhdessäolo alkaa, se on tavallaan pyhää.

Täytyy varoa, ettei se rikkoontuisi.

On tässä ollut niin pitkä matka

Hmm.

Tekisi mieli repiä sydän rinnasta ja paiskata se maahan tallottavaksi.

Niin paljon se tuntee ja kipua etenkin.

JanK kirjoitti:

Hmm.

Tekisi mieli repiä sydän rinnasta ja paiskata se maahan tallottavaksi.

Niin paljon se tuntee ja kipua etenkin.

Pidän sydämestäsi hyvän huolen. Pidä sinäkin

Anonyymi kirjoitti:

Pidän sydämestäsi hyvän huolen. Pidä sinäkin

Sydän on rikki, vaikka se lyö. Sen lyönneissä tihkuu surua. Koitetaan teipata ehjäksi. :)

JanK kirjoitti:

Sydän on rikki, vaikka se lyö. Sen lyönneissä tihkuu surua. Koitetaan teipata ehjäksi. :)

...teipillä tai rakkaudella...

Anonyymi kirjoitti:

...teipillä tai rakkaudella...

Teipillä. :)

JanK kirjoitti:

Sydän on rikki, vaikka se lyö. Sen lyönneissä tihkuu surua. Koitetaan teipata ehjäksi. :)

Suru ei lievene, mutta sitä ei enää niin selkeästi huomaa, kun se on kestänyt tarpeeksi kauan.

Kauniisti kirjoitettu sinulta jälleen.

rosmariimi kirjoitti:

Suru ei lievene, mutta sitä ei enää niin selkeästi huomaa, kun se on kestänyt tarpeeksi kauan.

Kauniisti kirjoitettu sinulta jälleen.

Kai siihen vähän lopulta tottuu?

JanK kirjoitti:

Kai siihen vähän lopulta tottuu?

Niin. Elämä on lyhyt, pitäisi osata jatkaa matkaa. Vaikea asia.

rosmariimi kirjoitti:

Niin. Elämä on lyhyt, pitäisi osata jatkaa matkaa. Vaikea asia.

Matka jatkuu, surut surraan, hammasta purraan.. Mikä olisi liian helppoa, ei ehkä olisi aitoa?

JanK kirjoitti:

Matka jatkuu, surut surraan, hammasta purraan.. Mikä olisi liian helppoa, ei ehkä olisi aitoa?

Näin se menee. Rakkaus on tunteena voimakas ja monisäikeinen. Se voi muuttua ystävyydeksi, joka silti yhdessä lojaaliuden ja velvollisuudentunnon ja säälin ja kaiken muun kanssa jähmettää ihmisen vuosikausiksi paikoilleen. Oman elämänsä suolapatsaaksi

rosmariimi kirjoitti:

Näin se menee. Rakkaus on tunteena voimakas ja monisäikeinen. Se voi muuttua ystävyydeksi, joka silti yhdessä lojaaliuden ja velvollisuudentunnon ja säälin ja kaiken muun kanssa jähmettää ihmisen vuosikausiksi paikoilleen. Oman elämänsä suolapatsaaksi

Lue lisää

Totta. Rakkaus on siitäkin mystinen, ettei se välttämättä vaadi aina lähikosketustakaan, kun sen jo tunnistaa syttyneen. Eikä sitä pysty aina järjellä selittämään ja perustelemaan, sen vaan tuntee..

JanK kirjoitti:

Totta. Rakkaus on siitäkin mystinen, ettei se välttämättä vaadi aina lähikosketustakaan, kun sen jo tunnistaa syttyneen. Eikä sitä pysty aina järjellä selittämään ja perustelemaan, sen vaan tuntee..

Lue lisää

Siihen voi liittyä suunnatonta arvostusta, ihailua ja haluakin toista ihmistä kohtaan.. Joka ihan itse ymmärtämättään ja yrittämättään koskettaa sun sisälläsi kohtiin, jotka aktivoituu...olemalla vain sitä mitä on.

Hups vaan ja niin lähtee jalat alta, eikä tiedä mikä iski. :)

JanK kirjoitti:

Siihen voi liittyä suunnatonta arvostusta, ihailua ja haluakin toista ihmistä kohtaan.. Joka ihan itse ymmärtämättään ja yrittämättään koskettaa sun sisälläsi kohtiin, jotka aktivoituu...olemalla vain sitä mitä on.

Hups vaan ja niin lähtee jalat alta, eikä tiedä mikä iski. :)

Lue lisää

Tällä hetkellä se tunne on sellainen, että tekisi mieli kietoa kädet vaan visusti mutta hellästi kyseisen ympärille.

Halata vaan ja tuntea... Ihana sinä, kiitos kun olet olemassa. Ei sen suurellisempaa, eikä sen vähempää. Päästää irti ja silti tietää, että palanen sydäntäni lähti mukaan. Ja se ei hauttaa, se palanen halusikin lähteä juuri hänen mukaan mihin hän ikinä meneekään.

Siellä se palanen mukana kulkee, takinliepeeseen piilotettuna ja aina rakastavana.