Olisko arvannut

Nytkö vasta hoksasit, älä vaa unohda onneasi. :)

Mitä vanha kropso autolla tekee ja talolla juo siellä aattona yksinään vinettoa

Matti Viren exkansantal. prof. yliopistosta, Turku

Suomessa kuvitellaan, että olemme lintukodossa, josta kukaan ei muuta pois verojen, kustannusten ja muiden syiden takia. Mutta tilastot kertovat, että tämä ajatuskulku on harhakuva. Jo nyt maastamuutto on suurta (vuodessa melkein 10 000, joista lähes 4000 korkeakoulututkinnon suorittanutta). Kovin paljon laskutaitoa ei tarvita sen selvittämiseen, että kyse on valtavista menetyksistä kansataloudelle. Kovin paljon ymmärrystä ei tarvita senkään ymmärtämiseen, että väärä politiikka voi peruuttamattomasti tuhota koko yhteiskunnan; oli se sitten miten hyvää tarkoittavaa tahansa. Suomi on monessa suhteessa vuosia tai vuosikymmeniä jäljessä läntisten maiden yhteiskunnallista kehitystä.

Plisitko ravannut hoitajat kääntäjänä keskustelua
Ei ole vaiva eikä mikään öisin esim. kääntää asiakasta"

Totta. Joku näistä naisista "käänsi" isäni lompakon hänen kuolin yönään vaikka kääntämisen vaikeutta ja raskautta aina valittelivatkin.

Kuolleen "kääntäminen" on sen verran "hieno" suoritus että olen pitänyt siitä lähtien hoitajia luontaisena vihollisenani ja kaikkea heidän saamaansa palkkaa liian suurena.

Eikä varastaminen ollut yksittäistapaus sillä jouduin usein noutamaan isälleni viemät keksit ja juomat hoitajien kahvipöydästä kun eivät huomanneet minun merkinneen niitä.

Kuten nimimerkkisi kertoo aina voi oppia jotain uutta.

Potilaan pesu tyhjäksi

"Olen ollut omaisena jutun kaltaisessa tilanteessa ja tuo ”olen vain töissä täällä” -asenne oli juurikin se, mikä hoitoa leimasi. Kaikessa paistoi välinpitämättömyys ja leipiintyneisyys. Potilaalle, joka itse ei pystynyt enää tekemään juuri mitään, oltiin epäystävällisiä ja tylyjä, koska hänet koettiin raskaaksi hoidettavaksi ja ilmeisesti omaiset vaativiksi.

No, mitä me sitten vaadimme? Että häneltä olisi pesty hampaat edes kerran päivässä, sillä sähköhammasharjalla, jonka me ostimme ja jonka lataamisesta me huolehdimme. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, vaan hammashoito oli kaikki ne vuodet meidän vastuullamme. Pyysimme, että hän saisi syödä rauhassa, sillä halvaantumisen jälkeen pureminen ja nieleminen oli hitaampaa. Hän pystyi syömään itse, mutta jotta ruokailu olisi hoitohenkilökunnalle helppoa, hänen ruokansa soseutettiin ruskeaksi mössöksi, vastoin hänen ja meidän tahtoa, jotta sitä olisi hoitajan nopeampi lusikoidan suuhun. Toivoimme, että kun hän soittaa kelloa märissä tai likaisissa vaipoissa, se vaippa tultaisiin vaihtamaan. Aika usein hoitajan joutui hakemaan kansliasta, josta hän sitten tympeänä ja vastahakoisesti irrottautui fb:n selaamisen ääreltä. Omaisemme ei olisi kertaakaan myöskään päässyt ulos niiden vuosien aikana, jos me emme olisi häntä vieneet pyörätuolilla.

Tämä ”hoito” maksoi omaisellemme koko hänen eläkkeensä, joka ei ollut aivan pieni ja siitä saatu vastine oli aivan naurettava. Vanhustenhoito Suomessa on niin järkyttävällä tolalla ja se selviää tavalliselle kansalaiselle vasta, kun on itse potilaan tai omaisen asemassa. Osasyynä on varmasti resurssipula, ostopalveluyritysten ahneus, kun kulut vedetään minimiin ja halutaan voittoa. Mutta kyllä on paljon parantamisen varaa myös henkilökunnan taidoissa ja asenteissakin.

Muutama vuosi sitten minulta oltiin viemässä kaikkea mitä minulla oli, mutta onneksi oikeuslaitos tuntee asiat ja asia kääntyi päälaelleen.
En olis silloin uskonut, että asiani ovat vielä hyvin, että minulla on koti, auto ja isänmaa.
Äidinkieli, ja itseilmaisun taitokin tallella.
Ei se eläkkeen kerryttäminen pienestä palkasta milloinkaan ollut ihan kevyttä työn tekoa, vaati ylitöitä ja nyt se on kohtuullinen, kun elää niukasti ja syö terveellisesti, joten ennättää nauttia siitä mitä eläkkeeksi sanotaan.

En kehu, mutta sanon, huonomminkin voisi olla, enkä ole ihan eilisen teeren poikanen missään asiassa, joten ymmärrän aloittajan ilkeilynkin! Hän nauttikoon siitä mitä nyt ajattelee, sainhan sanotuksi, hän nyt ilakoi. Jotain iloahan sitäpitää itse tehdä jos muut eivät sitä tarjoa!

Matti Viren erikoistunut valittamaan, ratkaisujen sijaan vielä koronakriisin keskellä, samalla tavalla mitä eräs puolue joka kuuluisa osaamattomuudestaan ei ole hyödyttänyt suomen taloutta, päin vastoin kuluttamalla.

Suomella kaikki edellytyset toipua kohtuudella koronapandemista hyvin nopeasti jos mannereurooppa toipuu elvytyksellä. Tämä vuosikymmen on jälleenrakentamisen aikaa, 75 % työllisyys mahdollista saavuttaa ja ylikin.

Eläkeläisillä ei hätää niin kuin aloituksessa mainitaa, valittajat yrittää vain masentaa onnistumatta siinä.

Ennen koronaa olimme vain 1,6 % päässä 75 % työllisyystavoitteesta, kasvu oli hidasta mutta kuitenkin. Tilanne työllisyyden kasvussa alkoi näkyä jo Sipilän hallituksen loppuvaiheessa, osaavaa työvoimaa ei löytynyt, avoimia työpaikkoja oli hyvin.
Suomesta puuttuu monilta aloilta erikoisosaajia kun vasvu tästä alkaa, kasu saattaa olla ripeää koska patoutunutta kysyntää kertynyt maailmalla.

Kyllä mahtaa Perushurtikki olla yksinäinen ja hyljiksytty kun vaikuttaa ettei hänellä muuta kotia ole tämä 24 tuntia vuorokaudessa suoltamassa samoja asioita .

Kyllä ihminen tarvitsee unta, mitäs tuo kun korona karanteenissa poppoo joutaa ajankuluksi kirjoittelemaan.
Ainainen valittaminen tympii, aloituksessa kuvailtiin myönteisyyttä niin het piti ikävästi yrittää masentaa.

Hyvä on olla eläkeläisellä Suomessa.

Pirre

Joillakin on hyvä, joillakin ei. Ainoa haitta on vain tuo kuolemaa vaanimassa. Juuri lähti kaverini 72v. , kohtuullisen terve.

En voi täysin yhtyä aloituksen ylistykseen. Kritiikkini kohdistuu liikkumiseen, tai oikeastaan sen rajoituksiin tämän vuoden aikana.
Viime talvi, kevään aika, keskikesä, syksykuukaudet ja tämä joulu poikkesivat oleellisesti totutustamme.
Uhkana vuosikaudet väijynyt terveydellinen häiriö alkoi myös konkretisoitumaan vaimoni kohdalla.
Omaa osaani en voi valittaa. Fysiikka toimii erinomaisesti vertaapa sitä vaikka muutaman kymmen vuotta nuorempaan tavikseen mutta lähimusti alkaa oikkulemaan.
Myöskääm motoriikka ei ole entisen veroista, kimmoisuudesta ja muusta sellaisesta puhumattakaan.

"Eläköityessämme" 5-kympin pinnassa älysimme vaihtaa asuntomme rinnetalosta keskustan kolmioon.
Fyysisen harrastukseni lisäksi harrastan ruuan laittamista. Suunnittelen, teen hankinnat, valmistan sapuskat ja katan pöydän. Vaimoni panostaa tiskarin.
Siivous ei ole harrastukseni mutta teen sen kahden viikon välein koska inhoan sitä vähemmän kuin vaimoni ja mattojen käsittely sekä huonekalujen siirtely sopii minulle paremmin.

Minä ainakin nautin elämästäni eläkeläisenä.
Tiedän että kaikki on ohimenevää, äkillinen kuolema nukkuessa ei aina ole itsestään selvyys . Ainoa asia mitä pelkään on hoitolaitokseen joutuminen.
Olen onnekas että vielä on terveyttä ihan hyvin tämän ikäiseksi. Huomisesta ei tiedä.
Ajelen omalla autolla mökin ja keskustan väliä, nukun kun nukuttaa, syön vain sellaista mistä tykkään. Rauhalliset hitaat aamut ovat parasta elämässä.
Joulu meni hyvin vaikka koronan takia ei jälkikasvu päässyt ja kaverikin on karanteenissa.
En ole tuntenut itseäni yksinäiseksi.
Virkkaaminen ja äänikirja samalla, siinä aika kuluu nopeasti. Kissa, linnut ja oravat tuovat iloa.
Elämän rajallisuuden alkaa huomata aina vain paremmin, minunkin elämäni aikana on moni sukupolvi ja siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Eläkkeellä olo on kuoleman odotushuone elämän ja haudan välissä.

Vanhuus ei niinkään mielessä, rajoittenuisuus senkin hyväksyy niin kauan kun ei ole toisten hoidettavana.
Ei läheskään niin yksin kun päivittäiset tekstiviesti yhteydet jälkikasvuun vaikka on etupäässä yksin, mielummin yksin kuin jatkuva ihmiskeskeinen elämä.

Älyttömän mukavaa, mitä mukavaa..hauskaako, siihenkin kyllästyisi, parasta tasaisen tyytyväinen olo, sopeutua tyytyä. Kun ei puutu mitään ei ole aihetta valittaa, elää tämä talvi jotain ensi kesästä sitä mitä ollut ennenkin, ei täydellistä mutta kuitenkin sen pitemmälle en ajattele.

Vuoden kierto on samaa mitä ennenkin nuorena, silloin odotti joulun jälkeen talven taittumista kevättä ja kesää, päivät kuluu vanhana verkalleen toukokuussa huomaa joko talvi meni huomaamatta.

Nyt tuli kanojen nukkumaaika , sanos aikanaan isä autuas :)

Liian mukava elämä tekee seniiliksi. - Nm. Varo