Mites purkkarin rungon maalauttamisen laita on tosielämässä, kestääkö esimerksiksi tummansininen tai -punainen veneen kyljissä aikaa ollenkaan, vain onko niin, että kyljet menevät muutamassa vuodessa karmean näköisiksi?
Lohkeileeko maali vai pysyykö se esim. myllyttämällä muutaman vuoden välein siistinä?
Maalaus maksaa kamoineen noin 350 euroa neliöltä, sen olen selvittänyt.
Mutta kannattaako, se on vielä vähän levällään. Noita ilmeisesti on tehty aika paljonkin vuosien mittaan, onko kellään maalatun muoviveneen omistajalla omakohtaista kokemusta?
Lohkeileeko maali vai pysyykö se esim. myllyttämällä muutaman vuoden välein siistinä?
Maalaus maksaa kamoineen noin 350 euroa neliöltä, sen olen selvittänyt.
Mutta kannattaako, se on vielä vähän levällään. Noita ilmeisesti on tehty aika paljonkin vuosien mittaan, onko kellään maalatun muoviveneen omistajalla omakohtaista kokemusta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Purkkarin maalaamiseen sopivat hyvin Revell-pienoismallivärit. Kestävät aikaa ja ihastuttavat silmää.
Hempelin Poly Best -maalista on ainakin hyviä kokemuksia.
https://store.captainsshop.fi/-POLY-BEST-0-75-L-SININEN-3302/ekauppa/p87-55551S3302/
Tällä ruiskumaalattiin ja hyvin sieti auringonvaloa vuosikaudet. Pintaa en koskaan myllyttänyt, vaan pelkkä pesu ja vahaus keväisin riitti. Runko oli tumman sininen, mutta ei ihan kaikkein tummin. Nyt on jo vene vaihtanut omistajaa, joten nykytila on arvoitus.
Kiitos tämä oli juuri sitä, mitä kaipasin!
Olen maalannut useita omia ja kavereiden veneitä, hyvin kestää kun ammattitasolla toimitaan. Myös tummat sävyt kestää ja on helppohoitoisempia.
Yleinen kestävä maali on alwgrip joka on "mailman johtaja" näissä maaleissa omasta mielestään.
On todella yleinen monissa grp ja teräsveneissä, kestää UV hyvin ja ei haalistu...
https://www.awlgrip.com/products
Kaverin Alwgrip-pintainen 12-vuotias vene on tummansinisenä kuin uusi. Useamman gelcoatpintaisen tiedän jo maalatun tuossa iässä. Oikeastaan ei tule mieleen yhtään 12-vuotiasta gelcoatpintaista tummansinistä tuotantovenettä, joka ei olisi jo maalattu tai selkeästi maalauksen tarpeessa. Tuo koskee myös kalliimpia merkkejä kuten X ja ei auta ammattimyllytyskään kuin pariksi kuukaudeksi.
Entisen haalistuneen sinirunkoisen veneeni maalautin superjahtien maalaukseen erikoistuneella Monzo Yacht Painting -firmalla Espanjassa 2015 kesällä. 2020 talvella myydessäni veneen maalaus oli erinomainen edelleen, paitsi että lepuuttajat olivat paikoin himmentäneet kiiltoa. En koskaan vahannut sitä, mutta Awlcare -litkulla käsittelin kerran.
Pohjatyön määrä on hirmuinen, pari miestä hioi runkoa toista viikkoa. Työ oli kohtuuhintainen, 9000 euroa 37 -jalkaiselle koska oli kesä ja töistä oli puutetta firmassa.
Älä edes kuvittele että joku muutaman tonnin sutari saa kunnon jälkeä aikaiseksi. Se ei onnistu, appelsiinipintaa tulee ym.
Jos vielä tällainen värirunkoprojekti tulisi eteen, hyvin todennäköisesti se tehtäisiin 3M:n teipeillä. Se onnistuu rekkateippareilta ja kustannukset ovat 1/3 vs. kunnon maalaus.
Ariel 336.
Kuinkas monta vuotta Nauticatin sininen runko pysyi tehtaan jäljiltä siistinä? Vahasitko tuolloin?
Gelcoat kesti jotain 10 vuotta Suomessa nättinä ja toki 2× vuosi vahasin. Koitin vesihionnallakin saada pigmenttiä esiin, eipä sieltä mitään tullut ja maalata olisi kannattanut samantein, ilman kemiallisia tai mekaanisia elvytysyrityksiä.
Maailmalla vanhat myytävät siniset veneet ovat melkein aina joko tilapäisessä myyntimeikkausmielessä värivahattuja tai sitten erikseen mainitusti maalattuja jos eivät ole paiskaantuneita. Ostossa pitää juttu huomioida.
Valkoinen runko on ihan uskomattoman helppo, varmaan 10 × vähemmän työtä vaativa kuin gelcoatilla tehty sininen. Maalaus taas helpottaa hoitoa paljon, melkein pelkkää pesua.
Ariel 336.
Maalautin veneeni yli 20 v sitten AWL-Gripillä, kylläkin valkoiseksi. Nyt alkaa olla naarmuja ja fendarien hiertämää kertynyt sen verran, että joskus lähivuosina tulee uutta maalia pintaan. Silloin Lindgrenin telakalla annettiin ymmärtää, että Suomessa on kaksi miestä, jotka homman osaavat. Ja se kerrottiin enemmän ystävälle kuin asiakkaalle. Oma vene olikin silloin maalarin seuraava kohde yhden Balticilla valmistuneen ja lehdissä uutisoidun veneen jälkeen.
En edelleenkään luottaisi sellaiseen muutaman tonnin sutariin. Vene on maalarille huomattavasti autoa vaativampi kappale ainakin, ellei käännä ylösalaisin.
Jotenkin kyllä uskomatonta, että todella kalliitakin veneitä, kuten Nauticat, kehdataan edelleen myydä pinnalla, joka ei kestä kuin 10 v. Miksei niitä maalata jo uutena? Tietysti se on kalliimpaa, mutta luulisi olevan selvästi halvempaa kuin maalaus jälkikäteen.
Najad yritti jopa laittaa epoksirunkoon tavallisen gelcoatin aikanaan.
Maalaus kestää eikä lohkeile, säilyttää kiiltonsa. Tummissa väreissä näkyy normi valkoista geeliä selvemmin esim. fendareiden kohdilla niiden aiheuttamat pienet naarmut. Normaalisti kai maalataan 2 kerrosta enkä usko sen kestävän kovin montaa myllytystä. Jos hommaan ryhtyy kannattaa tästä syystä ehkä vetää kolme kerrosta maalia. Kustannukset kuitenkin syntyvät pääsosin pohjatöistä.
Maalasin sinisen lasikuituveneeni pursiseuran huoltohallissa 10 v. sitten ruiskulla. Maalina käytin Tikkurilan Temacoat RM 40 vesirajan alapuolella ja Temadur 50/90 vesirajan yläpuolella. En vahannut venettä tuona aikana kertaakaan vain huolellinen pesu syksyllä heti vedestä noston jälkeen. Tulevana keväänä täytyy maalata uudestaan. Kustannuksia tuli maalin hinta ,hallin vuokra ja työ itseltä. Ruisku maalauksen voi oppia pienellä harjoittelulla.
Gullervo21