Selkeästi ohjelmassa paljastuu että kaupunkilaisuutta pidetty jotenkin miten sen nyt sanoisi, korkeemmassa kurssissa kuin maalaisuutta, jo muinoin. Kysyin keskustelun perään täällä kerran aiheesta, mutta tuli vain lähinnä sellaista vastausta että "en minä ainakaan pidä parempana, ei ole asia niin, yms.
Mikä siinä kaupunkilaisuudess a tekee elämän" hienommaksi, mitä isompi paikka sen ylhäisempää?
"suomi on maalainen"
110
803
Vastaukset
- Anonyymi
Nojoo.
Vaikka aihe sinällään ihan kiintoisa, ohjelma on aika löperö. Kaivettu jotain pikkujulkkiksia latomaan kliseitä peräjälkeen. Toisekseen ote on aika vanhahtava, ajat muuttuneet paljon, siitä kun joku kolmannen naisen pasisti asunut pöndellä.
Koska suuri osa kaupunkilaisista omaa kuitenkin junttijuuret, juntit ei nykyisin keskity pelkästään pöndelle. Niissä on sitten kyllä sellainen ero, cityjuntit on niinkuin mukautuneet ympäristöönsä ja muuntuneet kaupunkilaisjunteiksi.
Pöndellä toki vielä on elävä pitkän historian omaava junttiväestö. Se johtuu pitkälti siitä, että maalta nyt muuttaa pois, ketkä pystyy ja pahin roskasakki jää. Ja net kun risteytyy(jos risteytyy) keskenään, se tottakai vaikuttaa perimään. Ja toinen puolihan on sitten ympäristötekijät, koska ympäristö ei oikein miksikään kehity, ei juntitkaan sitten kehity miksikään.
Sellaisen virheksityksen haluan korjata. Maajussit ei nykyaikana ole ollenkaan välttämättä luokiteltavissa junteiksi. Ollut kovat pudotuspelit ja maanviljely mennyt sen verran rakettitieteeksi, ei niissä hommissa nykyaikana täystollot pärjää. Junttia ei voi tunnistaa hankkija-lippalakista ja haalareista, net on pöndellä usein maanviljelysyrittäjiä, saattavat pyörittää hiton suuriakin pisneksiä. Kaupunkijuntit sen sijaan usein on haalariduunareita.
Meitsi elellyt melkotarkasti fifti/siksti pöndellä ja kaupungeissa. Tosiasia on, jossain hikiällä ei voi olla törmäämättä aitoon junttiin, mutta tottakai niitä on kaupungeissakin, niitä ei aina vaan erota normaali-ihmisistä. Toki voi käydä lähikuppilan karaokessa, siellä niitä sitten kokoontuupi.
Mutta juu, ei se ero nykyaikana ole mitenkään suuri. Ihmiset sekoittuneet ja pöndelläkin on telkkarit ja internet. Siis ympäristötekijät ei enää ole erityinen este maalaisten maailmankuvan muodotumiseen. Niin, pakko mainita lestaatit. Net oikeastaan junteinta porukkaa, mitä tiedän. Elävät hyvin eritäytynyttä elämää keskenään, eivät omista telkkareita ja sitten netissä pyörivät omissa faseporukoissaan. Koko ajattelumaailma jostain 1800-luvulta.
Uskontoja ei voi sivuuttaa asiassa. Tokihan kaupungeissa on paljon uskovaisiakin, mutta koska niitä on sikin sokin ja kaikkien muiden seassa, hommeli ei ole niiin silmiinpistävää, eikä tiukkaa, kuin pöndellä. Ei ole vara, koska oli usko mikä tahansa, aina net on vähemmistöjä. Mutta joku hikiä aivan eri asia. Lestaateja suomessa pari prosenttia väestöstä, hikiällä ainakin kolmasosa. Ja sen kyllä huomaa joka asiassa.
Aihe on sinällään siis hyvä, mutta alkaa menemään paremmin historian tulkitsemiseksi, kuin kertoisi nyky ajasta.
Niin aloituksen kysymys. Tosiasiahan on, koulut, sivistys, kulttuuri, kaikkeahan on aina ollut ja on edelleenkin lähinnä kaupungeissa. Täällä voi mennä vaikka oopperaan, pöndellä ainut vaihtoehto musiikin harrastamiseen on putkiradion lisäksi lähinnä jumalanpalvelukset. Hö, maalla enää ole huoltoasemiakaan, missä ukot vois juoruta ja tavata toisiaan, tsadissa net sentään voi mennä paikalliseen.
Mielenkiintoiseksi asiaa tekee koronan mukanaan tuoma etätyö villitys. Voi olla osittain ohimenevää, koska pöndellä nyt ei kuitenkaan ole kaupunkien palveluita, eikä niitä pystytä mitenkään sinne saamaankaan. Ero pönden ja kaupunkien välillä tulee jatkumaan, mutta mitäpä siitä. Se ei enää ole kuitenkaan erityisen suuri, kuitenkin sen huomaa.
=DW=- Anonyymi
en sanoisi, että roskasakki jää landelle, vaan ne joilla on siihen varaa, eli maata omistavat maanviljelijät ja vastaavat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
en sanoisi, että roskasakki jää landelle, vaan ne joilla on siihen varaa, eli maata omistavat maanviljelijät ja vastaavat.
Kuoleva ammatti.
Maatiloja suomessa alle 50 000. Tilakoot kasvaa, kun pikkutilat lopettaan. Erittäin harva perustaa maatilaa, kyllä ne peritään, tai myydään isommille tiloille. Keskittyy. Ja hommahan on todellakin muuttunut, ei sivutoiminen pienviljely enää ketään elätä, pitää olla isoa.
Sitä tarkoitan, maanviljelijöitten määrä laskee, eikä viljely nykyisin juurikaan työllistä Ammattitaitoisista rengeistä on kyllä pulaa, mutta niittenkin hommelit tahtoo olla sesonkipätkiä, halukkuutta ei oikein ole.
Pienissä kunnissa ei juuri isoja yrityksiä ole, sehän se maaltamuuton perimmäinen syykin on, pakko lähteä, jos meinaa töitäkin tehdä. Eli kouluihin jonnekin ja sitä myöten duuniin jonnekin, missä nyt duuneja on.
Ja tässä just syy siihen, miks maalla tahtoo toi ihmismateriaali sitten olla melkoista tolvanaa, sinne jää net, jotka ei mihinkään muuhun pysty. Eikä ne ole maanviljelijöitä, tai yrittäjiä, hanttihommia ja kortistoa, sitäpä se. Hah, pöndellä seuraillut, tahtoo toi peräkammarin pojan ammatti myös kulkea suvussa. Lisäks otettava huomioon suuret määrät eläkeläisiä, jotka nyt jäävät luonnostaankin kotikulmilleen pummeiksi.
Etätyö vois saada aikaan maallemuuttoa, mutta kuten mainittu, ei kunnilla ole varaa rakentaa kaupunkeja vastaavia palveluita. Jos kylässä pysyy pystyttä pitseria, se on jo luksusta. Mutta leffateatterit, kuntosalit, iltaravintolat, uimahallit, jäähallit puuttuu. Lisäks tietenkin kurjat tiet, pitkät välimatkat, julkisten liikennevälineiden puute, hyvä jos peruskoulu on.
Niin kauan, kuin maaseutu ei houkuttele uutta verta, se tulee degeneroitumaan ja sitämyöten juntteus tulee voimistumaan nykytilanteesta. Kun mun mielestä ero ei nykyisin kovin iso, just teknisen kehittymisen jne. ansiosta.
Mutta juu, haalarit ja lippulakki ei pöndellä tarkoita ollenkaan varmasti junttia, kyseessä todennäköiesti joku maajussi. Kaupunkien haalarijengit sen sijaan selkeästi aina juntteja.
=DW= - Anonyymi
Kyllä pöndepaikoissakin on vaikka mitä musiikkia. Mainittakoon esimerkkinä Sumiaisten La Kala -oopperatalo, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Iitin musiikkijuhlat, Korsholm Musik Festival ja mitä näitä kaikkia on. Niitähän on ihan valtavasti, jos rupeaa tutkimaan. Lisäksi monet pöndepaikat sijaitsevat jonkun sopivan kokoisen kaupungin lähellä niin, ettei ole mikään ongelma käydä kaupungissa välillä teatterissa, konsertissa, hienommassa ravintolassa, shoppailemassa tms.
Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin ennen vanhaan sivistys oli kaupungeissa. Olihan maallakin tietysti oppia tarjolla, mutta aika rajatusti. Olin 1980-luvulla alakoululainen noin 15 000 asukkaan paikkakunnalla ja muistan monia ongelmia. Vaikka paikkakuntamme ei ollut kauhean pieni eikä syrjäinen moniin muihin verrattuna, meidänkin kuntaan oli ajoittain vaikea löytää päteviä opettajia. Niiden epäpätevien kanssa sitten raahauduttiin päivästä toiseen ja olihan se nyt tylsää. Meillä oli hyvä kirjastorakennus ja kirjastoauto, mutta aika monien mielestä sieltä puuttui paljon tärkeitä kirjoja ja lehtiä. Toki kaukolainauspalvelut oli jo silloin, mutta ei niitä kauheasti rahvaalle kansalle mainostettu. Oopperassa useimmat meistä ei juokse päivittäin eikä edes viikoittain, mutta sellaiset arkipalvelut kuten koulut ja kirjasto ovat kyllä tärkeitä. Kuntaan rakennettiin myös hieno uimahalli, mutta siellä ei ollut silloin aikoinaan mitään ohjattua toimintaa! Ei uimaopetusta lapsille, ei vesijumppaa kenellekään, ei aikuisille uimaopetusta eikä oikein mitään. Sanoisinkin että sellaiset kunnat pärjäävät, jotka eivät keskity pelkästään tilojen ja puitteiden rakentamiseen, vaan huomioivat myös sen toiminnallisen puolen. Ihmiset tarvitsevat ohjausta, ryhmiä, opetusta ja jonkun organisoimia tapahtumia. Olkoon se vesijumppa, höntsäjalkapalloilu, lukupiiri, käsityökerho, viikoittainen sauvakävely tai mitä vaan, ihmiset tarvitsevat ohjattua toimintaa. Ohjaaja voi olla ammattilainen, edistynyt harrastaja tai ryhmän rivijäsen, joka lupautuu yhteyshenkilöksi.
Nykyään sanoisin, että pätevät opettajat vaikuttavat hakeutuvan entistä useammin pienille paikkakunnille. Internetin kautta syrjäseuduillakin voi lukea maailman lehtiä uunituoreina, jos ostaa niihin lukuoikeuden tai saa kirjaston kautta digi-lehden käsiinsä. Suoratoistopalveluiden kautta voi nauttia leffatarjonnasta kotonaan. Kirjastoihin saa netin kautta itse tilattua kaukolainoja, jotka voi noutaa esimerkiksi kirjastoautolta kotiaan lähimmältä pysäkiltä. Maaseutu on tosiaan monin tavoin muuttunut. Kuten edellä todettiin, on maatalouskin niin paljon muuttunut, että alan tekijöiden täytyy olla alalle kouluttautuneita. Maaseutuväestön koulutustaso onkin noussut huimasti. Lisäksi nykyään on enenevässä määrin etätyöntekijöitä, matkailualan ammattilaisia ja monia muita. Kaupungeissa on ollut suuri muutos jo vähän aiemmin mielestäni. Maaseutujen suuri muutos on minun mielestäni nyt käynnissä, mutta kyllä se on alkanut salakavalasti jo aiemmin.
Kyllä minä täällä Helsingissä tätä viestiä kirjoittaessani uskon, että maaseutu elää nousukautta. Mutta se nousukausi ei varmaan tule olemaan mitään kultakuumeen kaltaista hullunmyllyä. Ennemminkin uskon, että se on määrällisesti maltillista muutosta, mutta laadullisesti parhaimmillaan hyvinkin myönteistä muutosta. Eri paikkakunnat tulevat kuitenkin varmaan kokemaan ihan erilaisia muutoksia. Koska Suomen väestö ei varmastikaan koe mitään rakettimaista kasvua, vähenee joidenkin pienten paikkakuntien väestö edelleen. Toisten paikkakuntien väestönlasku tyrehtyy, mutta eivät ne paikkakunnat taida onnistua kasvattamaankaan väkilukuaan ainakaan merkittävästi. Uskon kuitenkin siihen, että jotkut pienemmät kunnat saavat väkilukunsa kasvu-uralle tai säilyttävät jo olemassa olevan kasvunsa.
Moni kunta on jo miettinyt, miten se saisi kehitettyä pitovoimaansa. Varsinkin seutukaupungit ovat jo onnistuneetkin siinä. Jatkossa entistä useampi kunta joutuu miettimään, miten "kasvaa pieneksi". Eli miten hoitaa väkilukunsa osalta pienenevän kuntansa asioita niin, että pitovoima säilyy ja mielellään vetovoimaakin on. Myönteinen ilmapiiri ja hyvä palvelukulttuuri ovat asioita, joissa moni kunta voisi kehittyä ilman, että täytyy hirveästi investoida rahaa mihinkään. Tiedottamiseen kannattaa panostaa ja siihen kannattaa valjastaa koko kunnan väki. Lisäksi yhteistyö naapurikuntien kanssa on tärkeää. Liian usein kunnat ovat vain kateellisia toinen toisilleen, vaikka pitäisi tehdä yhteistyötä yli kunnanrajojen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä pöndepaikoissakin on vaikka mitä musiikkia. Mainittakoon esimerkkinä Sumiaisten La Kala -oopperatalo, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Iitin musiikkijuhlat, Korsholm Musik Festival ja mitä näitä kaikkia on. Niitähän on ihan valtavasti, jos rupeaa tutkimaan. Lisäksi monet pöndepaikat sijaitsevat jonkun sopivan kokoisen kaupungin lähellä niin, ettei ole mikään ongelma käydä kaupungissa välillä teatterissa, konsertissa, hienommassa ravintolassa, shoppailemassa tms.
Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin ennen vanhaan sivistys oli kaupungeissa. Olihan maallakin tietysti oppia tarjolla, mutta aika rajatusti. Olin 1980-luvulla alakoululainen noin 15 000 asukkaan paikkakunnalla ja muistan monia ongelmia. Vaikka paikkakuntamme ei ollut kauhean pieni eikä syrjäinen moniin muihin verrattuna, meidänkin kuntaan oli ajoittain vaikea löytää päteviä opettajia. Niiden epäpätevien kanssa sitten raahauduttiin päivästä toiseen ja olihan se nyt tylsää. Meillä oli hyvä kirjastorakennus ja kirjastoauto, mutta aika monien mielestä sieltä puuttui paljon tärkeitä kirjoja ja lehtiä. Toki kaukolainauspalvelut oli jo silloin, mutta ei niitä kauheasti rahvaalle kansalle mainostettu. Oopperassa useimmat meistä ei juokse päivittäin eikä edes viikoittain, mutta sellaiset arkipalvelut kuten koulut ja kirjasto ovat kyllä tärkeitä. Kuntaan rakennettiin myös hieno uimahalli, mutta siellä ei ollut silloin aikoinaan mitään ohjattua toimintaa! Ei uimaopetusta lapsille, ei vesijumppaa kenellekään, ei aikuisille uimaopetusta eikä oikein mitään. Sanoisinkin että sellaiset kunnat pärjäävät, jotka eivät keskity pelkästään tilojen ja puitteiden rakentamiseen, vaan huomioivat myös sen toiminnallisen puolen. Ihmiset tarvitsevat ohjausta, ryhmiä, opetusta ja jonkun organisoimia tapahtumia. Olkoon se vesijumppa, höntsäjalkapalloilu, lukupiiri, käsityökerho, viikoittainen sauvakävely tai mitä vaan, ihmiset tarvitsevat ohjattua toimintaa. Ohjaaja voi olla ammattilainen, edistynyt harrastaja tai ryhmän rivijäsen, joka lupautuu yhteyshenkilöksi.
Nykyään sanoisin, että pätevät opettajat vaikuttavat hakeutuvan entistä useammin pienille paikkakunnille. Internetin kautta syrjäseuduillakin voi lukea maailman lehtiä uunituoreina, jos ostaa niihin lukuoikeuden tai saa kirjaston kautta digi-lehden käsiinsä. Suoratoistopalveluiden kautta voi nauttia leffatarjonnasta kotonaan. Kirjastoihin saa netin kautta itse tilattua kaukolainoja, jotka voi noutaa esimerkiksi kirjastoautolta kotiaan lähimmältä pysäkiltä. Maaseutu on tosiaan monin tavoin muuttunut. Kuten edellä todettiin, on maatalouskin niin paljon muuttunut, että alan tekijöiden täytyy olla alalle kouluttautuneita. Maaseutuväestön koulutustaso onkin noussut huimasti. Lisäksi nykyään on enenevässä määrin etätyöntekijöitä, matkailualan ammattilaisia ja monia muita. Kaupungeissa on ollut suuri muutos jo vähän aiemmin mielestäni. Maaseutujen suuri muutos on minun mielestäni nyt käynnissä, mutta kyllä se on alkanut salakavalasti jo aiemmin.
Kyllä minä täällä Helsingissä tätä viestiä kirjoittaessani uskon, että maaseutu elää nousukautta. Mutta se nousukausi ei varmaan tule olemaan mitään kultakuumeen kaltaista hullunmyllyä. Ennemminkin uskon, että se on määrällisesti maltillista muutosta, mutta laadullisesti parhaimmillaan hyvinkin myönteistä muutosta. Eri paikkakunnat tulevat kuitenkin varmaan kokemaan ihan erilaisia muutoksia. Koska Suomen väestö ei varmastikaan koe mitään rakettimaista kasvua, vähenee joidenkin pienten paikkakuntien väestö edelleen. Toisten paikkakuntien väestönlasku tyrehtyy, mutta eivät ne paikkakunnat taida onnistua kasvattamaankaan väkilukuaan ainakaan merkittävästi. Uskon kuitenkin siihen, että jotkut pienemmät kunnat saavat väkilukunsa kasvu-uralle tai säilyttävät jo olemassa olevan kasvunsa.
Moni kunta on jo miettinyt, miten se saisi kehitettyä pitovoimaansa. Varsinkin seutukaupungit ovat jo onnistuneetkin siinä. Jatkossa entistä useampi kunta joutuu miettimään, miten "kasvaa pieneksi". Eli miten hoitaa väkilukunsa osalta pienenevän kuntansa asioita niin, että pitovoima säilyy ja mielellään vetovoimaakin on. Myönteinen ilmapiiri ja hyvä palvelukulttuuri ovat asioita, joissa moni kunta voisi kehittyä ilman, että täytyy hirveästi investoida rahaa mihinkään. Tiedottamiseen kannattaa panostaa ja siihen kannattaa valjastaa koko kunnan väki. Lisäksi yhteistyö naapurikuntien kanssa on tärkeää. Liian usein kunnat ovat vain kateellisia toinen toisilleen, vaikka pitäisi tehdä yhteistyötä yli kunnanrajojen.Erinomaisen asiallinen ja rakentava kirjoitus ja mielipide. Kiitos siitä, oli mukava lukea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erinomaisen asiallinen ja rakentava kirjoitus ja mielipide. Kiitos siitä, oli mukava lukea.
Oikein kaunis kirjoitus.
Kunnissa on tärkeää kuntaverokertymä.
Kunnissa on tärkeää pystyä hoitamaan lakisääteiset velvoitteet.
Miksi tiedottamiseen pitää valjastaa kaikki kuntalaiset?
Eikös kunta- tai kaupungintalolla ole palkattu virkamies - tiedottaja?
Siltikin tiedottaminen voi olla vajavaista.
Kyllä viidakkoradio toimii.
Edistystä tapahtuisi, jo 60- ja 70-lukulaiset saataisiin pois valtuustoista ja hallituksista: hirveä jarru kehitykselle ja kiusanteko loppuisi kenties.
Ne käpykylät, mitkä ovat lähellä isompia kaupunkeja tahtovat jäädä nukkumalähiöiksi:
palvelujen taso laskee, niin julkisen kuin yksityisenkin. Nähty on.
Rakentamiseen kohdistetaan intohimoja. Melkein kaikesta uudistuotannosta halutaan taivaita hipovan korkeita ja niin, että alas kulkijoille jää kolkko kivijalkalabyrintti.
Hirveästi hihkutaa luonnosta, mutta kyllä se nyt vain uhrataan tehorakentamiseen.
Hyvin vähän jää puistomaisia vihreitä alueita. Kuvitellaan, että muutama amppelirakennelma kävelykadulla korvaa nurmen ja jonkin puun - hah, onhan helpompaa aurata ja hiekottaa talvella. Rytmiä eli erikorkuisia rakennuksia ja johonkin edes avaruutta kiitos.
Tehorakentamisella saadaan verokertymää, jotta ei tarvitse äyriä nostaa ja pientaloalueilla voivat kuntapäättäjät viihtyä.....eivät he itse hakeudu urbaanitihentymään...käyvät vain, että naama muistetaan.
Beng
Kaunis kirjoitus tulee, kun maalaa isolla siveltimellä.
Näemmehän me silmin, missä on onnistuttu ja missä ei. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä pöndepaikoissakin on vaikka mitä musiikkia. Mainittakoon esimerkkinä Sumiaisten La Kala -oopperatalo, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Iitin musiikkijuhlat, Korsholm Musik Festival ja mitä näitä kaikkia on. Niitähän on ihan valtavasti, jos rupeaa tutkimaan. Lisäksi monet pöndepaikat sijaitsevat jonkun sopivan kokoisen kaupungin lähellä niin, ettei ole mikään ongelma käydä kaupungissa välillä teatterissa, konsertissa, hienommassa ravintolassa, shoppailemassa tms.
Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin ennen vanhaan sivistys oli kaupungeissa. Olihan maallakin tietysti oppia tarjolla, mutta aika rajatusti. Olin 1980-luvulla alakoululainen noin 15 000 asukkaan paikkakunnalla ja muistan monia ongelmia. Vaikka paikkakuntamme ei ollut kauhean pieni eikä syrjäinen moniin muihin verrattuna, meidänkin kuntaan oli ajoittain vaikea löytää päteviä opettajia. Niiden epäpätevien kanssa sitten raahauduttiin päivästä toiseen ja olihan se nyt tylsää. Meillä oli hyvä kirjastorakennus ja kirjastoauto, mutta aika monien mielestä sieltä puuttui paljon tärkeitä kirjoja ja lehtiä. Toki kaukolainauspalvelut oli jo silloin, mutta ei niitä kauheasti rahvaalle kansalle mainostettu. Oopperassa useimmat meistä ei juokse päivittäin eikä edes viikoittain, mutta sellaiset arkipalvelut kuten koulut ja kirjasto ovat kyllä tärkeitä. Kuntaan rakennettiin myös hieno uimahalli, mutta siellä ei ollut silloin aikoinaan mitään ohjattua toimintaa! Ei uimaopetusta lapsille, ei vesijumppaa kenellekään, ei aikuisille uimaopetusta eikä oikein mitään. Sanoisinkin että sellaiset kunnat pärjäävät, jotka eivät keskity pelkästään tilojen ja puitteiden rakentamiseen, vaan huomioivat myös sen toiminnallisen puolen. Ihmiset tarvitsevat ohjausta, ryhmiä, opetusta ja jonkun organisoimia tapahtumia. Olkoon se vesijumppa, höntsäjalkapalloilu, lukupiiri, käsityökerho, viikoittainen sauvakävely tai mitä vaan, ihmiset tarvitsevat ohjattua toimintaa. Ohjaaja voi olla ammattilainen, edistynyt harrastaja tai ryhmän rivijäsen, joka lupautuu yhteyshenkilöksi.
Nykyään sanoisin, että pätevät opettajat vaikuttavat hakeutuvan entistä useammin pienille paikkakunnille. Internetin kautta syrjäseuduillakin voi lukea maailman lehtiä uunituoreina, jos ostaa niihin lukuoikeuden tai saa kirjaston kautta digi-lehden käsiinsä. Suoratoistopalveluiden kautta voi nauttia leffatarjonnasta kotonaan. Kirjastoihin saa netin kautta itse tilattua kaukolainoja, jotka voi noutaa esimerkiksi kirjastoautolta kotiaan lähimmältä pysäkiltä. Maaseutu on tosiaan monin tavoin muuttunut. Kuten edellä todettiin, on maatalouskin niin paljon muuttunut, että alan tekijöiden täytyy olla alalle kouluttautuneita. Maaseutuväestön koulutustaso onkin noussut huimasti. Lisäksi nykyään on enenevässä määrin etätyöntekijöitä, matkailualan ammattilaisia ja monia muita. Kaupungeissa on ollut suuri muutos jo vähän aiemmin mielestäni. Maaseutujen suuri muutos on minun mielestäni nyt käynnissä, mutta kyllä se on alkanut salakavalasti jo aiemmin.
Kyllä minä täällä Helsingissä tätä viestiä kirjoittaessani uskon, että maaseutu elää nousukautta. Mutta se nousukausi ei varmaan tule olemaan mitään kultakuumeen kaltaista hullunmyllyä. Ennemminkin uskon, että se on määrällisesti maltillista muutosta, mutta laadullisesti parhaimmillaan hyvinkin myönteistä muutosta. Eri paikkakunnat tulevat kuitenkin varmaan kokemaan ihan erilaisia muutoksia. Koska Suomen väestö ei varmastikaan koe mitään rakettimaista kasvua, vähenee joidenkin pienten paikkakuntien väestö edelleen. Toisten paikkakuntien väestönlasku tyrehtyy, mutta eivät ne paikkakunnat taida onnistua kasvattamaankaan väkilukuaan ainakaan merkittävästi. Uskon kuitenkin siihen, että jotkut pienemmät kunnat saavat väkilukunsa kasvu-uralle tai säilyttävät jo olemassa olevan kasvunsa.
Moni kunta on jo miettinyt, miten se saisi kehitettyä pitovoimaansa. Varsinkin seutukaupungit ovat jo onnistuneetkin siinä. Jatkossa entistä useampi kunta joutuu miettimään, miten "kasvaa pieneksi". Eli miten hoitaa väkilukunsa osalta pienenevän kuntansa asioita niin, että pitovoima säilyy ja mielellään vetovoimaakin on. Myönteinen ilmapiiri ja hyvä palvelukulttuuri ovat asioita, joissa moni kunta voisi kehittyä ilman, että täytyy hirveästi investoida rahaa mihinkään. Tiedottamiseen kannattaa panostaa ja siihen kannattaa valjastaa koko kunnan väki. Lisäksi yhteistyö naapurikuntien kanssa on tärkeää. Liian usein kunnat ovat vain kateellisia toinen toisilleen, vaikka pitäisi tehdä yhteistyötä yli kunnanrajojen.Jostain syystä 1980-luvulla pienet maaseutupaikkakuntien koulut eivät olleet opettajien suosiossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jostain syystä 1980-luvulla pienet maaseutupaikkakuntien koulut eivät olleet opettajien suosiossa.
Miksi eivät ole suosiossa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi eivät ole suosiossa?
Ongelmana joissakin kylissä kiukutteleva kyläyhdistys, joka yrittää väkisin saada opettajat muuttamaan muualle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
en sanoisi, että roskasakki jää landelle, vaan ne joilla on siihen varaa, eli maata omistavat maanviljelijät ja vastaavat.
Monille maatiloille ei enää löydy jatkajaa, ikävä kyllä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuoleva ammatti.
Maatiloja suomessa alle 50 000. Tilakoot kasvaa, kun pikkutilat lopettaan. Erittäin harva perustaa maatilaa, kyllä ne peritään, tai myydään isommille tiloille. Keskittyy. Ja hommahan on todellakin muuttunut, ei sivutoiminen pienviljely enää ketään elätä, pitää olla isoa.
Sitä tarkoitan, maanviljelijöitten määrä laskee, eikä viljely nykyisin juurikaan työllistä Ammattitaitoisista rengeistä on kyllä pulaa, mutta niittenkin hommelit tahtoo olla sesonkipätkiä, halukkuutta ei oikein ole.
Pienissä kunnissa ei juuri isoja yrityksiä ole, sehän se maaltamuuton perimmäinen syykin on, pakko lähteä, jos meinaa töitäkin tehdä. Eli kouluihin jonnekin ja sitä myöten duuniin jonnekin, missä nyt duuneja on.
Ja tässä just syy siihen, miks maalla tahtoo toi ihmismateriaali sitten olla melkoista tolvanaa, sinne jää net, jotka ei mihinkään muuhun pysty. Eikä ne ole maanviljelijöitä, tai yrittäjiä, hanttihommia ja kortistoa, sitäpä se. Hah, pöndellä seuraillut, tahtoo toi peräkammarin pojan ammatti myös kulkea suvussa. Lisäks otettava huomioon suuret määrät eläkeläisiä, jotka nyt jäävät luonnostaankin kotikulmilleen pummeiksi.
Etätyö vois saada aikaan maallemuuttoa, mutta kuten mainittu, ei kunnilla ole varaa rakentaa kaupunkeja vastaavia palveluita. Jos kylässä pysyy pystyttä pitseria, se on jo luksusta. Mutta leffateatterit, kuntosalit, iltaravintolat, uimahallit, jäähallit puuttuu. Lisäks tietenkin kurjat tiet, pitkät välimatkat, julkisten liikennevälineiden puute, hyvä jos peruskoulu on.
Niin kauan, kuin maaseutu ei houkuttele uutta verta, se tulee degeneroitumaan ja sitämyöten juntteus tulee voimistumaan nykytilanteesta. Kun mun mielestä ero ei nykyisin kovin iso, just teknisen kehittymisen jne. ansiosta.
Mutta juu, haalarit ja lippulakki ei pöndellä tarkoita ollenkaan varmasti junttia, kyseessä todennäköiesti joku maajussi. Kaupunkien haalarijengit sen sijaan selkeästi aina juntteja.
=DW=" Kaupunkien haalarijengit sen sijaan selkeästi aina juntteja"
Ai jaa, sinäkös se oletkin johan harva se päivä törmään, .. ei tuo sinun maalaisuus ole sillä hävinnyt että yrität viljellä nykyään vain stadin slangia! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monille maatiloille ei enää löydy jatkajaa, ikävä kyllä.
Jotkut maatilat myyty golfkentäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut maatilat myyty golfkentäksi.
Siinä mielessä hassu juttu, koska maataloustuotteet merkitsevät enemmän kuin golf-harrastus.
- Anonyymi
Maalaiset sen itse ovat aina tehneet.
Lapsena kuulin usein lausahduksen; Helsinkin herrat. Aina kyselivät, että mistä olin kotoisin ja vastasin siihen, enempiä ihmettelyjä välttääkseni, että suuremmasta kaupungista. Jne.....
Yritin kaksikymppiseksi asti kuvitella, että olemme samanarvoisia, mutta sitten luovutin. Sanon aina olevani neljännen polven helsinkiläinen, enkä muusta halua edes tietää.- Anonyymi
Joop
Pöndellä usein aloittavat keskustelun kyselemällä helsingin kuulumisia. Tsadin leimaa on otassa ja pysyy, myös herroittelua kuulee. Ei erityisemmin häiritse, mutta jotenkin kuvaa suhtautumista.
Kaupungeissa hyvin harva on edes kysynyt, mistä kotoisin. Olin asunut tässä luukussa pian parikytä vuotta, kun sattumalta tuli muutaman naapurin kans juttua aiheesta. Maalaisia melkein kaikki, kuten nyt lähiössä useinkin. Vain muutama syntyperäinen.
Sellanen ero, melkein jokainen maalainen on käynyt eri kaupungeissa, ihan jo pakottavistakin syistä. Mutta oikeesti on ihmisiä, jotka ei ole kehätien ulkopuolella käyneet. Paitsi ulkomaanmatkoilla. Ja ihan samaa, kuin pöndellä, joillan on hiton pienet kuviot, ikänsä elelleet suunnalleen samoilla kulmilla ja aina samojen ihmisten kans.
Ite on koe itteeni maalaiseksi, en kaupunkilaiseksi. Kummassakin hyvät ja huonot puolensa. Mutta täällä voi käydä lähikaupassa ostamassa keskaria, ilman, että siitä puhutaan seuroissa. Eikä naapurikyttäys ole niin massiivista. Vaikka on ehkä vähemmän tilaa ympärillä, on vapaampi hengittää. Noin tiivistetysti.
=DW= - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joop
Pöndellä usein aloittavat keskustelun kyselemällä helsingin kuulumisia. Tsadin leimaa on otassa ja pysyy, myös herroittelua kuulee. Ei erityisemmin häiritse, mutta jotenkin kuvaa suhtautumista.
Kaupungeissa hyvin harva on edes kysynyt, mistä kotoisin. Olin asunut tässä luukussa pian parikytä vuotta, kun sattumalta tuli muutaman naapurin kans juttua aiheesta. Maalaisia melkein kaikki, kuten nyt lähiössä useinkin. Vain muutama syntyperäinen.
Sellanen ero, melkein jokainen maalainen on käynyt eri kaupungeissa, ihan jo pakottavistakin syistä. Mutta oikeesti on ihmisiä, jotka ei ole kehätien ulkopuolella käyneet. Paitsi ulkomaanmatkoilla. Ja ihan samaa, kuin pöndellä, joillan on hiton pienet kuviot, ikänsä elelleet suunnalleen samoilla kulmilla ja aina samojen ihmisten kans.
Ite on koe itteeni maalaiseksi, en kaupunkilaiseksi. Kummassakin hyvät ja huonot puolensa. Mutta täällä voi käydä lähikaupassa ostamassa keskaria, ilman, että siitä puhutaan seuroissa. Eikä naapurikyttäys ole niin massiivista. Vaikka on ehkä vähemmän tilaa ympärillä, on vapaampi hengittää. Noin tiivistetysti.
=DW=Minäkin tunnen helsinkiläisiä, jotka ovat ihan ahdistavalla tavalla tynnyrissä kasvaneita. Moni heistä ei ole koskaan asunut muualla edes opintojen tai kesätyön verran. Mutta se vasta alkaakin ahdistaa, kun alkaa kuunnella, missä kaikkialla he eivät ole ikinä käyneet. Monet omankin kunnan alueet ja varsinkin puistot, saaret & rannat ovat heille tuikituntemattomia, vaikka ovat keski-ikäisiä ja tiiviisti koko elämänsä Helsingissä asuneita. Puhumattakaan että olisivat käyneet jossain Nuuksiossa tai vaikka Porkkalan virkistysalueilla. Ai kauheeta sanon mä, vaikka itsekin olen nykyään helsinkiläinen. Yksikin mun kaveri on Pihlajamäessä kasvanut ja aikuisena asettunut Kivikkoon. Betonielementtilähiöstä siis toiseen samanmoiseen. En kritisoi niitä alueita sinänsä, vaan sitä että niissä ympäristöissä on sitten eletty yli 40 vuotta juuri missään muualla käymättä. Asfalttia, betonia, autoja, busseja, kerrostaloja, tupakantumppeja maassa, bussipysäkkejä, töhryjä, ostari, lähikapakka, lyhtypylväitä, koirankakkoja jne. Ei täällä Helsingissä näy valosaasteen vuoksi edes tähtiä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin tunnen helsinkiläisiä, jotka ovat ihan ahdistavalla tavalla tynnyrissä kasvaneita. Moni heistä ei ole koskaan asunut muualla edes opintojen tai kesätyön verran. Mutta se vasta alkaakin ahdistaa, kun alkaa kuunnella, missä kaikkialla he eivät ole ikinä käyneet. Monet omankin kunnan alueet ja varsinkin puistot, saaret & rannat ovat heille tuikituntemattomia, vaikka ovat keski-ikäisiä ja tiiviisti koko elämänsä Helsingissä asuneita. Puhumattakaan että olisivat käyneet jossain Nuuksiossa tai vaikka Porkkalan virkistysalueilla. Ai kauheeta sanon mä, vaikka itsekin olen nykyään helsinkiläinen. Yksikin mun kaveri on Pihlajamäessä kasvanut ja aikuisena asettunut Kivikkoon. Betonielementtilähiöstä siis toiseen samanmoiseen. En kritisoi niitä alueita sinänsä, vaan sitä että niissä ympäristöissä on sitten eletty yli 40 vuotta juuri missään muualla käymättä. Asfalttia, betonia, autoja, busseja, kerrostaloja, tupakantumppeja maassa, bussipysäkkejä, töhryjä, ostari, lähikapakka, lyhtypylväitä, koirankakkoja jne. Ei täällä Helsingissä näy valosaasteen vuoksi edes tähtiä!
Ihan riittävästi olen maaseutuun tutustunut. Opiskellut eri paikkakunnilla. Viettänyt kesiä pakosta maalla, niin lapsena kuin aikuisenakin. Yrittänyt naureskellen sopeutua höpöihin ihmeellisyyksiin ihmissuhteissa ja käyttäytymisessä. Olen yrittänyt ymmärtää erilaisia mongerruksia. Olen yrittänyt ihastella tyhjyyttä, jota luonnoksi kutsutaan, mutta jossa en itse viihdy, enkä saa siitä minkäänlaista voimaa tai poistoa stressiin.
Se on ihan kiva, jos jotkut viihtyvät ja maalla ehkä asuvatkin. Itse en kyllä halua moista vaihtoehtoa edes ajatella. Olen aina sanonut, että menen lepäämään Lontooseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin tunnen helsinkiläisiä, jotka ovat ihan ahdistavalla tavalla tynnyrissä kasvaneita. Moni heistä ei ole koskaan asunut muualla edes opintojen tai kesätyön verran. Mutta se vasta alkaakin ahdistaa, kun alkaa kuunnella, missä kaikkialla he eivät ole ikinä käyneet. Monet omankin kunnan alueet ja varsinkin puistot, saaret & rannat ovat heille tuikituntemattomia, vaikka ovat keski-ikäisiä ja tiiviisti koko elämänsä Helsingissä asuneita. Puhumattakaan että olisivat käyneet jossain Nuuksiossa tai vaikka Porkkalan virkistysalueilla. Ai kauheeta sanon mä, vaikka itsekin olen nykyään helsinkiläinen. Yksikin mun kaveri on Pihlajamäessä kasvanut ja aikuisena asettunut Kivikkoon. Betonielementtilähiöstä siis toiseen samanmoiseen. En kritisoi niitä alueita sinänsä, vaan sitä että niissä ympäristöissä on sitten eletty yli 40 vuotta juuri missään muualla käymättä. Asfalttia, betonia, autoja, busseja, kerrostaloja, tupakantumppeja maassa, bussipysäkkejä, töhryjä, ostari, lähikapakka, lyhtypylväitä, koirankakkoja jne. Ei täällä Helsingissä näy valosaasteen vuoksi edes tähtiä!
Suurimman osan elämää elin, asuin, pyörin, duunasin Spadissa (sanovat pääkaupungiksi) ja samat huomiot ja tuplasti enemmän ehdin nähdä, kuulla, kokea...
Itse olin höyryveturin sinne viemä, mutta elämälle janoisena ja ahneena jo työurien vuoksi pysyin liikkuvana. Niinpä Stadi ja pääkaupunkiseutu tuli enemmän kuin tutuksi.
Umpitaskuja missä en olisi käynyt ja ollut, ei jäänyt. Toisin kuin paikallisilla tarvitsivat oppaan lähtiessään ratikka reittien ulkopuolelle.
Puhumattakaan, että kohtasin muutaman syntyperäisen jotka eivät olleet käyneet ikinä ateneumissa, kansallismuseossa, eläinmuseossa, eikä kirkoistakaan kuin jossain yhdessä ripille päästessään.
Yksi kuusikymppinen gubbe ei ollut käynyt edes Suomenlinnassa koskaan.
Henkireiät minulla oli matkustelussa ja maalla. Tänne petasinkin loppuiän elämän vuosien saatossa ja oli helpottavaa pakata ja muuttaa, kun se SUURI päivä koitti.
Vielä olisin kyennyt työuria jatkamaan muutaman vuoden mutta päätöksissä olen uskollinen itselleni, että pas kat, jatkakoon muut, minun on aika elää itsellenikin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin tunnen helsinkiläisiä, jotka ovat ihan ahdistavalla tavalla tynnyrissä kasvaneita. Moni heistä ei ole koskaan asunut muualla edes opintojen tai kesätyön verran. Mutta se vasta alkaakin ahdistaa, kun alkaa kuunnella, missä kaikkialla he eivät ole ikinä käyneet. Monet omankin kunnan alueet ja varsinkin puistot, saaret & rannat ovat heille tuikituntemattomia, vaikka ovat keski-ikäisiä ja tiiviisti koko elämänsä Helsingissä asuneita. Puhumattakaan että olisivat käyneet jossain Nuuksiossa tai vaikka Porkkalan virkistysalueilla. Ai kauheeta sanon mä, vaikka itsekin olen nykyään helsinkiläinen. Yksikin mun kaveri on Pihlajamäessä kasvanut ja aikuisena asettunut Kivikkoon. Betonielementtilähiöstä siis toiseen samanmoiseen. En kritisoi niitä alueita sinänsä, vaan sitä että niissä ympäristöissä on sitten eletty yli 40 vuotta juuri missään muualla käymättä. Asfalttia, betonia, autoja, busseja, kerrostaloja, tupakantumppeja maassa, bussipysäkkejä, töhryjä, ostari, lähikapakka, lyhtypylväitä, koirankakkoja jne. Ei täällä Helsingissä näy valosaasteen vuoksi edes tähtiä!
"koko elämänsä Helsingissä asuneita. "
Tuohan kertoo juuri sen että on suomalainen ja sen mukaiset tulot.
Ainut "hyväpuoli" tuossa on että ei ole ainoa vaan heitä on 95% kansasta vähintään.
Ite oon asunut väkiluvulta isoissa kylissä ja pienissä , ja missään ei pääse itseä karkuun, joten ensin on tultava itsensä kanssa toimeen, niin kyllä silloin joka paikka on sopiva paikka asuttavaksi.
Tuossa Juicen: Kaksoiselämää on hyvä sanoma juuri tähän ongelmaan.
- Anonyymi
Ohjelmassa näkyy tekijän cityvihreys.
- Anonyymi
Ohjelmassa näkyy kepulaisuus ihan liiankin selvästi.
Sellaista paasausta, mikä vaikuttaa jo aivopesulta.
Jos sukulaiseni kertoisivat elämästään maaseudulta, se olisi sävyltään erilainen.
Ihan poliittinen ohjelma.
Beng - Anonyymi
Siksi en viitsinyt pätkää enempäå katsoa, oli niin Yleä kun olla voi ja mistähän minäkin Yle-veroa joudun maksamaan suurimman taksan mukaan vaikka eläke on siinä hilkulla sen rajan.
- Anonyymi
Mutta että mikä siinä että kaupunkilaisia siis "katsotaan ylöspäin"?
Se on jotenkin "parempaa", kaupunki.- Anonyymi
Ei tarvitse katsoa ylöspäin.
Katsotaan silmiin ja ollaan rehellisiä.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse katsoa ylöspäin.
Katsotaan silmiin ja ollaan rehellisiä.
BengNurkkakuntaisuutta on kaikkialla.
Tuttu mieshenkilö sotien aikana Töölössä elänyt ja koulua käynyt kertoi vasta nuorena miehenä ylittäneen Pitkänsillan ja käyneensä Hakaniemessä ja Kalliossa.
Silloin oli vielä nuo luokkarajat eri lailla.
Toi junttius on kyllä erikoinen , jokaisella hieman erilainen. Joku kantaa junttiutta ylpeänä erotuksena juppeihin ja hienohelmoihin.
Kirjaviisaus ei tee ihmisestä vielä fiksua, eikä duunarista mänttiä. On tullut nähtyä elämässä monenlaista sukankuluttajaa erilaisista lähtökohdista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nurkkakuntaisuutta on kaikkialla.
Tuttu mieshenkilö sotien aikana Töölössä elänyt ja koulua käynyt kertoi vasta nuorena miehenä ylittäneen Pitkänsillan ja käyneensä Hakaniemessä ja Kalliossa.
Silloin oli vielä nuo luokkarajat eri lailla.
Toi junttius on kyllä erikoinen , jokaisella hieman erilainen. Joku kantaa junttiutta ylpeänä erotuksena juppeihin ja hienohelmoihin.
Kirjaviisaus ei tee ihmisestä vielä fiksua, eikä duunarista mänttiä. On tullut nähtyä elämässä monenlaista sukankuluttajaa erilaisista lähtökohdista.Juu. Tiedän heitä. Jopa idempäätä Suomesta helsinkiläistyttyään leikkivät tuollaista, tekofiiniä. Ensin oma murre nurkkaan ja sitten Kaivarin rantaan....no, Töölökin vielä...
Beng
- Anonyymi
Luojan kiitos että sai maaseudulla kasvaa siihen aikaan kun talvisin pelkkä hevostie kylille .- Opin kaikki maalaistalon työt.- Kävivät nyt pyhänä sukulaisten (kaupunkilaisten) kakarat 4 ja 7 vanhat kylässä.- Istuvat räpläämässä älypuhelimia , Tuskin tietävät mistä elintarvikkeet saa alkunsa ? En kadehdi tämänpäivän nuoria !
Gubbe 71- Anonyymi
Ne lapsethan googlaavat, mistä elintarvikkeet saavat alkunsa: mistä maito tulee, mistä kahvi tulee, miten kahvista tulee lattea, mistä leipä tulee, miten juusto tulee leivän päälle.
Beng
Minullakin on kauniita muistoja mummolasta. Työtavat olivat aika miesvoimaisia, nykyisin paljon hevosvoimaisia.
- Anonyymi
Ohjelman toteutus on kökkö. Istutaan "luonnossa" ei kannon päässä, vaan toimistotuoleilla. Haastattelijan naamaa näytetään pitkiä aikoja. Lukee kaiketi teleprompterilta tekstiä tai apuri näyttää lapulta. Kuvitus siis köyhää, koska toimittaja seisoo 100% kyllästyttävän paljon. No saahan ainakin naamansa tutuksi, joka ilmeisesti yksi tarkoitus (pitkine hiuksineen)!
- Anonyymi
Kukaan ei osaa vastata aloittajan pohdiskeluun.
- Anonyymi
Niin, rasvaletti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei osaa vastata aloittajan pohdiskeluun.
Ei riitä järki
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei osaa vastata aloittajan pohdiskeluun.
Tai et 21:32 osaa lukea.
Beng
- Anonyymi
Kaupunkilaisuus on vain mielikuva, vainoharha ihmisen päässä, että se on ainoaa oikeaa elämää, olla kivitalojen puristuksessa, luontona muutaman neliön sisäpiha nurmikko; ah ne pakokaasujen, savun, lyijyn, katupölyn, ilmansaasteiden imppaamiset, siinä vasta jotain, sykettä...
Annettu oman elämän päätäntä valta keinotekoisuudelle.- Anonyymi
Ainoa hyvä puoli Thai-hieromot :D
Lung - Anonyymi
Mutta mistä se on tullut?
- Anonyymi
Noi voi hyvä tavaton.
Opiskelupaikan ja työpaikan sijainti määrittää asumisen.
Vasta perheen perustaminen voi saada miettimään asuinympäristöä.
Pysyttäisiinkö arkisissa tosiasioissa.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa hyvä puoli Thai-hieromot :D
LungEhottomasti. Maalaisisännät traktoreillaan lähtevät kaapuntiin thai hierontaan. Raktorit jääp kaupungin läheisyyteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noi voi hyvä tavaton.
Opiskelupaikan ja työpaikan sijainti määrittää asumisen.
Vasta perheen perustaminen voi saada miettimään asuinympäristöä.
Pysyttäisiinkö arkisissa tosiasioissa.
BengPysytään sitten tosiasioissa ja mietitään suurta muutosta ja sen seurauksia, joka on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä opiskelu- ja työpaikkojen suhteen.
!960-1970- luvuilla ammattikouluja oli muuallakin kuin kaupungeissa. Niistä valmistuneille opiskelijoille oli työpaikkoja tarjolla heidän lähiseuduillaan, eikä ollut tarvetta muuttaa pois kotiseuduilta.
Ne nuoret, jotka halusivat opiskelemaan lukioon, saivat opetuksen omassa kotikunnassaan tai sen lähikunnissa.
Lukion jälkeen heidän oli lähdettävä jatkamaan opintojaan kaupunkeihin.
Heidän kohdallaan muutos oli suuri ja on sitä edelleen, verrattuna yliopistokaupungeissa asuviin opiskelijoihin.
Opiskelu tulee heille paljon kalliimmaksi monestakin syystä, joita en nyt lähde luettelemaan.
Siirryn nyt 2000-luvulle.
Ammatillinen koulutus on keskitetty kaupunkeihin, joka tuo haasteita maaseudulla asuville ja vaikeuttaa heidän opiskeluaan monin tavoin. Välimatka kodista kouluun ja koulusta kotiin voi kestää tunteja ja jokainen minuutti on poissa heidän vapaa-ajastaan.
En pidä keskittämistä isompiin yksiköihin terveenä ajatuksena. Useimmiten pieni ja hyvin suunniteltu yksikkö toimii huomattavasti tehokkaammin ja säästöjä syntyy.
Jatkan kohta jaaritustani, jos konerähjäni sen sallii.
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pysytään sitten tosiasioissa ja mietitään suurta muutosta ja sen seurauksia, joka on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä opiskelu- ja työpaikkojen suhteen.
!960-1970- luvuilla ammattikouluja oli muuallakin kuin kaupungeissa. Niistä valmistuneille opiskelijoille oli työpaikkoja tarjolla heidän lähiseuduillaan, eikä ollut tarvetta muuttaa pois kotiseuduilta.
Ne nuoret, jotka halusivat opiskelemaan lukioon, saivat opetuksen omassa kotikunnassaan tai sen lähikunnissa.
Lukion jälkeen heidän oli lähdettävä jatkamaan opintojaan kaupunkeihin.
Heidän kohdallaan muutos oli suuri ja on sitä edelleen, verrattuna yliopistokaupungeissa asuviin opiskelijoihin.
Opiskelu tulee heille paljon kalliimmaksi monestakin syystä, joita en nyt lähde luettelemaan.
Siirryn nyt 2000-luvulle.
Ammatillinen koulutus on keskitetty kaupunkeihin, joka tuo haasteita maaseudulla asuville ja vaikeuttaa heidän opiskeluaan monin tavoin. Välimatka kodista kouluun ja koulusta kotiin voi kestää tunteja ja jokainen minuutti on poissa heidän vapaa-ajastaan.
En pidä keskittämistä isompiin yksiköihin terveenä ajatuksena. Useimmiten pieni ja hyvin suunniteltu yksikkö toimii huomattavasti tehokkaammin ja säästöjä syntyy.
Jatkan kohta jaaritustani, jos konerähjäni sen sallii.
kylmätotuusJatkoa edelliseen kirjoitukseeni.
Tänä vuonna 2021 astui voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka piiriin kuuluvat kaikki 2005 tai sen jälkeen syntyneet. Heillä on oikeus ilmaiseen toisen asteen koulutukseen. Näin sen ymmärsin.
Lain piiriin kuuluvat 15-18- vuotiaat lapset/nuoret.
Ajatus on mielestäni hyvä, mutta siihen liittyy riskejä, joita ei ole otettu huomioon, tai niistä ei ole riittävästi tiedotettu.
Lukiolaiset todennäköisesti opiskelevat kotoaan käsin, eikä heihin muutos juurikaan vaikuta.
Esim. omassa kotikaupungissani lukiolaisilla on laaja valikoima valita mieleisensä oppiaineet ja niiden kurssi määrät.
Minusta on huolestuttavaa, että esim. 15-vuotias lapsi joutuu lähtemään kodistaan noin nuorena ja kenties asumaan yksin vieraassa kaupungissa, jos hän valitsee ammatillisen opinahjon.
Minua tuollainen tilanne pelottaa.
Miten käy nuorelle, joka on altis kaikille vaikutteille?!
Miten alaikäisen toimeentulo esim. asumisineen on järjestetty?
Ei riitä, että opiskelu on maksutonta.
Eläminen maksaa.
Suomessa on paljon maalaisia, joiden yhdenvertaisuus yliopistokaupunkilaisten opiskelijatovereidensa kanssa pitäisi ottaa huomioon.
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkoa edelliseen kirjoitukseeni.
Tänä vuonna 2021 astui voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka piiriin kuuluvat kaikki 2005 tai sen jälkeen syntyneet. Heillä on oikeus ilmaiseen toisen asteen koulutukseen. Näin sen ymmärsin.
Lain piiriin kuuluvat 15-18- vuotiaat lapset/nuoret.
Ajatus on mielestäni hyvä, mutta siihen liittyy riskejä, joita ei ole otettu huomioon, tai niistä ei ole riittävästi tiedotettu.
Lukiolaiset todennäköisesti opiskelevat kotoaan käsin, eikä heihin muutos juurikaan vaikuta.
Esim. omassa kotikaupungissani lukiolaisilla on laaja valikoima valita mieleisensä oppiaineet ja niiden kurssi määrät.
Minusta on huolestuttavaa, että esim. 15-vuotias lapsi joutuu lähtemään kodistaan noin nuorena ja kenties asumaan yksin vieraassa kaupungissa, jos hän valitsee ammatillisen opinahjon.
Minua tuollainen tilanne pelottaa.
Miten käy nuorelle, joka on altis kaikille vaikutteille?!
Miten alaikäisen toimeentulo esim. asumisineen on järjestetty?
Ei riitä, että opiskelu on maksutonta.
Eläminen maksaa.
Suomessa on paljon maalaisia, joiden yhdenvertaisuus yliopistokaupunkilaisten opiskelijatovereidensa kanssa pitäisi ottaa huomioon.
kylmätotuusKiitos asiallisista kommenteista.
15 vuotiaat kaikki eivät ole valmiita elämään tai asumaan yksin.
Onhan silloin houkutusta ajautua väärille teille.
Tosin voi se onnistua city-lapsiltakin vaikkeivät kotoaan muuta.
Huumeita on kaikkialla.
Beng
- Anonyymi
Miksi vastakkainasettelu ? Suomi on sekä maalainen että kaupunkilainen.
- Anonyymi
Näin on. Nykyisin kaikki on kaikkien saavutettavissa. Mikä sopii kenellekin.
Elä ja anna toistenkin elää, kuka missäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin on. Nykyisin kaikki on kaikkien saavutettavissa. Mikä sopii kenellekin.
Elä ja anna toistenkin elää, kuka missäkin.miks ei keksitä uusia aiheita, tän tapainen ohjelma jo ollu ja eilen tuli mielensä pahoittaja uus versio sekin...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
miks ei keksitä uusia aiheita, tän tapainen ohjelma jo ollu ja eilen tuli mielensä pahoittaja uus versio sekin...
savolaisia pilkattu iät ja ajat, stadilaiset vaan jotain olevinaan..
- Anonyymi
Onko se nyt vastakkainasettelua, jos tarkastellaan kaupunkien ja maaseutualueiden kelpoisuutta monessakin mielessä.
N. 30.000 viljelijää ha asukkaita n. 5,6 miljoonaa. Eihän 30.000 voi määrittää 5,6 miljoonaa.
Kannattajienkin määrä vähentynyt ja siksi tällainen ohjelmasarja.
Mahtavatko edustajatkaan uskoa vai pitäisikö heiltä vaatia edustettaviensa kuuntelemista ilman tv-ohjelmaa.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se nyt vastakkainasettelua, jos tarkastellaan kaupunkien ja maaseutualueiden kelpoisuutta monessakin mielessä.
N. 30.000 viljelijää ha asukkaita n. 5,6 miljoonaa. Eihän 30.000 voi määrittää 5,6 miljoonaa.
Kannattajienkin määrä vähentynyt ja siksi tällainen ohjelmasarja.
Mahtavatko edustajatkaan uskoa vai pitäisikö heiltä vaatia edustettaviensa kuuntelemista ilman tv-ohjelmaa.
Bengmaalla elelee myös työmiehiä ym, ei kaikki ole maanviljelijöitä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se nyt vastakkainasettelua, jos tarkastellaan kaupunkien ja maaseutualueiden kelpoisuutta monessakin mielessä.
N. 30.000 viljelijää ha asukkaita n. 5,6 miljoonaa. Eihän 30.000 voi määrittää 5,6 miljoonaa.
Kannattajienkin määrä vähentynyt ja siksi tällainen ohjelmasarja.
Mahtavatko edustajatkaan uskoa vai pitäisikö heiltä vaatia edustettaviensa kuuntelemista ilman tv-ohjelmaa.
BengPalkansaajat tuillaan elättää ne 30000 ketokiilaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
maalla elelee myös työmiehiä ym, ei kaikki ole maanviljelijöitä
Aiheellinen huomautus. Toki yhä enemmän muita kuin viljelijöitä.
Miten pitkään on ollutkaan, että rinnan on pitänyt kahtakin työtä tehdä, kunnes on riuhtauduttu kokonaan pois.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
savolaisia pilkattu iät ja ajat, stadilaiset vaan jotain olevinaan..
Ei huomauttelu savolaisista nähtävästi ole perusteetonta. Savossa on maan selkeästi suurin mielenterveyden vikaindeksi 161. Se heijastelee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
savolaisia pilkattu iät ja ajat, stadilaiset vaan jotain olevinaan..
Mikä stadilaisuudessa laittaa olemaan olevinaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä stadilaisuudessa laittaa olemaan olevinaan?
Olisivatkohan ne "olevinaan olevat" niitä maaltatulleita ensimmäisen tai toisen polven asukkeja?
- suku stadilaista 1800-luvun puolivälistä - - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palkansaajat tuillaan elättää ne 30000 ketokiilaa.
Mitä tukia palkansaajille maksetaan, joilla he sitten elättävät 30 000 maanviljelijää?
Mitähän sinäkään söisit, jos maanviljely ja karjatalous Suomessa loppuisi? Sitä kannattaa pohdiskella.
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisivatkohan ne "olevinaan olevat" niitä maaltatulleita ensimmäisen tai toisen polven asukkeja?
- suku stadilaista 1800-luvun puolivälistä -Ovat. Juntti juureksisia joilla stadi kihonnut nuppiin ilman oikeutusta.
Aidot stadilaiset sukupolvet ja niiden jälkeläiset eivät ole olevinaan, eivät ylpeitä.
Kliffoja ihmisiä, mitä itse sain kokea "junttina" siellä asuessani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tukia palkansaajille maksetaan, joilla he sitten elättävät 30 000 maanviljelijää?
Mitähän sinäkään söisit, jos maanviljely ja karjatalous Suomessa loppuisi? Sitä kannattaa pohdiskella.
kylmätotuusMää söisin nyhtöheinää jos jurtit lopettaisivat sosiaalipummiuden maataloustuilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se nyt vastakkainasettelua, jos tarkastellaan kaupunkien ja maaseutualueiden kelpoisuutta monessakin mielessä.
N. 30.000 viljelijää ha asukkaita n. 5,6 miljoonaa. Eihän 30.000 voi määrittää 5,6 miljoonaa.
Kannattajienkin määrä vähentynyt ja siksi tällainen ohjelmasarja.
Mahtavatko edustajatkaan uskoa vai pitäisikö heiltä vaatia edustettaviensa kuuntelemista ilman tv-ohjelmaa.
BengMinä en kokenut ohjelmasarjaa "kepulaisena", enkä yleensäkään poliittisena ohjelmana.
Käsikirjoittaja Marjo Vilkko on aiemmin kirjoittanut teokset Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen.
Tässä erään lehden näkemys ko. ohjelmasta.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007701970.html
Minusta ohjelmasarja on katsomisen arvoinen,
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovat. Juntti juureksisia joilla stadi kihonnut nuppiin ilman oikeutusta.
Aidot stadilaiset sukupolvet ja niiden jälkeläiset eivät ole olevinaan, eivät ylpeitä.
Kliffoja ihmisiä, mitä itse sain kokea "junttina" siellä asuessani.Mikä sinusta teki juntin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovat. Juntti juureksisia joilla stadi kihonnut nuppiin ilman oikeutusta.
Aidot stadilaiset sukupolvet ja niiden jälkeläiset eivät ole olevinaan, eivät ylpeitä.
Kliffoja ihmisiä, mitä itse sain kokea "junttina" siellä asuessani.Miksi stadi kihoo nuppiin, miksi ei maaseutu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
savolaisia pilkattu iät ja ajat, stadilaiset vaan jotain olevinaan..
Stadihan on savolaisia täynnä ja taitaa olla yliedustettuna Eduskunnassakin kun ottaa huomioon mistä suurin osa stadialaisia on lähtöisin, no Savostahan ne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sinusta teki juntin?
Ei mikään. Se oli lempinimi, koska olin maalta, jonka stadilaiset hyväksyivät, ja itse hyväksyin stadilaiset ryhtymättä leikkimäänkään stadilaista. Pärjäsin aina niiden kanssa, joita kohtasin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi stadi kihoo nuppiin, miksi ei maaseutu?
Minulle maaseutu kihosi nuppiin jo syntymässä, enkä tehnyt sillä vaihtokauppaa stadilaisten kanssa. En alkanut stadilaiseksi, joskin murteeni muutin kirjakielimäisemmäksi.
Nyt olen palannut synty maakuntiini ja olen murteeton. Olen menettänyt sen enkä aio opetella. Mutta on suuri etu ymmärtää ja tulkita alkuperäinen.
Jotkut pitävät minua "outona" vaikka en viljele stadia vaan normaalia puhetta. "Kyllä siusta huommoo ja näkköö että mualimalla on oltu". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulle maaseutu kihosi nuppiin jo syntymässä, enkä tehnyt sillä vaihtokauppaa stadilaisten kanssa. En alkanut stadilaiseksi, joskin murteeni muutin kirjakielimäisemmäksi.
Nyt olen palannut synty maakuntiini ja olen murteeton. Olen menettänyt sen enkä aio opetella. Mutta on suuri etu ymmärtää ja tulkita alkuperäinen.
Jotkut pitävät minua "outona" vaikka en viljele stadia vaan normaalia puhetta. "Kyllä siusta huommoo ja näkköö että mualimalla on oltu".Moni on palannut vanhalle tutulle kotiseudulle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mää söisin nyhtöheinää jos jurtit lopettaisivat sosiaalipummiuden maataloustuilla.
Et vastannut kysymykseeni.
Nyhtöheinä on minulle aivan tuntematon kasvi, joten kerro siitä lisää. Mikä estää sinua syömästä sitä jo nyt? Ennakkoluulotko?
Voisin kokeilla sitä itsekin, eikä minun tarvitsisi odotella tukiaisten loppumista, vaan saisin kaiken faktan sinun kokemuksistasi.
Nyt odotan,että siirryt sanoista tekoihin!
Hyvää ruokahalua!
kylmätotuus - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi stadi kihoo nuppiin, miksi ei maaseutu?
Niin miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi stadi kihoo nuppiin, miksi ei maaseutu?
Harvoilla stadi kihoo nuppiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni on palannut vanhalle tutulle kotiseudulle.
Vanhalla tutulla kotiseudulla voi käydä myös silloin tällöin, ikään kuin kesälomamatkalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhalla tutulla kotiseudulla voi käydä myös silloin tällöin, ikään kuin kesälomamatkalla.
Vanhaa kotiseutua osaa arvostaa silloin, kun on ollut muualla useita vuosia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovat. Juntti juureksisia joilla stadi kihonnut nuppiin ilman oikeutusta.
Aidot stadilaiset sukupolvet ja niiden jälkeläiset eivät ole olevinaan, eivät ylpeitä.
Kliffoja ihmisiä, mitä itse sain kokea "junttina" siellä asuessani.Olen myös havainnut, että alkuper. stadilaiset ihan kivoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen myös havainnut, että alkuper. stadilaiset ihan kivoja.
Niin, jos stadissa joku kiukuttelee, niin ei kiukuttelija välttämättä ole alkuperäinen stadin tyyppi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, jos stadissa joku kiukuttelee, niin ei kiukuttelija välttämättä ole alkuperäinen stadin tyyppi.
Niin, kiukuttelun perusteella ei voi päätellä, miltä paikkakunnalta ihminen on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kiukuttelun perusteella ei voi päätellä, miltä paikkakunnalta ihminen on.
Eiköhän joka paikkakunnalla ole sekä iloisia että kiukkuisia, ja paljon siltä väliltä.
- Anonyymi
Hyvä sarja. Itse maalla syntynyt, kaupungeissa asunut ja nyt maalla ausuva. Kotikylässäni on useita kaupunkilaisten kuivan maan kesäpaikkoja.
Muutamalla heksinkiläisellä on sellainen kuva, että vakituisen asuinpaikkansa vuoksi he tietävät kaiken paremmin, kuin täkäläiset. Esimerkiksi kertovat pää kallellaan ylpeänä, kuinka käyvät asahissa. Kun heille kertoo, että juu, meilläkin on sitä kansalaisopistossa, niin hämmästyvät. Keskikertaisella älyllä siunatut esiintyvät täällä älykköinä, ja useimmat ovat lupaavia taiteilijoita kansalaisopistoharrastuksensa vuoksi.
Eihän me maalaiset tietenkään mitään harrasteta, eikä mitään sivistynyttä osata ja tyhmiäkin ollaan ihan luonnostaan.
Minua myös vähän häiritsee se, että pari stadilaista on sanonut, että maalla ei tarvitse välittää, miten pukeutuu. Okei, jos ei välitä pukeutumisestaan, niin miksi kaupungissa pitää välittää pukeutumisestaan. Ainakin minä katson onko kanssaihmisen vaatteet siistit, ja sopiiko värivalinta ihmiselle, ja mainitsen myös aina ilosta silmälle.
Eräs itseään hienompi helsinkiläinen käyttää mökillään niin ruokottomia kenkiä ja nuhruista nukkaista fleece-takkia, että miltei oksettaa katsella. Tämä on kuitenkin tiuhaan asuttu taajama. Hönen asunsa on jo lähellä maiseman pilaamista. Sakkorangaistus siitä pitäis antaa.
Onneksi ollenkaan kaikki kaupunkilaiset eivät ole kuvaamieni henkilöiden (2-3kpl) kaltaisia. Ehkä jotkut ovat vaan jumittuneet sinne 1970-luvun vastakkaisasetteluun.
Joku varmaan suuttuu nyt. Ei se mitään.- Anonyymi
Maalaisten ja kaupunkilaisten erot ovat tasoittuneet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maalaisten ja kaupunkilaisten erot ovat tasoittuneet.
Totta, aika lailla tasoittuneet.
- Anonyymi
Aloittajan kysymykseen ei ole osattu vastata!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittajan kysymykseen ei ole osattu vastata!!!
Tällä palstalla ei useinkaan osata vastata kysymyksiin. Jotkut vastaukset vähän mitä sattuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällä palstalla ei useinkaan osata vastata kysymyksiin. Jotkut vastaukset vähän mitä sattuu.
Toisinaan näkyy vastauksia, jotka eivät liity alkuperäiseen aiheeseen mitenkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisinaan näkyy vastauksia, jotka eivät liity alkuperäiseen aiheeseen mitenkään.
Moneen aiheeseesn sotketaan politiikkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moneen aiheeseesn sotketaan politiikkaa.
Minäkin olen ihmetellyt: Eikö politiikkajutuille ole omat sivustonsa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällä palstalla ei useinkaan osata vastata kysymyksiin. Jotkut vastaukset vähän mitä sattuu.
Kas, kun vastausta kysymykseen ei löydy, ja siksi pyöritellään ajatusta kaupunkilaisten oletetusta paremmuudesta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kas, kun vastausta kysymykseen ei löydy, ja siksi pyöritellään ajatusta kaupunkilaisten oletetusta paremmuudesta
Ajatus kaupunkilaisten ns. paremmuudesta? on vanhentunut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatus kaupunkilaisten ns. paremmuudesta? on vanhentunut.
Nykyään osataan ajatella asiallisesti, aivan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään osataan ajatella asiallisesti, aivan.
On osattu jo monia vuosikymmeniä.
Suurin osa meistä suomalaisista on maalaisia. Minäkin olen, tosin jo kauan sitten muuttanut kaupunkiin. Useimpien kaupungeissa asuvien sukujuuret ovat maaseudulla. Minä en kuvittele, että suurkaupunkilaiset olisivat mitenkään ylpeitä kaupunkilaisuudestaan. Lähes kaikki suhtautuvat maaseudulta muuttaneisiin aivan asiallisesti.
- Anonyymi
Hyvä kun sinuun Jälkkäri-istuja on suhtauduttu ystävällisesti. Ilmeisesti olet itsekin ystävällinen.
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kun sinuun Jälkkäri-istuja on suhtauduttu ystävällisesti. Ilmeisesti olet itsekin ystävällinen.
Olen ystävällinen, mutta en tekokohtelias teeskentelijä.
- Anonyymi
Jälkkäri-istuja kirjoitti:
Olen ystävällinen, mutta en tekokohtelias teeskentelijä.
Luonnollinen ystävällisyys parempi kuin teeskentelevä ystävällisyys-näytelmä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luonnollinen ystävällisyys parempi kuin teeskentelevä ystävällisyys-näytelmä.
Totta, juu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, juu.
Harmi vaan, kun joidenkin esiintyminen perustuu teeskentelyyn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmi vaan, kun joidenkin esiintyminen perustuu teeskentelyyn.
Joillakin on tapana teeskennellä, ja sillä tavalla hämätä toisia.
- Anonyymi
Ohjelmassa paljastuu selvästi, ketkä sen ovat maksaneet. MTK ja muut kepulaiset tahot.
- Anonyymi
Tänä aamuna 4.1. katsoin eka kerran ohjelmaa.
Menetteli se, huonompia löytyy. - Anonyymi
Minä en ole koskaan ohjelmia katsoessani ajatellut, kuka on ohjelman maksanut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole koskaan ohjelmia katsoessani ajatellut, kuka on ohjelman maksanut.
Pääasia, että kiinnostavia ohjelmia on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääasia, että kiinnostavia ohjelmia on.
Juu, ohjelman sisältö kiinnostaa enemmän kuin sen rahoitus.
- Anonyymi
Onko tuo aina yksi ja sama ohjelma, kun tuntuu, että olen nähnyt kait kuusi kertaa saman?
- Anonyymi
Jotkut ohjelmat näytetään monta kertaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut ohjelmat näytetään monta kertaa.
Monella kanavalla lähetetään uusintoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monella kanavalla lähetetään uusintoja.
Uusinta ei haittaa, varsinkaan jos en oo nähnyt ohjelmaa aikaisemmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uusinta ei haittaa, varsinkaan jos en oo nähnyt ohjelmaa aikaisemmin.
Moni uusinta ei ole meikäläiselle uusinta, koska olen telkkarin ääressä harvoin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni uusinta ei ole meikäläiselle uusinta, koska olen telkkarin ääressä harvoin.
Mä en ehdi juurikaan telkkaa katsomaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en ehdi juurikaan telkkaa katsomaan.
Juu, on muutakin tekemistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, on muutakin tekemistä.
Tekemistä on aina paljon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekemistä on aina paljon.
Tekemistä niin paljon, että en aina muista television olemassaoloa.
Kun menin oppikouluun suureen kaupunkiin, niin jotkut kaupunkilaiset vähän virnistelivät, mutta mitäpä se haittaa. Aikuisena siitä asiasta ei juuri kukaan virnistele.
- Anonyymi
Miksi ei haittaa?
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ei haittaa?
Näin jälkeenpäin ajatellen ei haittaa, koska kouluaikana porukka oli vielä melko lapsellista.
- Anonyymi
Yhdessä jaksossa Maustetytöt sanoivat, että maalla on tylsää eikä ole mitään tekemistä ja seuraavassa jaksossa sanoivat muuttavansa pian takaisin maalle.
- Anonyymi
Joskus ajatukset hiukan heiluvat sinne sun tänne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus ajatukset hiukan heiluvat sinne sun tänne.
Melko normaali ilmiö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2062171Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin681732Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä821548En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1471447- 501421
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1281139Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2221025- 173997
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja51850Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60794