Mitä on "kurinpito"?

Määrittelisin että 'kurinpito' on toimia, joilla on tarkoitus ylläpitää kuria ja järjestystä. Yhtenä kurinpidon toimena on antaa 'rangaistuksia', joiden on tarkoitus olla saajalleen epämieluisia ja siten estää kurittomuutta. Rangaistukset toimivat myös ennaltaehkäisevästi, jos on ennalta tiedossa, mitkä teot johtavat rangaistuksiin. Väkivalta on vaikeammin määriteltävä termi, ja määritelmään liittyy varmasti näkemyseroja. Määrittelisin niin, että 'väkivalta' on tekoja, joiden tarkoituksena on vasten saajan tahtoa aiheuttaa fyysisiä vammoja tai kipua.

Tietynlaisten rangaistusten antaminen lapsille on nykyäänkin sallittu, esim. kotiaresti tai nettikielto. Toisin kuin nykyään, ennen myös 'fyysisten rangaistusten' antaminen oli sallittua, eli rangaistusten joilla tuotettiin saajalleen kipua (eli aletaan lähestyä väkivallan määritelmää). Tyypillinen fyysinen rangaistusmenetelmä oli lyödä pitkällä ja ohuella oksalla, eli vitsalla, rangaistavan paljaalle takapuolelle muutaman kymmenen kertaa. Vitsa oli erittäin tehokas tapa tuottaa fyysistä kipua, sillä vitsanisku tuntui sietämättömän terävänä kirpaisuna, joka tuntui ylivoimaiselta kestää.

Vitsan antamista ei ainakaan ennen katsottu väkivallaksi, koska kivun tuottaminen oli sallittu rangaistusmenetelmä. Vitsan antamisesta jäi myös jälkiä takapuolelle, mikä ei ainakaan aikaisemman käsityksen mukaan vielä tehnyt teosta väkivaltaa, koska jäljet muutaman päivän jälkeen hävisivät. Piiskan antamisen jäätyä pois kuritusmenetelmistä oli varmasti tappio monelle perinteiselle kasvattajalle, koska vitsaa totteli ihan jokainen siinä, missä jotkin nuoret eivät nykyään tunnu välittävän lainkaan esim. sanallisista toruista.

Vanhempien kurinpidossa ehkä ongelmallisinta on, että se ei ole aina kovin oikeudenmukaista, jos vertailukohtaa hakee siitä, miten nykyaikaisessa oikeusvaltiossa tuomioita annetaan. Rangaistuksen tuomitessaan vanhemmat eivät välttämättä jaksa selvittää tekoa perinpohjaisesti, jotta oikeansuhtaisen rangaistuksen antaminen onnistuisi. Toisaalta rangaisasteikko on vanhempien itsensä määrittämä, joten tasapuolisuus eri perheiden lapsien välillä ei toteudu. Ehkä pahin on, että liian monesti vanhemmat ovat suuttumuksen vallassa rangaistusta antaessaan, mikä selvästi kyseenalaistaa neutraalin tuomiovallan. Toisaalta etenkin nuorimpien lasten rankaiseminen voi tuntua julmalta, koska lapsilla ei kehityksensä takia vielä ole kykyä käsittää ja arvioida, millaiset teot ovat väärin.

Vitsan ja remmin käyttö saattaa lisätä fetissin syntyä aikuisena joka voi rajoittaa elämää aiheuttaa ahdistusta ellei asiaa pysty käsittelemään, parhaimmillaan hallittu fetissi lisää elämän rikkautta jos ole kyse väkivallasta. Tässä yksi määritelmä.

Sait piiskaa ja remmiä lapsena... Fetissi aikuisena: Haluat oikein "isän kädestä" tai "koivuniemenherraa" kun olet ollut tuhmana. Prosessoit asiaa yhä aikuisenakin ja siksi mielestäsi sinusta välitetään ja rakastetaan kunnolla vasta kun se sattuu fyysisesti. Etsit puolisoa joka rankaisisi sinua? Piiskatessa pyllyssä pitää kihelmöidä, tai haluat joskus myös itse antaa piiskan viuhua?

Armeijassa oli omat kurinpitokonstinsa, poistumiskiellot ym. mutta onkohan nykyisin mitään mahdollisuutta "rangaista" 10-16 ikäistä nuorta. Nettikielto tuntuu vähän omituiselta ja puhelin lienee lähes perustuslaillinen oikeus. Joskus, kun ei ollut moisia laitteita, niin rankaisu oli monesti se yksi, jota kyllä varottiin. Varsinkin, jos(kun) varhaisteini-ikäisenä jäi kiinni esimerkiksi tupakanpoltosta, joka oli pahimpia rikoksia, niin tiesi ihan varmasti seuraukset. Ei riittänyt, että olisi vain piiskattu, mutta piti itse hakea se piiska ja karsia se sopivaksi ja mennä, ja antaa se äidille, pyytää anteeksi rikostaan ja pyytää äitiä piiskaamaan. Se oli noloa. Muisti seuraavalla kerralla, kun sytytti tupakkaa. (eli se piiskaaminen ei auttanut mitään)

Yhteisöllä on omat arvonsa, joita noudatetaan, mutta niitä täytyy voida kyseenalaistaa. Jos ne ovat jonkun määräämiä, vain siksi, että hän nyt sattuu niin haluamaan, niin ne eivät kestä lähempää tarkastelua. Sellaisista säännöistä poikkeaminen ei tarvi mitään "kurinpitoa"