Aihe

Voiko perijän

Anonyymi

Osuudesta vähentää perittävän maksamat pankkitakuut? Kaksi lasta joista toinen kuoli ja häneltä jäi lapsi, nyt jo täysi-ikäinen. Perittävä joutui maksamaan kuolleen lapsen pankkilainan kun oli takaajana. Voiko tätä huomioida perijän saamassa osuudessa kun toinen lapsi ei ole saanut perittäviltä etukäteen mitään.

13

52

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      ei siitä saa tekemälläkään ennakkoperintöä eikä lahjaa joten ei voi.
      Tosin perilliset voivat jakaa perinnön miten vaan,myös perintökaaresta poikkeavalla tavalla.Jos kaikki ovat yhtämieltä.

    • Anonyymi

      Perittävän sitoutuminen toisen velkaan joko takaajana tai pantin antamalla (vieraspanttaus) ei ole ennakkoperintöä. Siten sitä ei lähtökohtaisesti voi ottaa huomioon perinnönjaossa. Varauksena on olosuhteiden osoittama perittävän tarkoitus, jolloin maksettu määrä tulkittaisiin ennakkoperinnöksi.

      Perntökaari turvaa pitkälle perittävän tarkoitusta jakaa perintönsä tasan rintaperillisten kesken, eli ns. tasajaon periaate on voimassa. Jotta takauksen kohdalla tämä toteutuisi, pitää perittävän tarkoituksesta olla selvää näyttöä.

    • Anonyymi

      Outo ja vaikea selkoinen kysymys-

      Siis perittävä meni maksamaan perikunnan puolesta kuolinpesään kuuluvan maksun

      Lainan maksaa takaaja jos laina jätetään maksamatta ja maksattamiseen on käytetty muut keinot ensin ja jos takausehtona on ollut, että kuolemantapauksessa lainan maksaa takaaja.

      Jos ei ole ollut, on perijä hätäillyt taikka pankki painostanut takaisinmaksuun ilman lakiperustaa.

      Näin talous & taito lehti, "Kuolema ei heti eräännytä velkaa

      Perinnönjättäjän velat eivät automaattisesti eräänny hänen kuollessaan. Lain mukaan velat on kuitenkin maksettava pois ennen perinnönjakoa.

      Tämän vuoksi velkoja voi olla velvollinen vastaanottamaan maksun ennen alkuperäistä velan eräpäivää. Myös velallisen koronmaksuvelvollisuus päättyy samana päivänä, jona ennenaikainen maksu maksetaan.

      Kuolinpesän osakkailla on yleensä oikeus irtisanoa ja maksaa sellainen vainajan velka, joka ehtojensa mukaan erääntyy myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.

      Joskus vainajalta jää velka, joka ei ole erääntynyt ja jolle ei ole riittävää vakuutta. Kun perunkirjoituksesta on kulunut vähintään kuukausi, velkoja voi vaatia tällaiselle velalle vakuutta. Jos vakuutta ei anneta kolmen kuukauden kuluessa, velka katsotaan erääntyneeksi.

      ===>>>Esimerkiksi pankin lainasopimuksen ehdoissa voi olla määräys siitä, että velallisen kuoleman johdosta pankilla on oikeus eräännyttää velka<<<=== ja panna se maksuun https://www.taloustaito.fi/Vero/velkaa-perintona-kuolema-ei-lakkauta-velkaa/#15d7fbd7".

      On olemassa ns. kuukauden rauhoitusaika perukirjoitusajan lisäksi ja jonka jälkeen velasta vastaa kuolinpesä ja jos velka maksetaan eli osakas maksaa, tällöin hyvitetään maksajaa jos kuolinpesällä on velkojen maksun jälkeen varaa.

      Eli kun perinnönjakoa suoritetaan.

      Koskaan ei pidä mennä maksamaan mitään kuin vasta perukirjoituksen jälkeen ja maksut KUOLINPESÄSTÄ, takaaja laina asiassa ei ole ensisijainen maksaja, vaan vasta sen jälkeen kun tiedetään paljonko pesän varallisuus on eli vainajan varat miinus velat ja jos velkaa on enemmän kuin varoja haetaan kuolinpesä konkurssiin.

      Siis vainajan velka --> kuolinpesä maksaa pankin kanssa sopimallaan tavalla jollei lainaa ole irtisanottu --> irtisanottu laina kuolinpesä maksaa ja jos ei varat riitä maksaa takaaja ja jos kuolinpesä haettu konkurssiin, siirtyy lainan maksu takaajalle.

      Tämä näin pääpiirteittäin.

      • Anonyymi

        Perittävä takasi rintaperillisen lainan aikuisen lapsen vielä eläessä. Kun perillinen ei hoitanut lainaa perittävä joutui maksamaan sen. Sen jälkeen perillinen kuoli ja kuolinpesä oli varaton. Siellä ei ollut mitään.
        Kuolleelta perijältä jäi lapsi jolla on oikeus perintökaaren mukaan saada perintö kuin toinen rintaperillinenkin. Perilllisiä on kaksi, toinen elää toinen kuollut.
        Onko siis kuolleen perillisen lapsella yhtä suuri oikeus perintöön kuin yhä elossa olevalla toisella perillisellä vaikka perittävä on joutunut takaajana maksamaan kuolleen pankkilainan?
        Jos on niin tuntuu melko epäoikeudenmukaiselta.


      • Anonyymi

        Lawetin ymmärryksen taso alkaa olla heikko. Lawetti:" Siis perittävä meni maksamaan perikunnan puolesta kuolinpesään kuuluvan maksun". Lawetti kun ei ymmärrä edes mitä aloittaja kysy niin voisikot keskittyä tulevaisuudessa elään ilman sosiaalitukia....


      • Anonyymi

        L-höpö - tietysti! - jälleen pistää lusikkansa soppaan ja sotkee parhaansa mukaan:
        "Lainan maksaa takaaja jos laina jätetään maksamatta ja maksattamiseen on käytetty muut keinot ensin ja jos takausehtona on ollut, että kuolemantapauksessa lainan maksaa takaaja."

        Pankin käyttämät takaukset ovat lähes yksinomaan ns. omavelkaisia takauksia, jollaisesta tässäkin todennäköisesti on ollut kysymys. Omavelkaisella takauksella tarkoitetaan takausta, jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen (takauslaki 2 § 2 kohta).

        Lainaus Tieteen termipankista:
        "Pääosa takauksista on perinteisesti ollut omavelkaisia takauksia. Takaus on velkojalle edullinen, koska hän voi kääntyä päävelan erääntyessä suoraan takaajan puoleen. Hänen ei tarvitse edes vaatia suoritusta ensin velalliselta. Tätä tarkoittaa velallisen kanssa samanlaisen vastuun ottaminen päävelasta. Vastuu on samanlaista kuin yhteisvastuullisten velallisten vastuu. Velkojalla on siten kaksi vaihtoehtoista päävelan maksajaa ja hän saa valita, kumman puoleen ensin kääntyy. Valintaan vaikuttanee merkittävästi se, kummalta saa suorituksen helpommin." https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:omavelkainen_takaus

        Kun laina oli lainansaajan eläessä erääntynyt maksettavaksi, pankin ei tarvinnut lainan perimiseen käyttää "kaikkia muita keinoja ensin", kuten L-h esittää, vaan pankki voi, omavelkaisen takauksen kyseessä ollen, vaatia velan maksamista heti takaajalta.


      • Anonyymi

        Tässä asiassa jäi epäselväksi se, että kun kuolleella oli yksi täysi-ikäinen lapsi eli rintaperillinen, niin jäikö leskeä vaiko eronnut.
        Koska rintaperillinen perii (ilman leskeä) koko omaisuuden (jos oli vain yksi lapsi) ja kun on useampi niin he, mutta kuitenkin velan maksaa ensisijaisesti kuolinpesä ja vasta tämän jälkeen takaaja ja jos takaaja on kuolleen vanhempi, niin tuossa tapauksessa ei ole perimisoikeutta jolloinka lainanmaksu jää takaajan kontolle ilman hyvityksiä jollei sovi rintaperillisen kanssa.

        Jotenkin sain selkoa, että vanhempi jolla kaksi lasta, toinen kuoli ja kuolleella oli täysi-ikäinen lapsi.

        Eli tarkoitatteko, että te takaajana voisitte vähentää kuolleen lapsenne ottaman lainanmäärän kuolleen lapsenne rintaperillisen saamasta perinnöstä tai että jollain tapaa saisitte hyvityksen.

        Ongelmia syntyy kun hötkyilee asioissa.

        Kuten edellä sanoin, ei muutoin kuin sopimalla lapsenlapsenne kanssa, koska täysin ulkopuolisena ette voi vaatia hyvitystä taikka että velka huomioitaisiin hänen saamassaan perinnössä.

        Velka olisi huomioitu, jos ette olisi menneet maksamaan takaajana tuota velkaa ENNEN AIKOJAAN, niin tällöin velka olisi huomioitu perukirjaan ja tätä kautta olisi perinnön osuus lapsenlapseltanne vähentynyt, mutta siitä huolimatta, ette olisi saaneet mitään hyvitystä, koska takaajana ette olisi maksaneet velkaa, kuin siinä tapayksessa, että kuolleen lapsenne kuolinpesä olisi todettu varattomaksi ja pankki olisi vaatinut velkaa maksettavaksi.

        Alotuksestanne jäi pois mahdollinen leski, perukirja ja/tai pesänselvitys oliko jo tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perittävä takasi rintaperillisen lainan aikuisen lapsen vielä eläessä. Kun perillinen ei hoitanut lainaa perittävä joutui maksamaan sen. Sen jälkeen perillinen kuoli ja kuolinpesä oli varaton. Siellä ei ollut mitään.
        Kuolleelta perijältä jäi lapsi jolla on oikeus perintökaaren mukaan saada perintö kuin toinen rintaperillinenkin. Perilllisiä on kaksi, toinen elää toinen kuollut.
        Onko siis kuolleen perillisen lapsella yhtä suuri oikeus perintöön kuin yhä elossa olevalla toisella perillisellä vaikka perittävä on joutunut takaajana maksamaan kuolleen pankkilainan?
        Jos on niin tuntuu melko epäoikeudenmukaiselta.

        "Onko siis kuolleen perillisen lapsella yhtä suuri oikeus perintöön kuin yhä elossa olevalla toisella perillisellä vaikka perittävä on joutunut takaajana maksamaan kuolleen pankkilainan?
        Jos on niin tuntuu melko epäoikeudenmukaiselta."

        Tuossa ei ole mitään epäoikeudenmukaista. Jokainen saa nimittäin sitoutua eläessään mihin velvoitteihin haluaa, eikä niitä voida kaikkia ottaa huomioon henkilön kuoltua. Tässä takauksessa pääsääntö on, että se ei ole huomioon otettava erä, eikä se ole ennakkoperintöä.

        Mutta olosuhteiden ollessa sellaiset, että perittävä olisi itse tarkoittanut maksetun takauksen olevan ennakkoperintöä perilliselle, se on vähennettävä perillisen perintöosuudesta.

        Ks. Perintökaari 6 luku 1 §.
        "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetin ymmärryksen taso alkaa olla heikko. Lawetti:" Siis perittävä meni maksamaan perikunnan puolesta kuolinpesään kuuluvan maksun". Lawetti kun ei ymmärrä edes mitä aloittaja kysy niin voisikot keskittyä tulevaisuudessa elään ilman sosiaalitukia....

        Teitittelen aina hullun tyhmiä ja herroja.

        Teillä se tuo ymmärrys on miinus 100,

        Kuolinpesä vastaa aina velasta, oli se taattu tai ei, eli PERIKUNTA maksaa VELAN EDESMENNEEN VAROJEN mukaan eli kuolleen varoista (mikä on kuolinpesä jollei perikunta osakkaineen, oli OSAKKAANA yksi taikka tuhat ?.)

        Mikä oli teidän antinne kysymykseen?

        AI, SITÄ EI OLLUT OLLENKAAN, mutta voisikot vaiko esikot haudalle, taikka pyöräyttää lainaamaai pilleripurkin ?

        Ps. aloittaja oli isovanhempi joka ei ole kuolleen lapsensa perikuntaa, vaan perikunta on kuolleen lapsen lapsi. ymmärsithän?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-höpö - tietysti! - jälleen pistää lusikkansa soppaan ja sotkee parhaansa mukaan:
        "Lainan maksaa takaaja jos laina jätetään maksamatta ja maksattamiseen on käytetty muut keinot ensin ja jos takausehtona on ollut, että kuolemantapauksessa lainan maksaa takaaja."

        Pankin käyttämät takaukset ovat lähes yksinomaan ns. omavelkaisia takauksia, jollaisesta tässäkin todennäköisesti on ollut kysymys. Omavelkaisella takauksella tarkoitetaan takausta, jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen (takauslaki 2 § 2 kohta).

        Lainaus Tieteen termipankista:
        "Pääosa takauksista on perinteisesti ollut omavelkaisia takauksia. Takaus on velkojalle edullinen, koska hän voi kääntyä päävelan erääntyessä suoraan takaajan puoleen. Hänen ei tarvitse edes vaatia suoritusta ensin velalliselta. Tätä tarkoittaa velallisen kanssa samanlaisen vastuun ottaminen päävelasta. Vastuu on samanlaista kuin yhteisvastuullisten velallisten vastuu. Velkojalla on siten kaksi vaihtoehtoista päävelan maksajaa ja hän saa valita, kumman puoleen ensin kääntyy. Valintaan vaikuttanee merkittävästi se, kummalta saa suorituksen helpommin." https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:omavelkainen_takaus

        Kun laina oli lainansaajan eläessä erääntynyt maksettavaksi, pankin ei tarvinnut lainan perimiseen käyttää "kaikkia muita keinoja ensin", kuten L-h esittää, vaan pankki voi, omavelkaisen takauksen kyseessä ollen, vaatia velan maksamista heti takaajalta.

        Ai, sekö selvisi kysymyksestä, että oli omavelkainen lainan takaus, hmmm mielenkiintoista ettei pankin tarvi enään edes irtisanoa lainaa.

        Kuinkahan TODENNÄKÖISTÄ ja selvännäköistä on sellainen.

        Haettaisiinko ihan selvännäkijä ilmaosemaan todennäköisyydet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko siis kuolleen perillisen lapsella yhtä suuri oikeus perintöön kuin yhä elossa olevalla toisella perillisellä vaikka perittävä on joutunut takaajana maksamaan kuolleen pankkilainan?
        Jos on niin tuntuu melko epäoikeudenmukaiselta."

        Tuossa ei ole mitään epäoikeudenmukaista. Jokainen saa nimittäin sitoutua eläessään mihin velvoitteihin haluaa, eikä niitä voida kaikkia ottaa huomioon henkilön kuoltua. Tässä takauksessa pääsääntö on, että se ei ole huomioon otettava erä, eikä se ole ennakkoperintöä.

        Mutta olosuhteiden ollessa sellaiset, että perittävä olisi itse tarkoittanut maksetun takauksen olevan ennakkoperintöä perilliselle, se on vähennettävä perillisen perintöosuudesta.

        Ks. Perintökaari 6 luku 1 §.
        "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

        Hieno lainaus ja meinasin minäkin mennä halpaan.

        Tässähän EI ole vanhempi antanut lapselleen , vaan taannut lapsensa ottaman lainan ja lapsen rintaperillinen ei ole saanut mitään.

        Kuolleen lapsen vanhempi on joutunut pankkiliiketoimena maksamaan takaisin TAKAAMANSA lainan ja perää nytten keinoa millä voisi vähentää lapsenlapselleen tulevasta perinnöstä tuon lainan ja siihenhän ei ole oikein laillista keinoa kuin ainoastaan tehdä testamentti omaisuudestaan niin että, elossa oleva lapsi saa omaisuudesta 75% ja lapsenlapsi vain 25% tai vähemmän ja taas elossa oleva lapsi enemmän, koska lapsenlapsella ei voi olla lakiosaoikeutta, vaan ainoastaan elossa olevalla lapsella on ja kuolleella lapsella OLISI ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teitittelen aina hullun tyhmiä ja herroja.

        Teillä se tuo ymmärrys on miinus 100,

        Kuolinpesä vastaa aina velasta, oli se taattu tai ei, eli PERIKUNTA maksaa VELAN EDESMENNEEN VAROJEN mukaan eli kuolleen varoista (mikä on kuolinpesä jollei perikunta osakkaineen, oli OSAKKAANA yksi taikka tuhat ?.)

        Mikä oli teidän antinne kysymykseen?

        AI, SITÄ EI OLLUT OLLENKAAN, mutta voisikot vaiko esikot haudalle, taikka pyöräyttää lainaamaai pilleripurkin ?

        Ps. aloittaja oli isovanhempi joka ei ole kuolleen lapsensa perikuntaa, vaan perikunta on kuolleen lapsen lapsi. ymmärsithän?

        Tyhmähän sinä olet Kela-Lawetti kun et ymmärrä että aloittaja kyseli maksuun menneestä takuusta. Pajumpi-oja ymmärtäisi aloituksesta että aloittaja ei ole takaaja, vaan ehkä perijä joka haluaa tietää voisiko.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmähän sinä olet Kela-Lawetti kun et ymmärrä että aloittaja kyseli maksuun menneestä takuusta. Pajumpi-oja ymmärtäisi aloituksesta että aloittaja ei ole takaaja, vaan ehkä perijä joka haluaa tietää voisiko.....

        Älkää te umpitollo enään täällä sekoilko, kun teitä joutuu joka puolella oikoon, ettei palstalaiset tulisi asioissa ihan väärään luuloon.

        Aloittaja, "Voiko perijän (OMA LAPSI)
        Anonyymi
        11.01.2021 09:44

        Osuudesta vähentää perittävän (LAPSEN VANHEMPI eli aloittaja) maksamat pankkitakuut? Kaksi lasta (omat lapset) joista toinen kuoli ja häneltä jäi lapsi (ALOITTTAJAN LAPSENLAPSI), ===>>>nyt jo täysi-ikäinen<<<===. Perittävä joutui maksamaan kuolleen lapsen pankkilainan kun oli takaajana. Voiko tätä huomioida perijän (kuolleen lapsen lapsi joka tullut kuolleen vanhempansa SIJAAN perimään tulevaisuudessa ISOVANHEMPANSA) saamassa osuudessa kun toinen lapsi ei ole saanut perittäviltä etukäteen mitään".

        Kuten olen sanonut, umpitolloja on pakko tuottaa jossakin, niitä ei voi syntyä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      40
      12816
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      189
      12253
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      249
      7996
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      20
      5481
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      197
      3262