Moi, olen 15v tyttö, ja sain rippilahjaksi koiranpennun viime vuoden toukokuussa. Olimme puhuneet koiran hankkimisesta paljon, ja olin varautunut suomenlapinkoira pentuun. Luin netistä kaiken mahdollisen koiranpennun kasvattamisesta, sosialistamisesta, hoitamisesta, jne...
Löysimme kuitenkin pienen venäjäntoymix narttukoiranpennun ja kävimme katsomassa sitä. Päädyimme ostamaan sen.
Ensimmäiset viikot menivät hyvin. Pentu oli iloinen, vahinkoja tapahtui vain vähän ja kaikilla oli kivaa. Kävimme rokotuttamassa sen eläinlääkärillä ja tämä sanoi samalla, "ei saa käydä missään, eikä tavata ketään moneen viikkoon, koska seuraava rokotus on vasta kuukauden kuluttua. Pentu voi saada infektion jos sen kanssa käy missään ennen molempia rokotteita." Uskoimme tietenkin, koska asiat tulivat ammattilaisen suusta. Näinhän sosialistamiskausi meni ohi sivu suun.
Nyt viime kuukaudet ovat menneet päin helvettiä. Olemme muuttaneet kaupunkiin koiran ollessa 8 kk ikäinen. Nyt se on 10 kk.
Ongelma numero 1 - Räksytys
Koira räksyttää aivan taukoamatta, sekä ulkona, että sisällä. Sitä ei saa hiljaiseksi yhtään millään. Ei reagoi ultraäänilaitteeseen eikä huomioimatta jättämiseen. Jos yrittää ottaa kuonosta kiinni (tiedän ettei se opeta koiralle mitään, mutta sillä saisi kovaa ääntä vaimennettua) , se ärähtää ja käy sormeen kiinni.
Emme ole koskaan satuttaneet sitä. Emme potkineet, emme lyöneet, emme mitenkään... Mitä me teemme väärin? Meille ei voi tulla kylään, koska koira on aggressiivinen vieraita kohtaa, puree ja räksyttää. Sen kanssa ei voi mennä koirapuistoon, ei kylään, ei minnekkään.
Ongelma numero 2 - Ulkona käyminen
Kun ottaa valjaat esiin, koira juoksee sohvan alle piiloon. Aina. Ei tule herkuilla pois, ei kutsumalla, jne. Se täytyy vetää sieltä rukkaset käsissä, koska silloin se puree ja karjuu. Ymmärrän, että se pelkää ulkona, mutta miksi?? Olemme asuneet kaupungissa jo kuukausia, joten luulisi sen olevan tottunut. Silittelen ja rapsuttelen sitä aina ennen kuin laitan valjaat, ja kun saan ne sille, kehun.
Ongelma numero 3 - Aggressiivisuus
Koira on aggressiivinen 9-vuotiasta pikkusiskoa kohtaan. Ei sitä voi muuten kuvailla. Kun hän vaikka tulee näyttämään jotain, koira ärähtää, näykkäisee ja murisee. Joka tilanteessa.
Meillä on ongelmakoira. Mitä voimme tehdä? Pitääkö koira lopettaa, myydä, yrittää uudelleen? Hermo menee, vaikka rakastankin sitä.
Kaikki menee päin persettä koiran kanssa
25
771
Vastaukset
- Anonyymi
Koira on nyt pahimmassa "uhmaiässä" ja koulutus vaatii voimia ja malttia. Kun vuoden jaksat johdonmukaisesti kouluttaa, saat siitä parhaan ystävän. Osaako luokse tulon, antaa tassua, mennä maata ja istua? Siitä se lähtee. Tehkää paljon yhdessä. Etsi koiralle mieluisa palkinto, lelu, nami, kehu. Ole koiralle turvallisuusvastaava ja huolehdi ettei se missään tilanteessa koe oloaan uhatuksi. Muista kehua aina kun pentu toimii toivotulla tavalla.
- Anonyymi
Kiitos kommentista! Opetin pennun ihan pienenä istumaan, menemään maahan, antamaan tassua ja tulemaan luokse erilaisissa ympäristöissä. Se osaa myös kulkea vierellä ja pysyä paikallaan, odottaa että saa syödä, jne...
Kyllä tämä tästä!
- Anonyymi
Otitte siis ensimmäisen koiran, niinhän? Ei sitten käynyt mielessä, että venäjäntoy on hyvin kipakka, temperamenttinen pikkuprkl, joka on hyvä esimerkki pienestä, söpöstä tirristä, joka todellisuudessa vaatii omistajaltaan osaamista. Kun yhtälöön lisäätään vielä se, että se on mix, niin entistä enemmän pitäisi herätä epäilys siitä, onko se lopulta sopiva koira osaamattomiin käsiin vai ei.
Ja nyt on sitten muuten aivan turha yrittää syyttää eläinlääkäriä sinun/teidän tekemistä laiminlyönneistä. Vaikka muuta väität, niin nimenomaan ETTE ole lukeneet tarpeeksi mm. sosiaalistamisesta ja sen merkityksestä, jos se on jäänyt tekemättä. Ennen 16 viikon iässä otettavaa tehosterokotetta ei tosiaan käydä esim. koirapuistossa tai tavata liutaa tuntemattomia koiria, mutta se ei estä sitten millään tavalla harjoittelemasta siihen asti kiellettyjä asioita heti 16 viikon iästä alkaen ja muita tärkeitä asioita jo ennen sitä. Tuosta viimeisestä rokotuksesta on siis kulunut n. 6kk, joten aikaa on ollut enemmän kuin runsaasti.
Jos elukka luulee, että teitä voi purra, niin sille ei ole opetettu ensimmäistäkään asiaa oikein, vaikka kätevästi rokotuksista yritätte syytä hakea. Mikä on estänyt opettamasta pennulle, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ja kuka talossa määrää, häh? Ne rokotukset vai? Hyvä vitsi.
Mikään ei myöskään koskaan, ikinä, milloinkaan todellisuudessa estänyt teitä sosiaalistamasta koiraa niin ulkona kuin sisälläkin ja opettamasta sille, ettei vieraille räkytetä sen enempää kuin ulkonakaan yhtään millekään. Mikään ei myöskään ole estänyt teitä opettamasta, ettei koira päätä sitä, lähdetäänkö ulos vai ei eikä nyt varsinkaan sitä, mitä 9-vuotias saa talossa tehdä. Yksikään paikkansa tietävä koira ei kuvittele olevansa oikeutettu iskemään hampaitaan omistajiinsa.
Tässä on nyt klassinen esimerkki siitä, että osaamattomilla on käsissään koira, johon ei saada mitään tolkkua eikä koiraa ole ihan yksinkertaisesti laiskuuden ja osaamattomuuden takia saatu koulutettua yhteiskuntakelpoiseksi. Elukka ei vain tiedä paikkaansa perheessä ja luulee saavansa tehdä ihan mitä vaan. Tai ei vain luule, vaan selkeästi myös saa. Ihan käsittämätöntä, että tästä vielä kehdataan syyttää eläinlääkäriä ja rokotuksia.- Anonyymi
En muistaakseni missään vaiheessa sanonut että kyseessä on ensimmäinen koira. Meillä on ollut sileäkarvainen noutaja, jonka kanssa kaikki meni hyvin. Sen lisäksi mainitsin viestissäni vain ikävät asiat. Tottakai osaa istua, tulla luo, olla yksin, ei pure muita kuin pikkusiskoa. Se kyllä tietää paikkansa perheessä, ja sitä komennetaan aina kun toimii väärin, ja palkitaan aina kun toimii oikein. Pikkusiskoni pelästyy kun koira ärähtää, jolloin minä komennan koiraa. Olen satoja kertoja sanonut siskolleni, että yrittäisi kerätä rohkeutta komentaa sitä, mutta hän ei vain uskalla. Kerropa missä vaiheessa sanoin että pentu on ensimmäinen koiramme? En myöskään syyttänyt eläinlääkäriä mistään, sanoin vain mitä hän sanoi. Tottakai luotimme hänen sanoihinsa koska hän on ammattilainen. Jos koet tuon syyttelyksi, tulee mieleen että minkäköhänlainen ihminen olet. Entinen koiramme tuli meille aikuisena, koska tuttumme ei ollut enää kyvykäs hoitamaan sitä. Olemme TIETENKIN kouluttaneet koiraamme parhaamme mukaan. Hieman liioittelin siinä, että AINA ärähtää siskolle, mutta joskus etenkin iltaisin. En tiedä miksi.
- Anonyymi
Hei! On pakko ottaa kantaa. On erittäin kusipäistä leimata osaamattomuus laiskuudeksi ja muiden syyttelyksi. AP ei missään vaiheessa sanonut, että syyttää eläinlääkäriä, vaan kertoi kaiken oleellisen koirastaan ja siihen liittyvistä asioista. Et myöskään saanut kokonaiskuvaa millainen koira on. Tiedät vain sen minkä Ap kertoi.
Itse sain myös sellaisen kuvan että hän puhui vain ikävistä asioista, eikä ottanut esille hyviä asioita. Toki otsikko on hieman hämäävä, mutta AP:n muiden kommenttien perusteella koira ei ole mikään demoni. Ap myös sanoi, ettei kyseessä ole ensimmäinen koira, mutta vaikka olisi, ensimmäinen koirahan opettaa eniten. Sen kanssa tehdään virheitä, joita ei toisteta seuraavan koiran kanssa. Aivan käsittämätön ihminen olet, jos et hyväksy ollenkaan epäonnistumisia ja syyttelet toista ihan miten sattuu. Saanko huomauttaa myös, että Ap mainitsi olevansa 15v? Hän on teini-iässä, jolloin epäonnistumiset tuntuvat vielä pahemmilta. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
- Anonyymi
valjasjutussa voisi olla avuksi valjaiden vaihtaminen pantaan, tai toisentyyppisiin valjaisiin. Koira kokee valjaansa hyvin epämukaviksi, saattavat hangata jostain tai tehdä liikkumisesta keljua. ( oma koirani väistelee valjaita, mutta tulee pantaan innolla)
- Anonyymi
Kiitos kommentista! Pitääkin kokeilla! Tunnustelin koiran kainalot, vatsan, kyljet jne... ilman valjaita ja valjaat päällä, mutta tuntuvat istuvan hyvin eivätkä hierrä. Panta voisi olla hyvä ratkaisu. Kiitos!
- Anonyymi
Jos koira muuttanut kaupunkiin 8kk ja nyt 10kk, on asunut kaupungissa vasta pari kuukautta. 8 kuukautta muualla. Varmasti vaatii totuttelua kauemmin. Onko tarpeeksi aktiviteetteja, osaako olla yksin?
- Anonyymi
Kiitos kommentista! Se osaa hienosti olla yksin. Ei vingu, eikä tuhoa tavaroita. Yleensä se menee nukkumaan ja odottaa että joku tulee kotiin. Totutimme sen olemaan yksin jo ihan pienenä muutaman minuutin pätkissä. Kiitos!
- Anonyymi
Räksytys on oire jostaikin, todennäköisesti pelosta. Ympäristön muutos herkässä mörköiässä jollain kaikki outo pelottaa. Miten koira muuten käyttäytyy, osaako rentoutua ollenkaan esim nukkua selällään, leikkiikoö ja miten? Mitkä asiat pelottaa koiraa eniten. Jos kaikuva porraskäöytävä kaihusttaa niin etteu ulos ulkaltaisi mennä, kanna koira ulos, ja jos katumenu pelottaa, yritä läöytää hiljaisempi ulkoilupaikka. Myös agressiivisuus pikkusiskoa kohtaa on on osoitus epävarmuudesta, koira ei tiedä, mitä lapsi aikoo, joten voisko pikkusisko ryhtyä koiran pääsääntäiseksi ruokkijaksi, eli ojentaisi ruokakupin koiralle ja antaisi makupaloja silloin tällöin. Asiaa voisi auttaa myös sellainen ihmisistä outo asia kuin pikkusikon sylkäisy koiran ruokaan. Koirathan jakavat saaliinsa, eli syövät koko lauma samaa ruokaa ja pikkusiskon haju koiran ruuassa liitäisi pikkuskon laumaan. Kysy myös apua ongelmakoirakouluttajlta.
- Anonyymi
Kiitos kommentista! Olemme myös ajatelleet että etenkin pienen koon takia se on selvästi pelokas. Lenkillä on nameja aina mukana ja palkitaan hyvästä käytöksestä. Liioittelin hieman tuossa räksytysasiassa. Se ei räksytä koko ajan. Pahoittelut liioittelusta, olin viestiä kirjoittaessani hieman vihainen! Se haukkuu rappukäytävässä kun hissi pysähtyy kohdalle, alaovella, kerrostalon pihassa, ja suojatiellä kerrostalon edessä. Olen ajatellut että se liittyy jotenkin reviirisuojeluun (Ja toki pelkoon). Pidemmällä lenkillä se haukkuu vain joillekin ohikulkijoille, ei jostain syystä kaikille. Etenkin tupakanhajuisille ihmisille. Kun se ei hauku, sitä kehutaan. Jos vastaan tulee koira, se katsoo sitä, murisee, mutta ei yleensä hauku, ellei vastaantuleva koira hauku. Nykyään lenkkeilemme metsässä, jonne on meiltä kotoa noin kilometri. Siellä se on mukavan rento, ei hauku ja voi jopa päästää vapaaksi. Se on sen verran arka, ettei uskalla mennä kauas meistä, mutta olemme sen ollessa jo ihan pieni, käyneet metsässä juoksemassa. Siitä se pitää.
Kotona on ihan rennosti. Leikkii paljon, nukkuu selällään etenkin isäni, äitini ja minun seurassa, jne... Yrittää leikkiä kissan kanssa (joka ei koirasta niin perusta silloin kun se riehuu).
Kiitos neuvoista pikkusiskoasiassa! Yleensä minä ruokin koiran, joten voisimme kokeilla tätä ruokkimisjuttua! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos kommentista! Olemme myös ajatelleet että etenkin pienen koon takia se on selvästi pelokas. Lenkillä on nameja aina mukana ja palkitaan hyvästä käytöksestä. Liioittelin hieman tuossa räksytysasiassa. Se ei räksytä koko ajan. Pahoittelut liioittelusta, olin viestiä kirjoittaessani hieman vihainen! Se haukkuu rappukäytävässä kun hissi pysähtyy kohdalle, alaovella, kerrostalon pihassa, ja suojatiellä kerrostalon edessä. Olen ajatellut että se liittyy jotenkin reviirisuojeluun (Ja toki pelkoon). Pidemmällä lenkillä se haukkuu vain joillekin ohikulkijoille, ei jostain syystä kaikille. Etenkin tupakanhajuisille ihmisille. Kun se ei hauku, sitä kehutaan. Jos vastaan tulee koira, se katsoo sitä, murisee, mutta ei yleensä hauku, ellei vastaantuleva koira hauku. Nykyään lenkkeilemme metsässä, jonne on meiltä kotoa noin kilometri. Siellä se on mukavan rento, ei hauku ja voi jopa päästää vapaaksi. Se on sen verran arka, ettei uskalla mennä kauas meistä, mutta olemme sen ollessa jo ihan pieni, käyneet metsässä juoksemassa. Siitä se pitää.
Kotona on ihan rennosti. Leikkii paljon, nukkuu selällään etenkin isäni, äitini ja minun seurassa, jne... Yrittää leikkiä kissan kanssa (joka ei koirasta niin perusta silloin kun se riehuu).
Kiitos neuvoista pikkusiskoasiassa! Yleensä minä ruokin koiran, joten voisimme kokeilla tätä ruokkimisjuttua!Voi elämä, älä päästä sitä metsässä vapaaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi elämä, älä päästä sitä metsässä vapaaksi.
Moikka! Kuten yhdelle jo vastasin, en päästäkään, vaan tarkoitin että käytöksen puolesta voisi.
- Anonyymi
ÄLÄ IKINÄ PÄÄSTÄ IRTI AITAAMATTOMALLA ALUEELLA. Kaksikymmentä kertaa se tulle luo ja antaa kiinni, ja sitten sattuu jotain, vaikkapa lumimöykky putoaa just koiran kohdalla puusta, tai oksa katkeaa, kaukaa kuuluu paukahdus, mitä tahansa vaikka orava hyppää edestä, ja niin sitä mennään, ja jos on arka koira, niin kiinnisaaminen voi kestää päiviä ja voi olla ettet enää koskaa nää koiraasi. metsälenkeilläliikkumatillaa antaa pitkä fleksi. Kokeile koirapuistoa, jos sellainen on, mieluiten siten että olisti yksin tai korkeintaan samankokoisten kanssa, tai kysy joltain tutulta aidattua pihaa juoksuja varten
- Anonyymi
Kiitos kommentista!! Ei tietenkään olla päästetty sitä vapaaksi sen pentuiän jälkeen vaan ollaan käyty sen kanssa koirapuistossa joka on tässä lähellä. Tarkoitin että voisi päästää vapaaksi käytöksen perusteella
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos kommentista!! Ei tietenkään olla päästetty sitä vapaaksi sen pentuiän jälkeen vaan ollaan käyty sen kanssa koirapuistossa joka on tässä lähellä. Tarkoitin että voisi päästää vapaaksi käytöksen perusteella
Paljastuit trolliksi. "Siellä se on mukavan rento, ei hauku ja voi jopa päästää vapaaksi. " Eikö äidinkielesi olekaan suomi, kun kirjoitat ihan puuta heinää? :D
- Anonyymi
Moi
Allekirjoitan pikkuprkl lausahduksen tuolta aiemmasta viestistä täysin. :D on niin osuva! Täällä myös venäjäntoy.
Onhan tuo aivan upea kaveri, oppivainen (niin hyvät ja HUOM: kuin huonot asiat) ja kiltti. Mutta haastava. Tiesin suurinpiirtein mihin lähdin eikä ole ensimmäinen koira, mutta silti jotkin asiat yllättivät. Esim jos on eri mieltä jostakin asiasta: aiettä, kertoo/ näyttää sen.. Aiempi koirani oli enemmän arka, joten tämä tuli vähän ehkä puskista..
Meillä on uhma/murrosikä varmaan nyt myös pahimmillaan menossa. Tottelevaisuuskoulutus tosi hyvällä mallilla ja useana päivänä reenaillaan, mutta silti huomaa että ns. kiukkuamista ja haastamista on havaittavissa. Juoksee valjaita pakoon, ne ovat ihan istuvat (pantaa ei voi käyttää meillä kun niin nopsaliikkeinen kaveri että tekisi hallaa). Ei pure eikä murise, mutta huomaan että ei halua ja ilmaisee sen kyllä! Ei muuta tähänkään ole itselläni neuvona kuin toistoja, nameja, johdonmukaisuutta ja aikaa.
Me kävimme oman kaverin kanssa perustottelevaisuuskurssin josta sain tosi hyviä vinkkejä ja ahaa -elämyksiä. Hän on myös käynyt pentutapaamisissa ja menty monessa paikkaa täällä kaupungissa. Oletko harkinnut koirakoulua? Myös yksityistunteja järjestävät.
En usko että koskaan on ns liian myöhäistä sosiaalistaa koiraa mutta vanhemmalla iällä se vaatii enemmän aikaa.
Venäjäntoy on haukkuherkkä ja huomaan että meillä kotona haukkuu, mutta ulkona (kerrostalon pihaa lukuunottamatta) ei oikeastaan yhtään = reviiri. Ehkä se tästä iän myötä sitten helpottaa..
Kun jää yksin, telkkari päälle ja paljon hommia. Esim: puruluut, älypelit, kongi, nameja jemmaan.. tämä auttaa meillä.
Yllättävän paljon aktiviteettia ulkoilun lisäksi tarvii. On myös vähän riistaviettiä eli irti en pidä, mutta piitkä talja meillä on käytössä vähän syrjemmässä, se on hyvä.
Paljon tsemppiä ja jaksamista. Toivotaan että homma alkaa sujumaan. Suosittelen sitä koirakoulua lämpimästi :)- Anonyymi
Kiitos kommentista! Tunnistan monia piirteitä sinun koirastasi jotka ovat samanlaisia minun koirallani. Kävimme pentukoulun, ja se koirakoulu voisi olla ajankohtainen.
Kiitos!
- Anonyymi
onneksi otitte sen venäjäntoyn, on pienenmpi kaupunkiin, ja ohutturkkisena viihtyy paremmin sisällä. Suomenlapinkoira on pitkäturkkin en ja haluaa olla ulkona pitkiäkin aikoja,. ja myös lapinkoira osaa rähistä ja isompana sillä on isommat hampaat ja leukavoimat, jos sattuu suuttumaan, pikkukoira ei saa purressaankaan niin pahaa jälkeä kuin ismpi koira vain varoitusnäykkäisyllä, pahimmassa tapauksessa. iso koira, siis laipnkoirakin voi suuttuessaan haukata lasta vaikka naamasta, pikkukoira ei ylety vaikka yrittäisi vaan joutuu nöykkimään nilkkoja
- Anonyymi
Kiitos kommentista! Joo, nyt onkin siinä mielessä helpottunut olo, että otimme pikku koiran, koska se sopeutuu paljon paremmin kerrostaloon,eikä todentotta tee niin pahaa jälkeä. Aion aikuisena hankkia isomman koiran, ja olen oppinut tuolta pikkuiselta mitä tehdä ja mitä ei.
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos kommentista! Joo, nyt onkin siinä mielessä helpottunut olo, että otimme pikku koiran, koska se sopeutuu paljon paremmin kerrostaloon,eikä todentotta tee niin pahaa jälkeä. Aion aikuisena hankkia isomman koiran, ja olen oppinut tuolta pikkuiselta mitä tehdä ja mitä ei.
Uskon että ajan kanssa kun ikää tulee niin koirasikin ns. järkiintyy.
Itselläni 3 vuotta ja 5 kuukautta vanha serobi joka ei trimmattuna näyttää Havannan koiralta.
Se oli 3,5 kk vanha kun tuli ja pelkäsi ihan kaikkea. Ajattelin että missä tynnyrissä tuo on ensi aikansa viettänyt. Ja tuo kaikkea tarkoitti kaikkia paitsi minua ja miestäni.
Ulkona se säntäili sinne tänne ja ihmetteli niin autoja, ihmisiä kuin kaikkea vastaan tulevaa.
Vein sitä ensin metsässä missä on vähemmän vastaataantulijoita tai muuta ihmeteltävää.
Vielä pari vuotta sitten se säntäsi niin pitkälle kuin hihna antoi periksi jonkin puskan taakse kun polulla tuli vastaan joku vieras ihminen tai koira. Odotti siellä hiljaa ja tuli pois kun kulku oli vapaa.
Onnekseni meillä täällä pihapiirissä oli ihmisiä ja koiria joiden kanssa se rupesi tulemaan toimeen ja noin pikkuhiljaa arkuus rupesi häviämään.
Eniten se pelkäsi miehiä ja sitten lapsia. Vieläkin joskus se vetää pientareelle ja odottaa että reitti on selvä. Annan sen tehdä niin.
Koskaan se ei ole ollut vihainen kenellekään ja minua se palvoo.
Ajattelin kun näin sen arkajalkaisuuden ensin että tästä ei tule yhtään mitään.
Pienin askelin on menty, se on minun ensimmäinen pieni koira saksanpaimeniemme jälkeen. Viimeinen saku kuoli varhain jonka olin ajatellut ikäni puolesta viimeiseksi koiraksi. Ilman en osannut olla joten ajattelin että yksi vielä, ikä on sellainen että en sakua voinut enää ottaa.
Sinänsä tämä pikkuipana on tuntunut sakuun verrattuna työläältä.
Se on nirso ja kaikkea pientä "kotkotusta" sen kanssa on ollut.
Lienee sakuissakin ollut omansa mutta aika kultaa muistot.
Uskon että niin sinäkin onnistut koirasi kanssa hyvin. Meillä nyt kaikki rupeaa tasoittumaan.
Se on rakastettava karvakasa ja trimmaus vieraalla onnistuu aina hyvin.
Jos sitä ei kesäksi trimmattaisi se tukehtuisi kesällä.
Hyvää jatkoa ja ole vaan sinnikäs.
- Anonyymi
Kuvauksesi perusteella naapureidesi mielestä koiranne räksyttää koko ajan. Kannattaa varautua muuttoon.
- Anonyymi
Luepa kaikki viestit.
- Anonyymi
Ylivoimaisesti helpoin, kätevin, halvin... ratkaisu: koira piikille.
- Anonyymi
"Kaikki menee päin persettä koiran kanssa"
Tietysti menee!
Niin käy aina koiran kanssa, mitä muuta luulit?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636353
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap254086Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2632506Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261990MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301478- 951326
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041097Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541070Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771016Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39991