Mikä olisi uusin sellainen linux -jakelu jossa toimii sekä cdparanoia ja aito (siis Jörg Schillingin tekemä) cdrecord ?
Sensijaan heikkolaatuisen cdrecord -kloonin eli wodim:in haluan pysyvästi estolistalle, eli sitä ei saa koneelleni asentaa.
Sensijaan heikkolaatuisen cdrecord -kloonin eli wodim:in haluan pysyvästi estolistalle, eli sitä ei saa koneelleni asentaa.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ainakin Debianiin kääntyy ja toimii ongelmitta. En tosin ole hyomanut toiminnassa mitään eroa Woodimiin.
Eikös se ihan sama ohjelma ole? Käsittääkseni tuossa on tehty niin, että todettu cdrecord:in tarkoittavan _mitä tahansa_ cd:n poltto-ohjelmaa. Näin ollen minkään ohjelman nimi se ei saa olla! Joten se on uudelleen nimetty ja oisko samalla jätetty ylläpito community-vetoiseksi?
En ole satavarma mutta luulisin että ainakin Puppy Linuxissa on ne Jörg Schillingin tekemät softat.
Luulempa että Schilling ei noita enää kehittele tai ylläpitele, vaan on jättänyt työn muille.
Ainakin Fedora 32,
cdrecord man -sivut kertovat seuraavaa:
AUTHORS
wodim is currently maintained as part of the cdrkit project by its developers. Most of the code and this manual page was originally written by:
Joerg Schilling
Seestr. 110
D-13353 Berlin
Germany
ja cdparanoia:
ACKNOWLEDGEMENTS
Cdparanoia sprang from and once drew heavily from the interface of Heiko Eissfeldt's ([email protected]) 'cdda2wav' package. Cdparanoia
would not have happened without it.
Joerg Schilling has also contributed SCSI expertise through his generic SCSI transport library.
Sen verran lisään että aika vanhasta versiosta noin päivämäärän mukaan joka tapauksessa on ksymys:
$ cdrecord --version
Cdrecord-yelling-line-to-tell-frontends-to-use-it-like-version 2.01.01a03-dvd
Wodim 1.1.11
Copyright (C) 2006 Cdrkit suite contributors
Based on works from Joerg Schilling, Copyright (C) 1995-2006, J. Schilling
Niin että jos jotain alkuperäistä Schillingin versiota haluaa, niin pitänee kaivautua syvemmälle historian syövereihin.
Vaikea sanoa koska en itse ainakaan ole koskaan asiaa mistään syystä joutunut tarkemmin ajattelemaan...
Entiedä, liittyykö asiaan, mutta joskus tuli taisteltua dvd:n polton kanssa ja syyksi paljastui aikanaan restricted-extras paketin puutos, vaikka em. ominaisuutta ei mihinkään edes käytetty, tavallinen distron iso-image kun oli kyseessä. DVD-asema kuitenkin sen vaati toimiakseen eli olisiko kaivannut niitä dvd-kryptaus ominaisuuksia sitten jostain tumpelo syystä? Jännää tässä on se, että kun kyse ei ollut tosiaan mistään video-formaatti levystä niin polton olisi kyllä pitänyt onnistua ilmankin, vaan ei onnistunut..
Jaa niin, libdvd-pkg taisi olla se oikeasti kaivattu paketti, mikä piti asentaa..
Toimivuuden osalta sanoisin sen verran että tämä toimii varmasti ihan missä tahansa Linuxissa kunhan ensin löydät nuo alkuperäiset lähdekoodit jostain, ja sitten käännät sen ihan itse alusta loppuun saakka, niin näin saat käyttöösi juurikin aivan tasan tarkkaan haluamasi absoluuttisen version.
Kannattaa myös varmistaa että paketinhallinta ei ole asentanut mitään 'uudempaa' tästä haluamastasi versiosta, koska muuten paketinhallinta alkaa valittamaan 'järjestelmän ulkoisista muutoksista'...
jep, tuossa vaiheessa noita geneerisiä koodeja ei oltu vielä eriytetty erilliseen kirjastopakettiin vaan jokainen polttosofta käytti omia versioitaan libdvd-css:stä eli ne oli sisään rakennettuna. Nyt pitää vaan osata asentaa oikeat paketit tarpeen mukaan, mutta sen jälkeen ei pitäisi olla ongelmia, ellei sitten polttavan aseman laser ole alkanut väsymään! Se kun on ledi siinä missä muutkin ja käytetty vähän ylitehoilla, niin ei ole ikuinen..
moni ei tunnu tajuavan:
wodim on väärennös cdrecordista.
aito cdrecord osaa kirjoittaa sekä CD että DVD -levyjä.
wodim sensijaan saattaa osata jopa kirjoittaa CD -levyn oikein, mutta ikinä en ole saanut wodimilla aikaiseksi virheetöntä DVD -levyä!
wodim siis luulee osaavansa kirjoittaa myös DVD:n CD:n lisäksi, mutta DVD:n kirjoitus wodimilla menee aina väärin !
cdrecord taas kirjoittaa myös DVD:n oikein, kunhan käytetään laadukkaita tyhjiä levyjä, eikä kirjoittavassa DVD -asemassa ole laitevikaa (myös likainen tai kulunut luku/kirjoituspää katsotaan laiteviaksi).
aidon cdrecordin tekijä on Jörg Schilling, wodimilla käsittääkseni useita tekijöitä, mutta wodimissa ei välitetä laadusta, vaan GPL -lisenssistä.
wodim edustaa GPL -lisenssin palvontaa, cdrecord edustaa laadukasta ohjelmointityötä.
Kokeneemmat linux -käyttäjät tämän jo tietävätkin, mutta aloittelijoille tiedoksi:
asiassa on kieroa myös se, että moni linuxjakelu asentaa oletuksena pakettivarastoistaan wodimin, tuon heikkolaatuisen cdrecord -jäljitelmän, ja sitten tekee symbolisen linkin nimeltä cdrecord, joka osoittaaa wodim:iin !
Aloittelija siis saattaa kiroittaa cdrecord, jolloin symbolisen linkin seurauksena käynnistyykin wodim !
kannattaa siis katsoa (olisiko komennolla: which cdrecord), mihin tuo cdrecord osottaa!
jos se on linkki: cdrecord -> /bin/wodim
niin silloin kannattaa:
1. tuhota tuo symbolinen linkki.
2. wodimin voi poistaa myös, ja se pitäisi laittaa mustalle listalle, jottei järjestelmä asenna sitä uudelleen !
3. asenna aito cdrecord. Monissa jakeluissa tämä ei onnistu pakettivarastosta (GPL -lisenssifanatismin takia) joten imuroi cdrecordin lähdekoodi ja käännä siitä.
Muistaakseni tuon tekijällä oli joku oma make -versio (olisiko ollut cmake?) joten gnu make:a ei kannata kääntämiseen käyttää, siitä voi seurata ongelmia.
onneksi sentään cmaken itsensä voi kääntää sillä makella mikä tulee linuxin mukana (yleensä gnu make).
Valitettavasti (tämä on yksi linuxin ikävimmistä puolista) linuxin mukana tulee väkisin GPL -lisenssifanatismi, ja tämä on se syy, miksi jakeluissa on lähes poikkeuksetta heikkolaatuinen wodim eikä laadukasta cdrecordia !
Onkohan yhtään linux -jakelua olemassa, johon valitaan ohjelmat teknisen paremmuuden perusteella EIKÄ sillä perusteella, mikä ohjelman on GPL -lisensioitu ?
Jos tällainen jakelu on olemassa, niin sellaisesta jakelusta pitäisi löytyä vain cdrecord, eikä lainkaan wodimia, jota ilman lisenssifanatismia kukaan ei haluaisi käyttää !
Huom: Myös cdrecordin lisenssi sallii cdrecordin jakelun osana linux -jakelua.
"aito cdrecord osaa kirjoittaa sekä CD että DVD -levyjä."
Unohdat sen että CD- ja DVD-levyjä ei enää oikein käytetä. Nämähän alkoivat poistua jo silloin 2006-2012.
"Muistaakseni tuon tekijällä oli joku oma make -versio (olisiko ollut cmake?) joten gnu make:a ei kannata kääntämiseen käyttää, siitä voi seurata ongelmia. onneksi sentään cmaken itsensä voi kääntää sillä makella mikä tulee linuxin mukana (yleensä gnu make)."
Cmake on hyvin yleinen softa ohjelmien kääntämiseen ja tulee useiden käyttöjärjestelmien mukana. Esimerkiksi Debianissa se on valmiina.
"Valitettavasti (tämä on yksi linuxin ikävimmistä puolista) linuxin mukana tulee väkisin GPL -lisenssifanatismi, ja tämä on se syy, miksi jakeluissa on lähes poikkeuksetta heikkolaatuinen wodim eikä laadukasta cdrecordia !"
Linux on GPL lisensointu, mutta käyttöjärjestemissä voi olla eri lisenssejä.
"Onkohan yhtään linux -jakelua olemassa, johon valitaan ohjelmat teknisen paremmuuden perusteella EIKÄ sillä perusteella, mikä ohjelman on GPL -lisensioitu ?"
Eri ohjelmien lisensseillä on hyvin paljon merkitystä oikeudellisista syistä. Sitä kun tekijät haluavat rahaa työlleen, mahdollisesti voi olla patenttimiinoja joista voi tulla harmia, ohjelmistokomponentteja aivan normaalisti hyödynnetään muissa tuotteissa ja näiden ohjelmien kehittäjät haluavat myös oikeudellista varmuutta.
Ohjelmistot jotka kasaavat eri komponentteja, tekevät käytännössä kuratointia missä sisältöä on suodatettu vastaamaan tarpeita. Yksi erittäin keskeinen ohjelmistokomponenttien käytössä on se, että onko tekijä esimerkiksi elossa tai onko sillä resursseja vastata ylläpidosta? Ohjelmistot joilla ei ole ylläpitäjää siivotaan pois pilaantumasta.
Google kertoi tuosta Jörg Schillingistä, että hänen ohjelmassa oli oikeudellisia ongelmia. Käytti sekaisin CDDL ja GPL lisenssiä lisenssiehtoijen vastaisesti joten tuota ei sitten voinut sen takia levittää. Kyse ei siis ollut siitä, että nämä olisivat olleet kumpikaan jotenkin kelvottomia vaan se, että näitä ei voinut käyttää samassa ohjelmassa sekaisin. Eri käyttöjärjestelmissä kyllä laajasti käytetään eri lisenssejä mutta ei niitä tekijänoikeuksia voi kuitenkaan rikkoa.
Nyt tuo Jörg Schilling on jo kuollut että ehkä tällä ollut elämänsä loppuvuodet ollut parempaakin tekemistä.
Hmm.. ongelma ei taida liittyä sinällään wodim:iin - vaan dvd-asemaan. DVD-asema raportoi nopeutensa ja wodim yrittää käyttää tätä - valitettavasti kyse on CD:n polttonopeudesta usein - eli DVD asema mainostaa nopeinta polttonopeuttaan. speed=2(nykyisin taitaa toimia myös speed=4) auttaa tuohon ongelmaan. DVD-poltosta kannattaa katsoa esimerkkejä - se kun ei mene samoilla parametreilla täysin kuin CD:n poltto.
Itse kuitenkin tykkään enemmän käyttää growisofs:ää DVD:n kanssa:
growisofs -dvd-compat -speed=4 -Z /dev/dvdrw=ubuntu-mate-16.04.2-desktop-i386.iso
..jäi mainitsematta, että kyse siis CD/DVD/RW asema eli COMBO. Pelkkä DVD-RW taitaa jopa toimia?
"Unohdat sen että CD- ja DVD-levyjä ei enää oikein käytetä. Nämähän alkoivat poistua jo silloin 2006-2012."
Älä valehtele, kyllä monikin, itseni mukaanlukien käyttää CD:tä ja DVD:tä ja kun on onnistunut poltto, niin se toimii koska ei ole herkkä magneettisille kentille eikä myöskään vikaantumisille jos levyjä säilyttää ja kohtelee hellävaroen!
No ei kyllä ole nykyiset usb tikut tai kiintolevyt. Eikä näitä tarvitse käsitellä tai varastoida edes hellävaroen. Muutenkin CD:t ja DVD:t on kyllä nykypäivänä aika kömpölöitä käsitellä. Varsinkin itselleni kun en omista minkäänlaista optista lukevaa asemaa, enkä ole kyllä vuosiin kaivannutkaan.
Ostamalla kiintolevyjä yhden sijasta kaksi, ovatkin hyvin turvattuna kun todennäköisyys että molemmat menisi samalla sekunnilla rikki on äärimmäisen pieni. Sitä voi myös ostaa kolmannen levyn ja laittaa vaikka sen eri kaupunkiin tai valtioon niin yksi ydinpommi ei silloin riitä tuhoamaan tietoa.
Ei näitä optisia levyjä oikeasti käytetä. CD levyt olivat viime vuosituhannella kätevä tapa kun netti oli niin hidas ja tallennustila kallista. Tämän vuosituhannen alussa käytettiin vielä DVD:tä samasta syystä. Tallennustila oli kallista ja netti hidas.
Videon pakkaus ja tiedonsiirtoprotokollat kehittyi joskus 2002 hyvälle tasolle ja vuodesta 2005 lähtien alkoi perämetsienkin netti olla nopea ja kiintolevyt halpenivat, että DVD:t menettivät merkityksensä. Tämä asia on hyvä ymmärtää että kun monta tuntia videota siirtää toiselle puolelle maapalloa nappia painamalla niin mitään levyjen lähettelyä ei tosiaankaan tarvita. Se on hitaampaa ja kalliimpaa.
CD- ja DVD-levyjä käytettiin käyttöjärjestelmien asentamisessa mutta korvautui USB-tikkuasennuksella joskus 2012 mennessä.
Ja p*skat, itselläni on monta usb-tikkua ja kiintolevyä mennyt romuksi vaikka en ole huolimattomasti käsitellyt, yksikin tikku kuumeni niin paljon että meinasin sormeni polttaa!
Turhaa vapustelua tuollainen cd:n ja dvd:n dissaus! Kyllä niitä edelleen käytetään!
Sitä varten tieto on vähintään kahdessa samanaikaisesti.
Meneehän ne DVD-levytkin romuksi kun aikansa hapertuu ja samasta syystä tieto pitää olla tallennettuna useammalle. Kovin työlästä vaikka parin teratavun säilöminen DVD-levyillä. Tarkoittaisi sitä, että ylläpitäisi 872 DVD-levyä.
Kaksi kahden teran kiintolevyä on paljon helpompi.
Ei haperru, itselläni ei huolellisessa säilytyksessä mennyt yhtään DVD-levyä romuksi! Eikä mulla ole moisia datamääriä säilöttäväksi ettei dvd-levyille mahtuisi. Ainoastaan tv-ohjelmat säilön kiintolevylle, kaiken muun cd:lle ja dvd:lle.
Käyttämättömät levyt säilyvät 5-15v että niihin pitäisi sitten kirjoittaa etteivät pilaannu.
Kun kertakirjoittenen levy on tehty, se voi hyvin säilytettynä kestää helposti yli parikymmentä vuotta. Uudelleenkirjoitettavat levyt sen sijaan eivät kestä kuin enintään 15 vuotta.
Tuo aika on niin pitkä että helpommin tulee kiireellisemmäksi saada tiedot pelastettua ennen kuin asemien valmistus loppuu tai ennen kuin tuki vanhentuneelle tekniikalle poistuu käyttöjärjestelmistä ja liitännät poistuneet tietokoneista. Vanhat lerput ja korput eivät esimerkiksi enää toimi, niitä ei valmisteta eikä asemia valmisteta.
Ongelma nykypäivänä ei ole niinkään se 2T 2T asemien vikaantuminen - tai toisen vikaantuminen - vaan viirukset. Sellaisen kun saa syömään levyn ensin siihen kuntoon, että näyttää rikkinäiseltä kaikki tiedostot ja tämän jälkeen yrittää varmuuskopiolta katsoa palautusta - huomaa, että puolet varmuuskopioistakin on rikki syöty jo edellisten varmuuskopiointien aikana. Tästä syystä pidän hyllyssä mieluumin kriittiselle datalle paria kymmentä dual layer DVD-R levyjä. Enkä edes vahingossa lue levyjä polttavalla asemalla vaan käytän pelkästään lukuun kykenevää laitetta tähän. Ja tokihan näistä levyistä löytyy varmuuskopiot 2T levyltä.
Arkistoidessa data kiintolevyille, ne tietenkin versioidaan.
Viruksista päästiin kun ihmiset alkoivat päivittää ohjelmiaan. Käytännössä automaattipäivitysten laittaminen oletuksena päälle auttoi tähän.
Viruksia ei käytännössä ole missään normaalisti ylläpidetyissä laitteissa mihin käyttäjät eivät itse asentele haittaohjelmia ja joissa on ne normaalit turvakäytännöt käytössä.
"cdparanoia" on Manjaron oletus asennuksessa mukana, mutta uskon että siitä tullaan luopumaan lähivuosien aikana.
jatketaanpa hiukan...
"cdparanoia" ja sen kehityshaarat ovat auttamatta historiaa, jotka voi jo unohtaa hyvin palvelleena CD-levyn poltto-ohjelmina, uusin versio on vuodelta 2004.
Ehkäpä ennemmin tietojen pelastukseen kuin polttoon.
"CDParanoia (engl. CD-vainoharha) on komentorivillä toimiva rippausohjelma. Ohjelma osaa ripata muun muassa naarmuttuneet levyt erityisen hyvin"
Rippaus
Siirtokopiointi eli rippaus on toiminto, joka mahdollistaa videon tai audioleikkeen tallentamisen tietokoneen kiintolevylle. Siirtokopioinnin yleisimpiä lähdemateriaaleja ovat muun muassa CD ja DVD.
CD-ripperi
Cdparanoia on CDDA-työkalu (Compact Disc Digital Audio), joka tunnetaan yleisesti nimellä "ripperi". Se on rakennettu Paranoia-kirjaston päälle (sisältyy cdparanoia-lähdejakeluun). cdparanoia-paketti lukee äänen CDROM-levyltä suoraan datana, ilman analogista välivaihetta, ja kirjoittaa datan tiedostoon tai putkeen WAV-, AIFC- tai 16-bittisenä lineaarisena PCM-tiedostona.
'cdparanoia' sisältää vain vähän tai ei lainkaan 'lisäominaisuuksia'; se keskittyy kopiointiprosessiin ja siihen, että se tietää mahdollisimman paljon sitä suorittavasta laitteistosta.
Cdparanoia lukee oikeat audiodatat edullisista asemista, jotka ovat alttiita virheasennoille, kehysjitterille ja suoratoiston katoamiselle atomisoidun lukemisen aikana, ja se voi lukea ja korjata dataa vaurioituneilta CD-levyiltä.
Ohjelmassa ei ole kääntämisen aikaista konfigurointia, ja se tunnistaa CDROM-levyn, sen tyypin, liitännän ja muut rippausprosessiin liittyvät seikat automaattisesti suoritusaikana.
On se linuks vaikea..
Ei linux ole mikään vaikea muille kuin kaltaisillesi vapusille!
On se vaikea ymmärtää että ainoa linuks on
Windows-linuks-tubutin.
Se on kaikille vaikea..
Ei ole kaikille vaikea, vain sinunkaltaisillesi se voi olla vaikea! Minunkin vanha äitini osaa käyttää linuxia vaikka ei ole expertti tietokoneissa!
Vaikea se on..
Ubunti ja K3b ja ei ole yhtään vaikeaa poltella levyjä, Graafisella käyttöliittymällä!
No ei ole vaikea ja lopeta toi jankkaaminen asiasta josta et mitään tiedä!
Kyllä se saattaa ihan oikeasti olla vaikeaa noille vähä-älyisille, vaikkei se normi-ihmiselle olisikaan.
Ubuntu ja K3b ja on todella helppoa.
Kyllä. Ei kannata leikkiä avaajan tavoin millää päätesäheltimillä..
Linuxjakeluun lataa K3b, jos on tarvetta poltella levyjä.
https://pkgs.org/download/k3b