Näin valon lisääntyessä vähän vaihdetta vapaalle ja kivun lisääntyessä jonkinlaisesta ruumista irtaantumisesta haaveillen täällä pohdin, että
jos nyt saisitte vapaasti valita, minkä yliluonnollisen kyvyn ottaisitte haltuun?
Itse häilyn kahden rajamaastossa. Haluaisin osata lentää ilman siipiä tai muita apuvälineitä ja ilman muuta taikoa. Ensimmäinen vapauttaisi välimatkoista peltikotelon sisällä ja olisi ihan älyttömän hauskaa etenkin kesäaikaan. Toinen antaisi tietysti monenlaisia uusia näkökulmia elämään. Ja lapsia olisi kiva hämmästyttää kaikenlaisilla pöhköyksillä. Tosin osaan sen ilman taikomistakin.. :)!
jos nyt saisitte vapaasti valita, minkä yliluonnollisen kyvyn ottaisitte haltuun?
Itse häilyn kahden rajamaastossa. Haluaisin osata lentää ilman siipiä tai muita apuvälineitä ja ilman muuta taikoa. Ensimmäinen vapauttaisi välimatkoista peltikotelon sisällä ja olisi ihan älyttömän hauskaa etenkin kesäaikaan. Toinen antaisi tietysti monenlaisia uusia näkökulmia elämään. Ja lapsia olisi kiva hämmästyttää kaikenlaisilla pöhköyksillä. Tosin osaan sen ilman taikomistakin.. :)!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mä oon aina halunnu osata muuttua näkymättömäks...
"jos nyt saisitte vapaasti valita, minkä yliluonnollisen kyvyn ottaisitte haltuun?"
Mahdollisuuden tuomita eläviä ja kuolleita. Lahjuksia otetaan vastaan. ;)
Sitä amorin jousipyssyä haluaisin käytellä, ja ampuisin ensimmäisenä nuolen aivan ihastuttavan naisen syrämmeen.
Olisi se kiva tuntea jonkun rakkaus itsessään intohimon sävelin kirjoitettuna. Ah...
Seuraavia nuolia ammustaisin sellaisiin ihmisiin, jotka ei jostain syystä koskaan "kohtaa", mut joista itsekseni olen ajatellut tyyliin "noihan sopis toisilleen kuin nakutettu".
Saisi maailma rakkautta kyllikseen...
Juuh.
Voisin ottaa itselleni tuon taidon!
Mitä ihmettä tekisin toisten ajatustenluku-kyvyllä???
Mä haluaisin osata joko lukea ajatuksia ( tosin vaan vaikka yhden päivän, koska en välttämättä loppupeleissä haluais tietää kaikkea mitä musta ajatellaan..) Tai sit siirtää
esineitä ajatuksen voimalla, laiska kun joskus olen.. :)
Toisaalta ois myös kiva osata pysäyttää aika ja osata kulkea seinien lävitse..
Eli jos osais vaan taikoa, niin eikös sit pystyis tekemään noi kaikki..? :)
Ainakin jos Pottereita on uskominen niin esineiden siirtely vaatii paljon harjoittelua ja lahjakkuuttaki... Ajankin varmasti pystyis pysäyttämään jollain hämärällä kellolla. Ajatustenluvusta en tiiä, mut seinien läpi kulkee vaa kummitukset... :)
..kyllä mie ehkä tahtoisin sen taidon hetkeksi että voisin lukea ajatuksia..=)
...haluisin osata taikoa. Ensin taikoisin itseni naiseksi (pysyvästi) ja sitten lumoasin taikakyvyilläni jonkun kauniin ja seksikkään naisen ja antaisin hänelle (ja itsellenikin samantien) paljon ihania orgasmeja *wirn*.
ajtuksen voimalla parantaminen...ja vielä semmonen
mikä avautuis kaikille halukkaille, ettei ite joutus burnoutin partaalle.
Vaikea juttu. Kait mä haluaisin jotenkin pystyä auttamaan joitakin ihmisiä ajatuksen voimalla. Oishan se hienoa jos pystys auttamaan ihmisiä jotka oikeasti sitä tarvitsevat. Kait mä taikoisin jotain safkoja nälkää näkeville ja vettä sitä tarvitseville.
Kuitenkin kun ei oo mitään erikoisia kykyjä on helpompi elää. Ei turhaa stressiä siitäkään tulisiko käytettyä oikein noita kykyjä. Mennään nyt kohti kevättä ihan ilman mitään erikoisia kykyjä. ;)
Itse asiassa en haluaisi mitään ns. yliluonnolisia kykyjä, mutta en edes usko niihin oikeasti. Sen sijaan uskon vahvaan herkkyyteen ja intuitioon, jotka ovat mahdollisia kaikille ihmisille, jos vain haluaisivat herkkyyttään kehittää. Jokaisella on mahdollisuus aivan mihin vain mielensä sokkeloissa ja mikä se mieli lopulta on...se on se mystisin juttu. Kollektiivinen alitajunta on todella olemassa ja monet asiat joita pidämme ns. yliluonnollisina ovatkin aivan totta:) Kaikki on energiaa erilaisissa hahmoissa. Voimme olla energiatasolla yhteydessä koko maailmankaikkeuteen jos vain haluamme.
Minäkin uskon hyvin vahvasti alitajunnan voimaan ja intuition viisauteen, vaistoon, joka kertoo ennen ajatusta. Kaikki ovat vahvasti läsnä elämässäni ihan arjen pyörteissäkin.
Mutta uskon myös leikkiin, nauruun, hymyyn ja ennen muuta mielikuvituksen voimaan tervehdyttää ja tehdä elämästä moninverroin värikkäämpää. Ei unohdeta sitä.
Ajattelin itse ihan samaa kirjoitettuani tekstini. Elämä on leikkiä ja mitä enemmän arkeen mahtuu hulluttelua, hauskuutta, naurua, iloa, mielikuvituksen lentoa niin sen parempi. Tuo on niin itsestäänselvä asia minulle lasten kanssa töitä tekevänä ja itsekin leikkivänä ihmisenä, että unohdin sen kirjoittaa. Yes, yes...hyvä Laika ja kiitos mielenkiintoisesta avauksestasi:)