kauneimmassa auringonlaskussa
lehdettömät puunoksat
hajottivat taivaanrannan sirpaleiksi
tunsin palavani siinä tunteessa, joka
sinun tuntemattomuudessa ja
minun kaikkeuden siihen keskittyessä
loi rantaamme raskasta oranssia usvaa
alkoholin liikakäyttö
oli lisääntynyt haluni ajaa suhteeni karikolle
ja jatkuva ensirakkauden kaipuu sinusta
tunsin palavani
kun lumi suli masennuksenani pois ja
toi sinun oranssisen ensirakkautesi poltteen
minun ja mustahiuksisen väliin kehittynyt vuori
oli sinun kauneutesi
jota huipulta havittelin
rakkauden ylpistämät kasvoni repivät
terävällä parransängellä hänen ranteisiinsa haavoja
ennen kaikkea oli mustaa ja
päälläni nahkatakki
salamasodan jälkeinen hiljainen tila
oli hajalle revitty suhde ja minun uudelleen syntyminen
valtava polte kasvoi minun sieluni repeytyneiden
haavojen eheytymisestä verenpisaraa, joka
loi minusta raskaimman planeetan sinun tähdenlentosi eteen
repien mereni ja mantereeni
mitta-asteikot romuttuivat
sinä hetkenä jolloin
ilman liikettä tunsin olemassa olosi
jatkuva palo ja
minun ja mustahiuksisen suhde
turha kuin riimiin pilattu runo,
sana joka harmoniallaan pilasi sisällön
ihosi uurnissa aallot
kauneimmasta syntymästä
jotka nyt nenäsi ja korvasi kaarteissa
ovat minun orastava rakkauden liekki
kaikkoava luovattomuuden tuoksu ympärilläni ja
eheässä auringonlaskussa palan viimein loppuun
sinun ihollasi
olet lopulta minulle elämä
kelvollinen minkä tahansa vertauskuvaksi
lehdettömät puunoksat
hajottivat taivaanrannan sirpaleiksi
tunsin palavani siinä tunteessa, joka
sinun tuntemattomuudessa ja
minun kaikkeuden siihen keskittyessä
loi rantaamme raskasta oranssia usvaa
alkoholin liikakäyttö
oli lisääntynyt haluni ajaa suhteeni karikolle
ja jatkuva ensirakkauden kaipuu sinusta
tunsin palavani
kun lumi suli masennuksenani pois ja
toi sinun oranssisen ensirakkautesi poltteen
minun ja mustahiuksisen väliin kehittynyt vuori
oli sinun kauneutesi
jota huipulta havittelin
rakkauden ylpistämät kasvoni repivät
terävällä parransängellä hänen ranteisiinsa haavoja
ennen kaikkea oli mustaa ja
päälläni nahkatakki
salamasodan jälkeinen hiljainen tila
oli hajalle revitty suhde ja minun uudelleen syntyminen
valtava polte kasvoi minun sieluni repeytyneiden
haavojen eheytymisestä verenpisaraa, joka
loi minusta raskaimman planeetan sinun tähdenlentosi eteen
repien mereni ja mantereeni
mitta-asteikot romuttuivat
sinä hetkenä jolloin
ilman liikettä tunsin olemassa olosi
jatkuva palo ja
minun ja mustahiuksisen suhde
turha kuin riimiin pilattu runo,
sana joka harmoniallaan pilasi sisällön
ihosi uurnissa aallot
kauneimmasta syntymästä
jotka nyt nenäsi ja korvasi kaarteissa
ovat minun orastava rakkauden liekki
kaikkoava luovattomuuden tuoksu ympärilläni ja
eheässä auringonlaskussa palan viimein loppuun
sinun ihollasi
olet lopulta minulle elämä
kelvollinen minkä tahansa vertauskuvaksi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä on jotain todella kaunista ja koskettavaa...:) Osuu minuun. Kiitos!
Mitä useammin tämän lukee sitä paremmaksi tämä muuttuu. Hienosti oivaltava kokonaisuus.