Kysynpä vaan,että mitä ajattelette siitä,jos seurustelukumppanillanne on joku pitkäaikaissairaus? pystyttekö seurustelemaan hänen kanssaan vai jätättekö hänet? tuli vaan mieleen,kun itselläni ei ole kumppania,jonka kanssa viettäisi päivät ja yöt,vaikka tosin ikää on vasta 20 v,jonka puolesta vielä kerkiän hyvin seurustelemaan. Kuitenkin kun mulla on pitkäaikaissairaus,niin olen melkein menettänyt toivoni kumppanin löytämiseen,kun kukaan ei tunnu hyväksyvän minua sellaisena,kuin olen. Kaikkien pitäisi olla terveitä ja täydellisiä,mutta tosi asiassa kukaan ei ole niitä kumpaakaan. Kertokaa mitä ajattelette asiasta.
kysymys
jokunen
2561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni pitkäaikaissaurauden ei pitäisi hirveästi haitata seurustelusuhdetta, ainakaan liiaksi. Riippuu tietenkin minkätyyppinen sairautesi on. Mutta jos pystyt elämään itse sen kanssa, myös kumppanisi pystyisi. Silloin hän ainakin olisi se oikea. :)
Todellakin riippuu sairauden tyypistä minkälainen se on (sisäinen/ henkinen/ tarttuva/ lapsillekin siirtyvä). Eräällä miesystävälläni on pitkäaikaissauraus ja sen olemassaolo ei vaikuta minun mielipiteeseeni hänestä tippaakaan, edes vaikka kuvittelisin viettäväni hänen kanssaan koko elämäni. Sillä se sisin on tärkein, ihminen itse. Älä menetä toivoasi vielä noin nuorena; toivoa on aina. :)
niin enpä usko tuon haittaavan... niin mikä sairaus sulla sitten on?