Kaupassa on 2 - 6 euroa maksavia muovisia leikkuulautoja. Itse pidän lihan ja sipulin pilkkomiselle kahta eri kokoa. Vaan kun se heti on pinnasta rikki, surkean näköinen. Uusin, eiväthän paljon maksa mutta kohta samanlainen. Pesen ne astianpesukoneessa. Nyt taas näyttävät ihan tautisilta.
Onko jotain muuta materiaalia, jota olisi parempi käyttää. Prismassa ei ole.
Leivän leikkaan puulaudalla ja se on ok.
Onko jotain muuta materiaalia, jota olisi parempi käyttää. Prismassa ei ole.
Leivän leikkaan puulaudalla ja se on ok.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Laitan kaksinkertaisen voipaperin palan alle, kun leikkaan sipulia.
Säästää vähän lautaa, joka pysyy helpommin puhtaanakin eikä sipulin haju tartu
niin paljon.
Pesua juu.
Noin kai melkein kaikilla. Mitä nailonia lienevät, aika ehdottomia muovilaudat kestävyydessä ja pestävyydessä. Ikinä en ole kuullut kenenkään käyttäneen niitä loppuun. Naarmuja tulee, selkeetä, mutta onhan toi astianpesukone keksitty.
Niille vanhoina käyttöä, hyviä alustoja, vaikkapa konponenttiliimojen sekoitusalustoina ja muutenkin hyviä alustoja kaikenlaiseen, missä tarvitaan kovaa ja suoraa alustaa. Materiaalia voi käyttää vaikka remonteissa jne, hyvää kamaa moneen. Ihan kierrätyksen paikka, uusiokäyttöä helppo keksiä.
On kyllä tollanen aika suuri puusta tehty lankkulauta, mutta se kai nykyisin lähinnä tilaa vievä koriste. Toki puu on parempi veitsille, eivät tylsyy nopeesti niinkuin muovilautojen kanssa. Mutta pitää niitä veitsiä teroittaa muutenkin. Puu muuten leikkuulautamateriaalina kehno, huokoinen ja siihen tulee viiltoja. Pitääpi hioa ja öljytä. Toki siitäkin voi tehdä kaikenlaista, vaikka polttaa pesässä. Ekologisuus aina huomioitava.
Tärkeämpi kysymys mun mielestä on veitsien teroittaminen. Mulla ei ole erikoihiottuja veitsiä, ei japanilaisia, ei damasku-teräisiä. Vakio teroitin, sellainen kädessä pidettävä rulla, joka toimii kai ihan ok. Helppokäyttöinen. Lopuks pyyhkäisyt puikolla. Mä teroittelen aika usein, ne paljon käytössä. Erikoisvetset pitäis teroittaa kivellä käsin, kai siihenkin tottuis. Haaveena on joskus hommata japanilainen veitsi, nyt vaan japanilaisen näköisiä tavallisia veitsiä, toki kunnollisia, erikoishiottuja ei ole. Voi olla eroa käytännössä, oletan.
Veitsien teroittaminen tärkeetä, leikkas millä alustalla vaan.
=DW=
Ei ole ollut veitsenteroittajaa enää pariin vuoteen. Isälle vein veitset pitkään monen sadan kilsan pähän ja miehen kädet vapisee, ei pysty teroittamaan. Joten olisitpa lähelläni... sanotaan laulussa.
Opettelin terottamista parillakin erilaisella värkillä, ei siitä valmista tullut. Pikasuutari on aika kallis, kun pitäsi viedä useampi veitsi. Ostin uuden lihaveitsen joten pärjään taas jonkin aikaa.
Jep, samaa mieltä asiasta. Kyllä sen veitsen teroituksen tarpeen huomaa tomaattia siivuttaessaan, taidan omistaa tasan samanlaisen "teroituskoneen" minäkin, yleensä riittää muutama vetäisy puikolla. Heheh,,joskus kyläilyreissulla jonkun muuun veitsillä koittanut vaikkapa tomaattia leikata...päänuppi tahtoo kuumeta jos se tompsu vaan litistyy..
Muovisten leikkuu-alustojen naarmuihin ne bakteerit pesiytyvät. Toki meilläkin käytössä noita joita "eräästä nimeltämainitsemattomasta huonekalujätistä" saa nipun muutamalla eurolla..Heitetään sitten mäkeen kun alkavat naarmiutuamaan "liikaa".
Puisen leikkuulaudan "huolto" ei ole vaikea,,kunnollisempi pesu , kuivatus ja öljyäminen parin kuukauden välein, pääasiassa riittää kostealla pyyhintä.
jos muovisen leikkuulaudan pesee heti käytön jälkeen, kuten minä teen, en usko että muovi antaa bakteereille kovinkaan kummoista kasvupintaa.
Muovisen pesu heti käytön jälkeen, sekä on useampi eri kalalle, lihalle.
Hiomakivellä teroitan puukon ja veitset.
Tulee teräviä, kun oppi tuli nuorena jo viikatteen teroituksesta heinän-ja viljanniittoon.
Kuparipintainen leikkuulauta on itselläni ja se on osoittautunut hintansa väärtiksi.
Kuparihan on pehmeämpää kuin ruostumaton teräs joten veitset eivät naarmuunnu ja kupari antiviirus ja antibakteeristen ominaisuuksiensa vuoksi ei kerrytä pöpöjä lautaan ollenkaan vaan pelkkä talouspaperilla pyyhkäisy riittää.
Pistän näitä lautoja ensi kesänä myyntiin Akin ja Helin huutokauppaan pohjahinnalla sata euroo.
Miksi kuparikahvipannu käyttö kiellettiin?
Beng
Ei hajuakaan sillä kuparihan on ihmiselle välttämätön hivenaine monien muiden metallien tavoin.
Todennäköisesti kuparin riittävä saanti antiviirusaineena pyyhkäisisi koko koronapandemian unholaan.
Ennustan Akin ja Helin kahvipannujen ja kuparisten leikkuulautojen jättimenestystä ja hinnannousua tulevissa huutokaupoissa.
Sijoittajat huom!
Koska. Hyvä nainen. Ne oli tinattu vanhan ajan myrkyllisellä tinalla. Erittivät jotakin? Siksi. Eihän kahvia keitetä raakaa kuparia vasten. Kahvi on rasvainen liuotin itsenään.
Olen joissakin kaupoissa nähnyt "lasisia" leikkuulautoja, ne ei naarmuunnu niinkuin muoviset, tosin herkempiä rikkoontumaan. Itselläkin joskus oli sellainen pieni sipulin leikkausta varten mutta lapsi vei mennessään enkä ole uutta tullut ostaneeksi.
Muovisillakin pärjää pitkään kun veitset on niin hyvässä kunnossa että niillä ei tarvitse sahata lautaa vasten, vain painaa ja silloin tietysti tulee vähemmän niitä naarmujakin. Eli leikkaustekniikkaan enemmän huomiota. Mulla samat 2 muovista ohutta taipuisaa ikean leikkausalustaa ollut jo vuosia ja pesen ne aina heti käytön jälkeen astianpesuaineella ja viimeiseksi huuhdon vielä niin kuumalla vedellä kuin kraanasta tulee. Astianpesukonetta ei ole ollut eikä tule.
Markka-aikaan ostin hobbyhallista alennusmyynnistä veitsisarjan viidelläkympillä, 7 erikokoista veistä, paras ostos ikinä eikä kertaakaan ole tarvinnut niitä veitsiä teroittaa vaikka ahkerassa käytössä olleet.
vn
Hm..veikkaan ettei sinulla ole OIKEASTI terävästä veitsestä ainoatakaan kokemusta.
Jos noilla markka-aikaan ostetuilla, kertaakaan teroittamattomilla veitsilläsi pystyt tomaatista leikkaamaan sellaisia kahden millimetrin vahvuisia siivuja alan sitten uskovaiseksi..
"Olen joissakin kaupoissa nähnyt "lasisia" leikkuulautoja, "
Annoit hyvän idean minulle, joten miljoonat kiitokset.
Sillä onhan minulla microssa lasinen alusta, jonka voi hyvin ottaa käyttöön leikellessä, sillä harvoin siellä microssa mitään on, kun esivalmistelee ruokaansa.
No ei ole tarvetta niin ohuita siivuja leikellä mistään tomaatista kun itse en voi syödä, lapsenlapsille ostan miniluumutomaatteja jotka leikkaan vain puoliksi ja ihan ongelmitta tai syövät kokonaisina.
Ja toisekseen keittiöalalla palkkatyöni pääsiasiassa tehneenä HYVÄT ja TERÄVÄT veitset on kyllä tulleet tutuiksi.
vn
Käytän puisia leikkuulautoja.
Muovisesta voi irrota partikkeleita.
Miksei niitä kielletä?
Beng
Muista 50-luvulta kiertävät veitsien ja saksien terottajat.
Lasi.
Tylsyttää veitset hetkessä. Lasia leikataan veitsellä naarmuttamalla, kaikki lasi ei sovi. Kokemusta on, aikanaan duunissa leikeltiin tarraa kirurginveitsellä ja kokeiltiin vaikka mitä, myös lasia. Lasi kyllä muuten hyvä, mutta just toi tylsyminen, sitäpaitsi tavallinen lasi meni kyllä jossaon vaiheessa sitten säpäleiksi. Tollanen autonlasi-tyyppinen lamilasi, joka pirstaloituu parempi, mutta se taas kallista. Olemassa leikkuualustoja, muovisia, jotka toimii erinomaisesti. Net vähän kuin hiirimattomaisia, ei liukasta, mutta kovaa ja joustavaa mitä lie nailonia. Mun käsitys, parempia, kuin normi muoviset leikkuulaudat, mutta miten lie hygienian kans, en tiedä.
Joku sekoili kuparin kans, omapahan asiansa. Metalli kovempaa, kuin muovi, se terävyydestä. Lisäks naarmu on naarmu, oli missä tahansa materiaalissa.
Joku uteli kuparipannuista. Mä en tiedä, onko niitä varsinaisesti kielletty. Mutta kupari on myrkyllistä ja keitellessä niistä liukenee sitten myrkkyjä. Sama asiahan se leikkuulautana käytettäessä on, myrkkyjä voi tarttua elintarvikkeisiin. Ei kai net määrät suuria lie, kuitenkin.
Kuparisia pannuja kyllä myydään edelleen, lämmönjohtavuus omaa luokkaansa. Net on sisäpinnoilta päällystetty jollain teräksellä tms, että voivat olla oikeinkin hyviä käytössä. Pintojen kiillottelu asia erikseen, enkä tiedä, miten käynee tiskikoneissa.
=DW=
Lisäys: joku nuori voisi tehdä bisneksen: laittaa taloyhtiölle tiedoksi, että voi varata ajan teroituksille, siis liikkuva teroituspalvelu.
On maksukoneet. Taloyhtiöillä on useimmiten jokin tila, missä toimet voi suorittaa, jos sapelimestaria ei halua kotiinsa.
Beng
Ideahan se huonokin idea.
Aikanaan teroittajille piisas hommia. Yks syy mun mielestä oli, niillä oli kunnon kamppeet. Itekkin muistan kakarana käyneeni yhdessä talossa veitsiä teroituttamassa, niillä oli tahko, meillä ei. Toki hiomakiviä oli, mutta kun niillä teroiteltu viikatteita, net oli sitten kuluneet sen mukaisesti kieroiksi.
Kaupungeissa riitti teroitettavaa, ollut tosiaan hyvä pisnes kierrellä asuinalueita teroitushommissa.
Vaan, nykyisin halpoja teroittimia, erittäinkin halpoja veitsiä. Noissa halvoissa veitsissä sekin, net tehty usein rosterista, jota nyt ei oikeestaan edes teräväksi kotikonstein saa, mutta net pitää teränsä pitkään. Suutarit teroittelee, ei ole tietoa, miten onnistuneepi.
Ei teroittamisesta pisnestä enää nykyään saa. Jolla kalliit veitset, se kyllä teroittaa ne ite ja muut, noh, ne ostaa marketeista uusia tilalle. Vähän samaa, kuin paistinpannujen kans, kellä kunnon valurautapannut, se huoltaa ne ite, kertakäyttöteflonien käyttäjät erikseen.
Nutta juu, osta smirkeli ja laita starttiraha-anomus laskelmien ja liiketoimintasuunnitelmien jne kans menemään. Ainakin saavat käsittelijät hyvät naurut ton idean käsittelyssä :D
=DW=
Muistan sen sementtisen laikan. Oli kouru ja siinä vettä. Isani hioi mm. viikatteen sillä.
Onko kellään enää Hackmanin tai Sorsakosken veitsiä.
Äitini sanoi niitä haavaveitsiksi. Kait niillä teloi helposti itsensä...
Beng
Juupajuu. Business Finlandille Idis vireille.
Mutta hei.
Miksei kukaan kehitä minikokoista sähköistä hiomalaikkaa eri nopeuksilla.
Kyllä saksetkin tylsistyvät.
Hitsi, kun alkoi spedettämään.
Beng
Yksi Sorsakosken pöytäveitsi löytyy,,vaimo sen äidiltään aikoinaan "pölläisi" ja onkin hyvä,,ohut ja leikkaa edelleenkin omenat yms. hienosti. Vaikka hieman mutkillekin mennyt ajanoloon.
Jep. Tahko oli meilläkinlapsuuskodissa ja sillä isä teroitti kaikki puukosta viikatteisiin ja penskana jouduin monesti sitä tahkon kampea vääntämään. Sorsakosken veitset oli meilläkin käytössä ja tosiaan niin teräviä että leivän pystyi niillä leikkaamaan eikä tarvinnut erikseen leipäveistä.
vn
Kupariset kahvipannut aikoinaa ainakin tinattiin sisäpuolelta. Ei liukene kuparia veteen.
Voiko itse tinata? Mulla on neljä kenkää uudeksi vuodeksi käyttämäti. Kiellettyä.
On jokin uusi mömmö, jonka koostumus on luonnonsuojelullisesti ok.
Beng
Mistähän tulee sanonta, että joku on tinassa?
Tahtoo tietää.
Beng puhui partikkeleita saatavan leikkuulaudasta, kaikkee voi nykyään saada.
Kantsii seurata laudan kuntoa, heittää vek huono.
Vai lasinen lauta, ekaks sen pitäisi olla karkaistua lasia vähän kuin takan lasiluukku, jotka ovat erikseen vielä kuumuutta kestävää, siksi pirskatin kalliita.
Nii, lasia leikataan lasitrissalla, jossa parhaimmissa on pieni teollisuustimanttipala.
mä käytän Vileda Power Inox hakaus sientä sillä saa uunipellitkin puhtaaksi,
muoviseen leikkuulautaan ei jää kuin pieniä naarmuja hankauksen jälkeen
nj
Bio-leikkuulauta. Valmistusaineet puukuitu ja sokeriruoko, sen voi pestä astiapesukoneessakin. Siitä ei irtoa ainakan muovia.
Tuo vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.
Puisia kapustoja ei suositella pesukoneeseen. En tiedä, miks?
Voi ajallaan polttaa saunassa tai takassa.
Olen luopunut muovisista laudoista ajat sitten.
Puusiruhan on kuitua. Jos?
Beng
Kärkkäisellä on ainakin verkkokaupassaan myytävänä karkaistusta lasista leikkuulauta Muumi-kuosilla. Hinta on 17,50 €, joten ei mitenkään kallis, makuasia sitten on tuo Muumi-kuosi.
Marmorinen leikkuulauta on kaunis ja kestävä, tosin myös hintava.
Joidenkin tutkimusten mukaan muovinen leikkuulsuta on hygieenisempi kuin puinen, jos muovinen pestään astiskoneessa. Jos taas pestään käsin, niin puinen on hygieenisempi, koska puussa on jotain hygieniaa edistäviä ominaisuuksia. Lasinen tai lasitettu keraaminen olis varmaankin hygieenisin vaihtoehto. Mulla on niitä 3kpl, joita pesen astiskoneessa, mutta tylsyttävät veitsiä, jos jauhaa veitsellö täysillä lasia vasten.
Marmorit ja lasit tylsistyttää veitset.
Puinen on leikkulauta.Jos jotain sellaista leikkaan, mistä tulee jotain jälkeä, (lihaa,kalaa) laita aina alle leivepaperin.
Laudan pesen kraanan alla niin kuumalla, kun tulee.
Vanhalla kotitilalla on tahko, veljen kanssa kesäisin siellä teroittelemme niin sirpit, viikatteet, kirveet, puukot, veiteset.
Paras alusta kaikkeen leikkaamiseen puhdas tiskipöydän pinta. Helppo siistiä ja pitää puhtaana. Miksi tehdä asioista monimutkaisempia?
Kyl kai, mutta rosteripinnasta veitsi tylsyy äkkiä.
Onhan noita motorisoituja terottimia.
Veitsi pitää terottaa tietyssä kulmassa.
Beng
Häh. Itse käytän kaikkeen leikkaamiseen puista lautaa. Koneessa en tietenkään pese, vaan huuhtelen lämpimällä vedellä ja harjalla heti käytön jälkeen. Hyvin on onnistunut jo 10 vuotta.
Linkki testiin, veitsenteroittimet
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/03/10/veitsenteroittimet-testissa
Voittaja on käsikäyttöinen Chef´s Choice. Ehkä hankin sähkökäyttöisen OBH Nordican.
Katsoin vanhaa laitettani, ei näy mitään merkkiä. Nakkaan roskiin, ei siitä mihinkään ole ollutkaan. Beng, minkä sinä hankkisit?
Minulla on Fiskarssin.
Olisi hyvä kuulla kokemuksia tuosta OBH:sta.
Muutoin pelkäisin, että jäisi kahvw terottajan käteen siis minulle.
Beng
Fiskarssin esittelyssä sanotaan näin:
Fiskarsin pakkauksessa suositellaan veitsen teroittamiseen 4-5 edestakaista vetoa. Pakkauksen sisältä löytyy toinen käyttöohje, jossa suositeltujen vetojen määrä tuplaantuu kymmeneen.
PItääkö sinun suhata monen monituista kertaa vai riittääkö 4-5 kertaa.
Voivoi.
Siitä on niin kauan.
Uskon jo muutamaan kertaan.
Beng
Lasinen leikkuulauta on ehdottomasti paras ja hygieenisin. Kestää konepesun eikä rikkoudu vaikka putoaisi lattialle.
Eikös tuo muutoin hyvän valinnan lasinen leikkuulaita ole liian liukas?
Vaikkapa valkosipulin kynnen pieneksi pilkkoessa alusta ei saisi olla liukas, muutoin homma on hankalempaa. Leikkaan sen hieman mattapintaisen keraamisen leipälautasen päällä.
Valkosipulihan on suorastaan historiallinen superfood. Pilkon yleensä yhden kynnen per päivä ja juon sen vesilasissa, niin ei muodostu lainkaan hajuhaittoja.
"Syö valkosipulinkynsi päivässä - 8 hyötyä"
"Valkosipuli on epäilemättä yksi eniten käytetyistä ja hyödynnetyistä luonnon lääkeaineista."
"Valkosipuli on ollut lääkinnällisessä käytössä jo vuosisatojen ajan ja se on monille eri kulttuureille tuttu aines. Valkosipuli on paljon enemmän kuin pelkkä ruuanlaitossa käytetty mauste."
- https://askelterveyteen.com/syo-valkosipulinkynsi-paivassa-8-hyotya/
Ihmiset syöt hurjan määrän mikromuovia, noin luottokortin verran per viikko!
Yksi lukematomien muovin kehoon tuojien joukossa on muoviset leikkuulaudat.
"How much plastic do you eat? It could be as much as a credit card a week"
- https://www.euronews.com/green/2022/04/11/how-much-plastic-do-you-eat-it-could-be-as-much-as-a-credit-card-a-week
ps.
Hiljattain ydessä dokkarissa manittiin, että syömme 2 - 4 kg lisäaineita per vuosi, aivan hurja koktaili !
Suoliston fluorassa olevaan hyvään ja teveydelle tärkeään bikrobimäärään nähden ja verrattuna tuo muovi- ja lisäainekuorma on aivan järkyttävän suuri.
Samaisessa dokkarissä käytettiin edelleen tuota alla olevaa 1,5 kg:n lukua.
"Suurin osa ihmisen mikrobistosta elää suolistossa. Nykyisen käsityksen mukaan keskikokoisessa ihmisessä on keskimäärin 200 grammaa bakteereita, lukumäärällisesti mitattuna yhtä paljon kuin ihmissoluja."
"Vanhemman arvion mukaan ihmisen suolistossa bakteereita elää peräti 1,5 kilogrammaa"
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_mikrobisto
Kaikista muoviesineistä, joita käytetään ruoan valmistukseen irtoaa mikromuovia. Mikromuovi on silmälle näkymättömiä muovipartikkeleita, jotka helposti päätyvät pysyvästi ihmisen kudoksiin. Ainakin avoissa ne ovat haitallisia. Kaiketi saavat aikaan sen, että ihminen alkaa vimmatusti haluamaan niitä lisää. No, ei hätää, tuo ei kestä kauaa, koska muoviaivoinen ihminen ei elä kauaa.
Muutakin huuhaata täällä näköjään viljellään. Jos esim lasi on tarpeeksi kovaa laatua, niin ei siihen veitsistä naarmuja tule. Keraamisiin lasitettuihin pintoihin tulee helposti naarmuja, koska lasitus on suhteellisen pehmeää.
Lasinen leikkuualusta ei tylsytä veistä, jos ei yritä sitä lasia väkisin leikata. Normaalisti onkin tarkoitus leikata ruoka-aineita, ei leikkuualustaa. Jos esim. pilkkoo "hakkaamalla" vaikkapa porkkanaa, niin tyhmyydestä riippuen, voi veitsen tylsyttä lasialustaa vasten. Eli siinäkin täytyisi vähän opetella hommaa.
Jos lasialustaa vasten painaa voimakkaasti ruostumattomasta teräksestä tehtyä ns. halpaveistä, niin teränsuu painuu kierteelle ja on silloin tylsä.
Kivialustat on hiukan kinkkisiä, koska kiven rakenteesta johtuen, niitä ei saada niin tasaiseksi, etteikö niissä tuo hiova ominaisuus ilmenisi. Silloin tuollainen viiltävä leikkaus tylsyttää nopeasti veitsen.
Hyvin teroitettua veistä ei tahkolla saa, vaan se on hiottava miellummin käsihiomakivellä.
teroitus voidaan testata sillä, että hiusta roikotetaan sormien välissä ja pari sentin päästä sormista se "lyödään" veitsellä poikki, Jos ei onnistu, niin veitsi on tylsä.
Harrastan huitelua. Tarkkuuslaji nääs ja välineet pitää olla terävät. Lopuksi huidon lattian siivosti. Lumppua en juuri käytä.
Meillä on sama leikkuulauta kun oli siinä uudessa asunnossa jonka ostimme 1968.
Se on nimittäin tiskipöytä. Siinä tiskipöydällä leikkaan kaikki ja murut sivallan altaaseen.
Keittiön kaapit on kahdesti uusittu , mutta tiskipöytä suurine altaineen on säilytetty.'
Ja veitset. on nekin joita arkikäytössä käytetään -70 luvulta.
kaikki menee niillä, ovat hieman sahateräisiä
Muutama uusi , eri kokoisia on , mutta niitä ei käytetä kuin pari kertaa vuodessa tai harvemmin.
(näin on tehty 6 hengen taloudessa ja hyvin on sujunut.
Puinen leikkuulauta on paras, kun ne oikein huoltaa. Niitä omistan monta erilaista. Edes muovista, rosopintaiseksi viillettyä, en astianpesukoneen myrkkyihin laittaisi. No, astianpesukonetta nyt en käytä muutenkaan.
Kyllä laiska laittaa kaiken tiskikoneeseen. Myös kaiken sen, mikä ei kestä tiskikonetta.