pesän jakamisen kun jakajaa on haettu käräjäoikeudesta.
Nyt jakoa hakenut, juristinsa kanssa, haluaa muiden osakkaiden maksavan viulut mutta miten on?
Muut osakkaat olisivat halunneet jakaa pesän sovussa mutta yksi osakas on riitelee ja on aiheuttanut jo huomattavia kuluja, joita haluaa pesän maksavan.
Voiko hän periä ,pesäjaon lisäksi, omat asianajokulunsa pesältä?
Kyseisessä tapauksessa yhden riiteley vie muiden perintöosan. Eli nämä sopuisat ihmiset joutuvat nyt maksamaanko, sen että yksi saa mellastaa mielensä mukaan?
Nyt jakoa hakenut, juristinsa kanssa, haluaa muiden osakkaiden maksavan viulut mutta miten on?
Muut osakkaat olisivat halunneet jakaa pesän sovussa mutta yksi osakas on riitelee ja on aiheuttanut jo huomattavia kuluja, joita haluaa pesän maksavan.
Voiko hän periä ,pesäjaon lisäksi, omat asianajokulunsa pesältä?
Kyseisessä tapauksessa yhden riiteley vie muiden perintöosan. Eli nämä sopuisat ihmiset joutuvat nyt maksamaanko, sen että yksi saa mellastaa mielensä mukaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pesänselvittäjän kulut menevät pesästä. Jos pesän varat eivät riitä, loput maksaa hakija. Osakkaan asianajan kulut osakas maksaa itse.
vastauksesta.
Miten on, joutuuko leski maksamaan jotain kun on avioehto. Hänhän ei kuulu pesään? Alustavissa kokouksissakaan hänen läsnäoloaan ei edellytetä.
Maksaako se osakas itse ne kulut, joilla hän vie asian jakoon.Eräässä tapauksessa hakija ainakin yritti laittaa pesän maksettavaksi kaikki ne kulut n 4000€ jotka häneltä kului valmisteluihin asian viemiseksi käräjäoikeuteen?
Leski on pesän osakas niin kauan kunnes omaisuuden ositus on tehty.
Jos puolisoiden välillä on avioehto, niin (riippuen sisällöstä) leski pitää oman omaisuutensa.
Osakas maksaa oman asianajansa palkkion ja valmistelukulut. Pesänjakajan kulut maksaa pesä. Pesänjakajan kuluja voi alkaa syntyä vasta sitten, kun pesänjakaja on nimetty.
omaisuuden osituksestako kuluja leskelle? Käräjäoikeus sanoi ettei ko asiasta kokonaisuudessaan ole leskelle kuluja, kun avioehto?!
Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos - kuten tässä - puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen (paitsi jos leski on perillinen tai yleistestamentin saaja).
Pesästä käytännön mukaan maksetaan myös pesänjakajan määräyksen hakemisesta aiheutuneet kulut (= hakemusmaksu sekä asiamiehen kohtuulliset palkkiot siltä osin kuin ne kohdistuvat pesänjakajan määräyksen hakemiseen).
Harvalla on asiat niin, että yhteistä omaisuutta ei ole lainkaan ja ositusta ei tarvittaisi.
Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset, yleistestamentin saaja ja leski.
Asia on juuri niin kuin Jurristia korjatessani edellä kirjoitin.
PK 18 luvun 1 §
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja...."
kun leski ei ole osakas(avioehto), mutta kolmenkymmenen vuoden aikana on kertynyt kaikenlaista yhteistä, joka jotenkin pitäisi jakaa,perillisten toivomuksesta, niin joutuuko leski maksamaan tästä osituksesta (lapsi jaon hakijana). Täällä joku sanoi että joutuu, mutta käräjäoikeus sanoo ettei joudu? Kumpi voisi olla oikeampi näkemys?