Ensikohtaaminen 2

Olin jo sen ikäinen, että osasin peittää hämmennykseni, mutta se ei jäänyt kuitenkaan häneltä huomaamatta. Milla oli terävänäköinen ja tiesi tehneensä minuun vaikutuksen. Hän ei laittanut sitä lainkaan pahakseen, vaan oli imarreltu siitä.

Olisin voinut pelkästään vain katsella häntä, sillä niin ihanalta hän silmissäni näytti. Yritin tuoda parhaimpiani puolia esiin, mutta tunnuin takeltelevani tai vaarantamalla puheillani kaiken.
Lisäksi minun piti tietoisesti olla tuijottamatta häntä liian kauan yhdellä kertaa. Kun katsoin häntä, yritin imeä muistiini niin paljon hänen piirteitään kuin mahdollista.

Millan seurassa aika menetti merkityksensä. Oikeastaan kaikki muu tuntui menettävän merkityksensä. Koko maailma ympärillä tuntui hämärtyvän ja aistini terävöityvät kuulemaan hänen ääntään, näkemään hänen hehkeytensä, haistamaan hänen tuoksuaan.
Tanssiessa saatoin tuntea toisella kädellä hänen lämpimän ihonsa vaatteiden alla. Toinen käteni piti hänen kättään.
Tunsin, kuinka käteni kuumottivat. Kuin jokin energia olisi hänen iholtaan siirtynyt minuun. Kuin kemiamme kohtasivat ja tuottivat tuloksena lämpöä.

Tanssiessa hitaita saatoin nuuhkaista hänen hiuksiaan ja tuntea hänen kehonsa vasten omaani. Silloin piti mielessä lukea kaikki Ave Mariat ja puhdistaa mielikuvitusleikit, ettei hän pitäisi alapääni kohoutumaa liian julkeana tai tunkeilevana. Sillä hänen läheisyytensä tuntui tuovan ala- ja yläpäälleni oman tahdon.

Tanssimme jälkeen, hän hymyili ja oli kaiketi edelleen imarreltu. Vetäydyimme syrjään jatkamaan keskustelua ja viettämään aikaa toistemme seurassa.
En halunnut mitään muuta. Koko muu tilaisuus tuntui toisarvoiselta, koska koko maailma oli edessäni.
Huumaannuin hänestä täysin. Näin hänen loiston, hänen ihanuuden ja vaivuin hänen pauloihinsa luopuen kaikesta muusta.

Mutta en ollut ainoa, sillä sen saatoin nähdä hänen silmistään. Yhtälailla olin tehnyt vaikutuksen häneen.
Illan päätteeksi ensimmäinen suudelma maistui lämpimältä, hiukan surulliselta, koska meidän täytyi erota.
Vaikka ero oli vain yön kestävä, oli sekin liikaa. Mutta emme halunneet pilata tätä hyppäämällä liian aikaisin sänkyyn.

Yöllä kärsin vieroitusoireita hänestä. Katselin pimeän huoneen kattoa ja muistelin hänen piirteitään, ääntään ja tuoksuaan.
En ymmärtänyt, miksi eron tuska oli niin suuri. En keksinyt yhtä ainoaa syytä olla erossa hänestä.
Mutta, kuten joitain asioita elämässä vain tietää, niin tiesin juuri sen, että hän oli juuri se oikea.

Ja jossain vaiheessa yötä nukahdan nähden unia, joita en tulisi herätessäni muistamaan. Mutta tietäisin vain herätessä, niiden olevan miellyttäviä.
Heti aamulla ottaisin esiin hänen numeronsa ja soittaisin hänelle. meille tulisi hieno päivä...kahdestaan.