Eräs äitiemme ja isiemme tuttu Levyraadista on kuollut eilen

Pirkkoa ja Keijoa oli kohdannut ennenkin traaginen tapahtuma, sillä kun Pirkko oli laittanut heidän esikoispoikansa illalla sänkyyn, niin aamulla poika oli ollut siellä kuolleena.
Ja kun sitten mies kuoli 51-vuotiaana, niin kyllä 40-vuotias Pirkko oli varmaan surrut ja itkenyt paljon.

Silti hän TV-urallaan antoi piristystä ja iloa kuulijoilleen ja katselijoilleen.
Kiitos hänelle.

Iltalehti kirjoitti eilen:

Pirkko Liinamaa oli koko kansan tuttu pirteä ja sinitukkainen Pirkko – valtakunnansovittelijan puoliso, joka päätyi Levyraatiin ja valtakunnan leskeksi.

Eilen klo 13:37 (muokattu eilen klo 15:28)

Levyraadista tuttu Pirkko Liinamaa on kuollut pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.

- - -
Pirkko Iiris Ilona Liinamaa (o.s. Lindroos) syntyi 24. helmikuuta 1932. Ylioppilaaksi vuonna 1952 valmistuttuaan hän aloitti luonnontieteiden ja oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa.

Opiskellessaan hän kohtasi Keijo Liinamaa -nimisen oikeustieteen opiskelijan. Opintoihinsa liittyen he osuivat näytökseen, jossa molemmat esittivät oikeudenkäynnin osanottajia.

Ennen pitkää neiti Lindroosista tuli rouva Liinamaa. Opinnot jäivät ja rouva keskittyi hoitamaan kotia ja kasvavaa perhettä. Liinamaille syntyi viisi lasta. Lapsista yksi menehtyi traagisesti vauvana. Kuolinsyy oli kätkytkuolema.
Pirkko Liinamaa edusti miehensä rinnalla muun muassa Helsingin vuoden 1975 ETY-kokouksessa. Koska presidentillä ei ollut puolisoa eikä eduskunnassa puhemiestä, Liinamaa emännöi pääministerin puolisona kokoukseen osallistuneiden 35 maan päämiesten vaimoja.

Levyraadin sinitukkainen Pirkko -

Nostalgia ei koskaan kuole!

80-luku oli parasta aikaa ikinä täällä Suomessa. Varsinkin sen ajan teineille.

Sillon tuli kaikkea uutta kivaa. Tuli videot, tuli tietokoneet, tuli pizzat, tuli hampurilaiset ja vaikka mitkä. Musiikki ja elokuvat olivat loistavia.

Voi niitä aikoja, onneksi sai elää ne.

Miaelina

Olen samaa mieltä 1980-luvusta, se oli ihanaa aikaa... Lapseni poika ja tyttö kirjoittivat ylioppilaiksi sillä vuosikymmenellä upein tuloksin, kiitin Luojaani
melkein joka hetki silloin. Oli ihanaa kun sain kiittää myös lapsiani!!

En unohda koskaan sitä vuosikymmentä!

Kiva tyyppi hän oli Levyraadissa,
ei ottanut liian vakavasti tätä maailman menoa,
vaan sävytti tukkansa siniseksi ja oli iloinen.

Levyraadin kauttahan moni sai tutustua musiikkiin ja kappaleisiin, joita ei aikasemmin ollut kuullutkaan. ihan ok ohjelma oli, vois tulla vieläkin. tietenkin uudistuneena.

Pirkon välitön iloisuus ja sininen tukka
ilahdutti meitä kaikkia,

vaikka hänelläkin oli ollut suuria suruja.