Noin 5000 rakennusmestaria jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä,mistä uusia tilalle?
Tämän kysymyksen esittää oikeastaan Rakennusmestarit- ja insinöörit AMK RKL-liitto, jonka esitys rakennusmestarikoulutuksen aloittamiseksi on juuri nyt eduskuntakäsittelyssä. Asiasta on uutisoitu aika ajoin lehtien palstoilla. Käsittääkseni myös muut liitot ovat lähtemässä samoille linjoille, koska esim. tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ei ole oikein vetänyt, eikä toisen asteen työnjohdollisiin tehtäviin valmentavat erikoisammattitutkinnot ole oikein saaneet arvostusta.
Onko käymässä niin, että amk-sektorille muodostuu uusi alempi taso, jolla saadaan tarvittavaa imua tuotannolliseen koulutukseen. Ja olisiko tuo koulutus mahdollisesti pituudeltaan 180 op. (120 ov., vanha teknikko), jolloin amk-sektori käsittäisi kolme eri tasoa; alempi amk, perus amk ja ylempi amk? Mikäli tutkinnon laajuus on edelleen 240 op. (160 ov.), kuin muutama vuosi sitten suoritetussa kokeilussa, ei varmasti saada motivoituneita opiskelijoita nopealla aikataululla teollisuuden tarpeisiin, kaikilla ei yksinkertaisesti riitä "panokset" noin laajan tutkinnon suorittamiseen. On todella mielenkiintoista nähdä, alkaako tuo rakennusmestarikoulutus amk-tasolla, sillä kohtahan siellä olisi mitä värikkäin eri tukintojen kirjo, kun myös muut liitot alkaisivat vaatia näitä vanhoja opistotutkintoja takaisin. Mahdollisesti koko bologna-projekti voisi vaarantua.
Miten tällaiset lyhyet tutkinnot teidän mielestänne sopisivat ammattikorkeakoulun statukseen, jos puhutaan kerran ammatillisesta "korkeakoulusta" kaikkine Masters-tasoisine jatkotutkintoineen jne., putoaako pohja pois?
Onkohan tässä menty alun alkaenkin perse edellä puuhun?
Tämän kysymyksen esittää oikeastaan Rakennusmestarit- ja insinöörit AMK RKL-liitto, jonka esitys rakennusmestarikoulutuksen aloittamiseksi on juuri nyt eduskuntakäsittelyssä. Asiasta on uutisoitu aika ajoin lehtien palstoilla. Käsittääkseni myös muut liitot ovat lähtemässä samoille linjoille, koska esim. tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ei ole oikein vetänyt, eikä toisen asteen työnjohdollisiin tehtäviin valmentavat erikoisammattitutkinnot ole oikein saaneet arvostusta.
Onko käymässä niin, että amk-sektorille muodostuu uusi alempi taso, jolla saadaan tarvittavaa imua tuotannolliseen koulutukseen. Ja olisiko tuo koulutus mahdollisesti pituudeltaan 180 op. (120 ov., vanha teknikko), jolloin amk-sektori käsittäisi kolme eri tasoa; alempi amk, perus amk ja ylempi amk? Mikäli tutkinnon laajuus on edelleen 240 op. (160 ov.), kuin muutama vuosi sitten suoritetussa kokeilussa, ei varmasti saada motivoituneita opiskelijoita nopealla aikataululla teollisuuden tarpeisiin, kaikilla ei yksinkertaisesti riitä "panokset" noin laajan tutkinnon suorittamiseen. On todella mielenkiintoista nähdä, alkaako tuo rakennusmestarikoulutus amk-tasolla, sillä kohtahan siellä olisi mitä värikkäin eri tukintojen kirjo, kun myös muut liitot alkaisivat vaatia näitä vanhoja opistotutkintoja takaisin. Mahdollisesti koko bologna-projekti voisi vaarantua.
Miten tällaiset lyhyet tutkinnot teidän mielestänne sopisivat ammattikorkeakoulun statukseen, jos puhutaan kerran ammatillisesta "korkeakoulusta" kaikkine Masters-tasoisine jatkotutkintoineen jne., putoaako pohja pois?
Onkohan tässä menty alun alkaenkin perse edellä puuhun?
Vastaukset 5
Vanhimmat
........
Eikös rakennusmestarit ole tavallisia ammattikoulun käyneitä jamppoja?
Kisällin hommista vain on edetty korkeampaan vastuuseen. Nykyään mestarintutkinnot hoidetaan usein oppisopimuksella, nimikkeenä on erikoisammattitutkinto.
Rakennusalasta en tosin mitään tiedä, joten saattoi tuo mestari-sana johtaa harhaan.. Tietämilläni aloilla mestarit ovat kyllä ihan ammattikoulupohjalta liikkeellä.
Rakennusmestari nyt vain sattuu olemaan perinteinen nimitys rakennusteknikolle.
Teknikko taas oli ennen nykyistä amk-kautta teknillisissä oppilaitoksissa suoritettu alempi tutkinto. Se ylempi tutkinto oli tietysti insinööri.
Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettavat eri ammattialojen mestaritutkinnot taas ovat aivan eri asia.
Pitää paikkansa, käsittämätöntä ettei monet opiskelijatkaan tiedä tämmöistä.
Suurin teknikkokoulutuksen aloittamisen puolesta puhunut liitto taitaa juuri olla Rakennusliitto ja tuo edellä mainitsemani, johtuen tietysti ihan käytännön syistä – kirvesmiehet eivät voi johtaa toisiaan työmaalla. Mutta itse olen kuullut kyllä muiltakin tahoilta, että oli virheliike lopettaa nämä vanhamuotoiset "tekut", ei näitä amk-inssejä kiinnosta tuotannolliset esimiestehtävät, vaan heti pitäisi päästä herrahissiin.
Mitä jos nyt alkaa tuo rakennusmestarikoulutus uudelleen, miten se asemoituisi amk-sektorille, pitäiskö se laskea ammattikorkeakoulututkinnoksi?
Mielipiteitä kehiin!
no onpas juttuja...
rakennusmestari on jotain historian havinaa...
ammattinimike siinä kun joku jarrumieskin... tietysti kaikille on varmaan selvempää kertoa että on rakennusmestari kuin että on opiskellut neljä vuotta rakennustuotantotekniikkaa...
kirjoittajat varmaan puhuvat nyt vastaavasta työnjohtajasta jona saa toimia suoritettuaan tekun tai amk:n (alan tutkinnon) ja on saanut kunnan, jossa rakentaminen tapahtuu, myöntämän luvan toimia kyseisessä tehtävässä...luvan saantiin vaikuttaa työkokemus,
suoritetut lisäkoulutkset, hankkeen vaativuus yms.
lisäksi voi erikoistua esim. betoniin, raudoituksiin, puurakenteisiin yms. (jatkokoulutus)
omasta mielestäni tuo herrahissi hölötys on paskaa, itse hyväksyin mennessäni ajatuksen siitä että esimiehenä toimimiseen tulee opiskella yhtä pitkään kuin asiantuntijatehtäviin, onhan se hyvä että esimieskin on jonkunlainen asiantuntija...
nykyisellä rakentamisen tahdilla ja suunnittelun tasolla ei välttämättä ole pahaksi että myös vastaava osaa ottaa kantaa konstruktiivisiin asioihin...
sitä paitsi nykyään on paljon konnareita myös työmailla... eiköhän se ole aika pitkälle luonnekysymys...tää johtaminen...
(anteeks välimerkit ja isot kirjaimet (tai niiden puute)) vähän kiire kirjottaa...