Moi!
Mä oon seurustellu mun poikakaverin kaa yli kaks vuotta, ja mä tiedän sen sadan prosentin...EIKÄ...sadan ja kymmenen prosentin varmuudella, että me ollaan yhessä IKUISESTI ja rakastetaan ja tullaan aina rakastamaan toisiamme myötä- kuin vastoinkäymisissä!Mut se ikäero...kaikki pitää sitä ihan mahdottomana asiana...mahdottomampana kuin että...en nyt kyl keksi mitään (järkevää) vertausta!= )Mut mitä väliä...no ite asiaan!Mä oon siis 19wee ja mun poikakaveri on 45...eli ikäero on aika huimat 26wee!!!Mä kuiteski rakastan häntä, enkä aio IKINÄ...EN NIIN IKINÄ päästää siitä miehestä irti!!!!Ikäero ei mua eikä mun poikakaverii haittaa niin yhtää...ja ne jotka tietää on kyl tottunu siihen!Tää on mun ihan eka suhde ja mä oon aivan varma, etten mä haluu koskaan olla kenenkään muun ku mun Rakkaan Kullan kaa!
ELÄMÄN TARKOITUS ON OLLA ONNELLINEN, JOKA EDELLYTTÄÄ, ETTÄ RAKASTAA JA TULEE RAKASTETUKSI. SE ON TIE TÄYDELLISEEN ONNELLISUUTEEN!Piste.
Mä oon seurustellu mun poikakaverin kaa yli kaks vuotta, ja mä tiedän sen sadan prosentin...EIKÄ...sadan ja kymmenen prosentin varmuudella, että me ollaan yhessä IKUISESTI ja rakastetaan ja tullaan aina rakastamaan toisiamme myötä- kuin vastoinkäymisissä!Mut se ikäero...kaikki pitää sitä ihan mahdottomana asiana...mahdottomampana kuin että...en nyt kyl keksi mitään (järkevää) vertausta!= )Mut mitä väliä...no ite asiaan!Mä oon siis 19wee ja mun poikakaveri on 45...eli ikäero on aika huimat 26wee!!!Mä kuiteski rakastan häntä, enkä aio IKINÄ...EN NIIN IKINÄ päästää siitä miehestä irti!!!!Ikäero ei mua eikä mun poikakaverii haittaa niin yhtää...ja ne jotka tietää on kyl tottunu siihen!Tää on mun ihan eka suhde ja mä oon aivan varma, etten mä haluu koskaan olla kenenkään muun ku mun Rakkaan Kullan kaa!
ELÄMÄN TARKOITUS ON OLLA ONNELLINEN, JOKA EDELLYTTÄÄ, ETTÄ RAKASTAA JA TULEE RAKASTETUKSI. SE ON TIE TÄYDELLISEEN ONNELLISUUTEEN!Piste.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No tuo ikäero tuntuu haittaavan lähinnä sua itteäs kun täällä vannottelet rakkauttas :D Jos sä kerran rakastat sun miesystävääs niin vittujakos sä sillon muitten mielipiteitä kyselet/välität niistä... :D Onnea teitille vaan :)
Sepä hyvä että viihdytte noin hyvin yhdessä. Onnellisuutta ei voi tavoittaa eikä säilyttää koska se on johdannainen eli seuraus muusta, esim. hyvin tomivasta suhteesta. Ei mikään pysy muuttumattomana ikuisesti vaan aina tulee odottamattomia asioita eteen. Yhteys toiseen on rakennettava joka päivä uudestaan eikä se säily elisen muistoille rakennettuna. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä ikäeron kanssa se pätee kaikissa ihmissuhteissa.
Aikoinaan, vuonna 84, tutustuin mieheen , joka oli 64v. Itse olin 20v. Ikäeroa siis 44v. Olen aina tykännyt iäkkäästä miehestä, joten toiveeni täyttyi enemmän kuin olin osannut edes toivoa!
Elimme yhdessä rakastaen parikymmentä vuotta, jolloin Hän joutui laitoshoitoon. Toki olin Häntä hoitanut kotona jo useita vuosia, ja hoidin myös laitoksessa monta vuotta. Rakkaus ei koskaan kadonnut, se vain muuttui sairauden myötä huolehtimiseksi. Meillä oli mahtavan hienoja vuosia yhdessä. Silti en ole varma haluaisinko koskaan enää rakastua. Menettämisen pelko on niin suuri.
Minulla on 20-vuotta nuorempi miesystävä.Ollut monta vuotta.
Tulevaisuudesta en tiedä, kuka tietää?
Nyt ollaan onnellisia, en vaihtaísi päivääkään pois.
Kirjoituksesi teki minuun syvän vaikutuksen.
Että on tällaisiakin ihmisiä vielä olemassa nykyaikana.
Itse olen viisikymppinen, tosin nuorekas ja sopusuhtainen kaveri. Itseäni kiinnostaa lähinnä keskimäärin kolmikymppiset miehet, eivät siis enää lapsukaiset, mutta silti kohtaan saman ongelman jopa täällä pääkaupungissa. Siis en todellakaan kaipaa nuorempaa poikaystävää(ainakaan pääasiassa;)) siksi, että he ovat yleensä fyysisesti hyvän näköisiä parikymmentä vuotta vanhempiin verrattuna vaan nimenomaan henkisesti homma pelaa, jos löydän nuoremman kaverin. Tämä on ohjannut jopa ammatinvalintaani siten, että opetan nuorukaisia (ja neitokaisia tietty) työkseni. Jotenkin minusta tuntuu, että minulla on enemmän annettavaakin henkisessä mielessä kolmikymppisille kavereille kuin itseni ikäisille tai aivan nuorille.
Tällä hetkellä en ole suhteessa, mutta tuntuu siltä, että kun löydän jonkun, olisi mukava luoda samanlaisten ja samoin ajattelevien parien seurapiiri.
joo mulla itellä on 20 vuotta mua vanhempi miesystävä eikä se oo haitannu rakkautta yhtään...koko suhteen ajan meillä on menny hyvin, mitä nyt pikkuriidoista mutta nehän vaan täydentää suhdetta!tietenkin erilaiset näkökulmat saattaa olla joistaki asioista(ainaki meillä), mutta on niistä aina päästy sopuun-tähän asti! tsemppiä kaikille jotka potee samaa ikäero- asiaa...muistakaa että RAKKAUS EI KATSO IKÄÄ!!!
:O)
Mieleen vaikuttavien ja kehonerittämien aineiden tehoa ei koskaan tuli aliarvioida. On se jotenkin jännää nähdä, miten joillakin ihmispareilla se vuosimiljardien kehitystyön tuotteena syntyneet kiintymystä lujentavat yhdisteet toimivat. Tiede on hyvin mielenkiintoista.
Onnea vaan teille ja monta vuotta lisää :)>
Olen 43 vuotias mies 20 vuotta naimisissa.Viime vuodet avioliitossa on mennyt niin kuin on mennyt.Rakkauus on hävinnyt.Lapset jo isoja.Nyt olen rakastunut itseäni 19 vuotta nuorempaan tyttöön.Olen itse 43 ja hän on 24 vee kahden pienen lapsen äiti,avoliitosa.Olemme tapailleet muutaman kerran ja on synkannyt hyvin mut itselläni on hirvee tunne ,teenkö oikein.Mä jumaloin tätä ihmistä enkä voi uskoa tätä todeksi.En oikein tiedä miten mun täytyis suhtautuu tähän. Hän tuntuu oleva täysin rakastunut muhun.Voinko rakastaa täysillä vai saanko kenties pedofiilin maineen.Sanokaa mielipiteenne
kerrankin nainen jolla on itse luottamusta! minun serkkuni on naimisissa 40 vuotiaan miehen kanssa ja ite on 20 vuotta. ei näy missään!