Miksi kuvittelet, ettei ole vapaata tahtoa?

En argumentoinut psykologisin perutein vapaata tahtoa vastaan, Kysymys on siitä, onko tiedostamattomat syyt (esim. ahdistus, joka liittyy elämän tarkoitukseen/tarkoituksettomuuteen) aiheuttaneet puheen vapaan tahdon mahdottomuudesta. juuri niin kuin sinäkin olet aiemmin tehnyt.

Epäortodoksinen mielenmuutoksesi saa kysymään, oletko ahdistuksesi jollakin tavalla tiedostettuasi joutunut dissosiatiiviseen häriötilaan. Silloin ihmisellä on mm. vaikeus erottaa mielikuvia todellisuudesta. Vähäisessä määrin tällainen puolustuskeino on osa mielen normaalia keino hallita ahdistusta.

"Minkäänlaista psykologista turvallisuudentunnetta en ole tällä hakenut, vaan pyrin vain olemaan älyllisesti rehellinen itselleni."

Psykologiassa on yleensä niin, että kun potilas kieltää jonkin oireensa nimenomaisesti, niin siitä on kuitenkin kysymys. Minä en viitannut mitenkään siihen, että hakisit tuervallisuuden tunnetta, mutta oma-aloitteisesti tuot tällaista esiin. On luultavaa, että turvallisuuden tunteeen hakeminen on epäortodoksisen ajattelusi juurisyy tässä vapaata tahtoa koskevassa asiassa.

Ei ole mitään syytä uskoa luonnonlakien aikaan saavan tapahtumia täysin deterministisesti. Sinulle tämä saa iakaan ahdistusta, mutta ei sen tarvitse olla vakavaa. Toivon tsemppiä sinulle!

Anonyymi kirjoitti:

En argumentoinut psykologisin perutein vapaata tahtoa vastaan, Kysymys on siitä, onko tiedostamattomat syyt (esim. ahdistus, joka liittyy elämän tarkoitukseen/tarkoituksettomuuteen) aiheuttaneet puheen vapaan tahdon mahdottomuudesta. juuri niin kuin sinäkin olet aiemmin tehnyt.

Epäortodoksinen mielenmuutoksesi saa kysymään, oletko ahdistuksesi jollakin tavalla tiedostettuasi joutunut dissosiatiiviseen häriötilaan. Silloin ihmisellä on mm. vaikeus erottaa mielikuvia todellisuudesta. Vähäisessä määrin tällainen puolustuskeino on osa mielen normaalia keino hallita ahdistusta.

"Minkäänlaista psykologista turvallisuudentunnetta en ole tällä hakenut, vaan pyrin vain olemaan älyllisesti rehellinen itselleni."

Psykologiassa on yleensä niin, että kun potilas kieltää jonkin oireensa nimenomaisesti, niin siitä on kuitenkin kysymys. Minä en viitannut mitenkään siihen, että hakisit tuervallisuuden tunnetta, mutta oma-aloitteisesti tuot tällaista esiin. On luultavaa, että turvallisuuden tunteeen hakeminen on epäortodoksisen ajattelusi juurisyy tässä vapaata tahtoa koskevassa asiassa.

Ei ole mitään syytä uskoa luonnonlakien aikaan saavan tapahtumia täysin deterministisesti. Sinulle tämä saa iakaan ahdistusta, mutta ei sen tarvitse olla vakavaa. Toivon tsemppiä sinulle!

Lue lisää

Aloituksesi oli "Jotkut kuvittelevat, ettei vapaata tahtoa ole olemassa. Olisiko syynä vaikea ahdistus, vai mistä syystä pitää yrittää kieltää inhimillisin ominaisuus ihmisessä?"

Tuossahan sinä nimenomaan pohdit psykologista syytä sille, miksi joku uskoisi ettei vapaata tahtoa ole. Minä huomautin vain, ettei psykologialla ole sen asian kanssa mitään tekemistä, vaan vapaa tahto joko hyväksytään tai hylätään sen perusteella mitä kukin uskoo universumin ominaisuuksista. Kyse ei ole siitä, haluaako joku, että vapaa tahto on olemassa vai ei, vaan siitä uskooko, että vapaa tahto on mahdollinen tässä universumissa.

Ymmärrän toki, että et ole ammattipsykologi, mutta sen verran voisit yrittää, että kuuntelisit "potilastasi", jos nyt sellainen termi tässä yhteydessä sallitaan. Minä nimenomaan kerroin, että en koe vapaan tahdon olemassaoloa tai olemattomuutta ahdistavaksi, joten tuo keittiöpsykologinen päätelmäsi, että jos joku sanoo jotain, niin hän varmasti tarkoittaa päinvastaista, on täysin järjetön. Erityisesti tässä nimenomaisessa tapauksessa se tuntuu absurdilta, kun kysymys vapaan tahdon olemassaolosta ei yleensä aiheuta ahdistusta kenellekään.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksesi oli "Jotkut kuvittelevat, ettei vapaata tahtoa ole olemassa. Olisiko syynä vaikea ahdistus, vai mistä syystä pitää yrittää kieltää inhimillisin ominaisuus ihmisessä?"

Tuossahan sinä nimenomaan pohdit psykologista syytä sille, miksi joku uskoisi ettei vapaata tahtoa ole. Minä huomautin vain, ettei psykologialla ole sen asian kanssa mitään tekemistä, vaan vapaa tahto joko hyväksytään tai hylätään sen perusteella mitä kukin uskoo universumin ominaisuuksista. Kyse ei ole siitä, haluaako joku, että vapaa tahto on olemassa vai ei, vaan siitä uskooko, että vapaa tahto on mahdollinen tässä universumissa.

Ymmärrän toki, että et ole ammattipsykologi, mutta sen verran voisit yrittää, että kuuntelisit "potilastasi", jos nyt sellainen termi tässä yhteydessä sallitaan. Minä nimenomaan kerroin, että en koe vapaan tahdon olemassaoloa tai olemattomuutta ahdistavaksi, joten tuo keittiöpsykologinen päätelmäsi, että jos joku sanoo jotain, niin hän varmasti tarkoittaa päinvastaista, on täysin järjetön. Erityisesti tässä nimenomaisessa tapauksessa se tuntuu absurdilta, kun kysymys vapaan tahdon olemassaolosta ei yleensä aiheuta ahdistusta kenellekään.

Lue lisää

Keskustelu argumentoinnista on tässä tapauksessa kummallista, koska psykologiset syyt, joita esitän ovat tiedostamattomia, eikä siis voida sanoa niillä "argumentoidun" mihinkään suuntaan asiassa. En väitä siis kenenkään puolustavan tai kiistävän vapaata tahtoa nojautuen psykologiaan.

Sen sijaan puolustan voimakkaasti sitä, että todellinen syy puheeseen vapaasta tahdosta se kiistäen johtuu ahdistuksesta. Tämä on tiedostamatonta, joten "kuuntelemisesi" asiassa ei muuta näkökohtaa millään tavalla.

Nimenomaan on useita seikkoja, jotka osoittavat ahdistuksen elämää ja erityisesti sitä koskevia (vapaita!) valintoja tehdessä olevan suurta. Tästä syystä ilmenee monilla ihmisillä mielenterveyden järkkymistä ja suisadiaalisuutta.

" Minä huomautin vain, ettei psykologialla ole sen asian kanssa mitään tekemistä, vaan vapaa tahto joko hyväksytään tai hylätään sen perusteella mitä kukin uskoo universumin ominaisuuksista."

Tämä huomautuksesi on irrelevantti, ellet ole kosmologi. Tavallinen ihminen ei voi tietää universumin ominaisuuksista mitään olennaista. Puhut mielettömiä! Tästä rationalisoinnista vain entisestään vahvistuu ahdistuksen välttämisesi ja turvallisen maailmankuvan hakeminen sitä lievittämään.

Ihminen on radikaalisti vapaa olento. Tämän tosiasian sietäminen voi olla hyvin ahdistavaa, mistä seuraa paljon inhimillisiä tragedioita.