Hämäävän reipas
Topi Varpukari urheilee, harrastaa ja tekee töitä – ja sairastaa pitkäaikaista masennusta, jota ei aina oteta vakavasti.
Topi Varpukari urheilee, harrastaa ja tekee töitä – ja sairastaa pitkäaikaista masennusta, jota ei aina oteta vakavasti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
HIGH-FUNCTIONING DEPRESSION, DYSTYMIA
dystymia
HIGH-FUNCTIONING DEPRESSION – AIHE, JOTA ON SUOMALAISESSA MEDIASSA KÄSITELTY VERRATTAIN VÄHÄN.
Tai siis, ei lainkaan.
Mielenterveyden ongelmista on ruvettu keskustelemaan viime vuosina tositeolla. Ja hyvä niin. Sillä aivan kuten hoidamme fyysisiä vammojamme, tulisi meidän hoivata myös meissä pesiviä psyykkisiä vaivoja. Tästä huolimatta vallitsee keskustelussa yksi suurehko myytti. Tuon myytin mukaan masentunut henkilö on lamaantunut, itkee paljon tahi omaa itsensä murhaamiseen liittyviä ajatuksia. High-Functioning Depression, masennuksen muoto, joka kulkee vielä lääketieteessä Dystymian (mielialahäiriö, kliinistä masennusta lievempi, pitkäkestoinen tila) alaviitteenä, vuorostaan ei välttämättä näy ulos päin ei niin laisinkaan.
Sairaus on hyvin tyypillinen työelämässä kovasti suorittavien keskuudessa. Niin tyypillinen, että se on ihan nimetty heidän, kovaa suorittavien, mukaan. On totuus, että HFD:tä potevan olo ei välttämättä ole yhtä avuton kuin juuri yllä mainitun, kliinisestä masennuksesta kärsivän. HFD:tä sairastava henkilö on yleensä kykeneväinen suoriutumaan arjen askareista (koulu, työt), ja sosialisoitumaan sen mikä on tarpeen, mutta tätä seuraa aina vetäytyminen ylhäiseen yksinäisyyteen.
MIKÄ HELPOTUS!
Vasta päädyttyä sairaslomalle löysin sattumalta artikkelin joka kertoi HFD:stä. Luin ja hymyilin. Tunsin valtavan helpotuksen tunteen. Tässä niitä minun tuntemuksia kuvailtiin. Ihmisiä jotka kertoivat tehneensä valtavasti töitä pahassa olotilassa. Olo ei estänyt heitä etenemästä uralla. Kukaan ei epäillyt mitään. He painoivat itku kurkussa harmaassa maailmassa eteenpäin. Masentuneina.
Tajusin vihdoin että masennuksella on monta naamaa. Tässä artikkelissa Claire kertoo omista kokemuksistaan HFD:stä ja miten hän pystyy samalla tehdä kovaa työtä vaikka maailma on musta. Kuinkahan monta ihmistä johon törmään voi yhtä huonosti. Emme uskalla kertoa toisillemme.
En tule ikinä unohtamaan Slush Tokyo-tapahtumaa jossa hymyilin kaikille konferenssin ihmisille mutta kärsin samalla ehkä elämäni pahimpia ahdistuneisuushäiriöitä sekä mustia ajatuksia. Kaikki elämässä tuntui turhalta ja merkityksettömältä. Mutta kukaan ei epäillyt mitään. Samaa tilannetta kuvataan Healthlinen artikkelissa:
It can be difficult to spot the signs of someone with high-functioning depression. That’s because, on the outside, they often appear completely fine. They go to work, accomplish their tasks, and keep up relationships. And as they’re going through the motions to maintain their day-to-day life, inside they’re screaming.
Halusin itse huutaa kurkku suorana vastaantulijoille että en voi hyvin. Halusin takaisin hotellihuoneeseen, halusin lentää kotiin, halusin vaan nukkua. Mutta halusin samalla onnistua start-up toimarina. Nyt me tiedämme miten siinä kävi. Muista että minun päätökset jatkaa jopa vuosi työn tekemistä omassa yrityksessä on saattanut olla minulle kohtalokasta. En ole varma jos tulen ikinä pääsemään eroon kaikista oireistani. Minuun iskee vieläkin ajoittain alavatsa- sekä selkäkipuja, virtsaamisen tunteita ja mustia ajatuksia. Nyt luotan että nämä menevät ohi. Olen myös huomannut että sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa helpottaa ja parantaa.
Mikäli tämä teksti resonoi, hae apua.
Pyrkyriltä vaikuttaa jo lukeminenkin, tuollaisen suorittajan ajatuksia!
Ei resonoi, ei mikään muu , kuin vastustus, noin eteenpäin urallaan pyrkivän kanssa! huh huh, miten tärkeää!
Kamalalta tuntuisi pakottautua hymyilemään aivan uupuneena, miksi
ihmessä niin älytöntä itseltään vaatia ???
Pitkä juttu on jonkun häiriintyneen jostain kopioima.
Älkää ny kaikkea ottako todesta.
Googlesta olen sen kopioinut, joten asiallinen sen pitäisi olla.
Onhan noita masentuneita, siinä mielessä on asiallinen aloitus. Suorituspaine vaikuttaisi olevan kuin toinen luonto miehellä, jospa ei työnarkomaani ole ymmärtänyt muuttaa suuntaa!
Itse kun on valintansa tehnyt, joutuu siitä kantamaan hinnankin.
T
Aloittajana vastaan: todellakin, kannattaa joskus keventääkin, olla armollinen iselleenkin.:)