Joukkoliikenteen toimivuus on aihe, joka koskettaa monia. Olen perehtynyt asiaan, ja voisin kirjoittaa aiheesta pitkän esitelmän, mutta en mainitse muuta kuin että joillakin alueilla joukkoliikenne toimii hyvin, joillakin alueilla taas ei. Kirjoittakaa omia kokemuksianne.
-Linjurityyppi
-Linjurityyppi
Vastaukset 106
Vanhimmat
Helsingistä Tampereelle, Turkuun ja Lahteen kulkee junia tosi hyvin.
Isoihin kaupunkeihin pääsee mainiosti, ja pienempiin kaupunkeihin kohtalaisesti. Mutta entä maaseutu ?
No, kun maaseudulla on joka pihassa henkilöauto tai kaksi henkilöautoa.
Kai ok.
Sen verran itsesuojeluvaistoa, ei ole tullut käytettyä aikoihin, pääseeehän sitä taksilla, jos välttämättä pakko kulkea. Tarkoitan siis paikallisliikennettä, pitemmät matkat ois jokatapauksessa autolla, tilanteesta johtuen, paree pysyä himassa. Mun tietojen mukaan muut kulkee kai ok, lentoja kai vähennetty.
Koronasta johtuen taitaa tulla massiivisia tappioita, lippujen hinnat oletettavasti tulee nousemaan hurjasti tulevaisuudessa. En ole kuullut, että mitään linjoja ois lopetettu, junat, sporat, metro, bussit, net ajelee liki tyhjinä.
Sitä vaan, suljettuun tilaan kun laitetaan ihmisiä, se on sitten helpolla koronapommi. Meitsillä tarkoitus selvitä siitä ilman tartuntaa ja odottelen tässä rokotusta.
Jossain pöndellä saattaapi olla tulossa konkursseja ja ainakin bussifirmat tekee persnettoa, linjoja varmasti vähennetään ja voip jäädä ihan pysyväksikin.
Osta polkupyörä.
=DW=
Pöndeltä voidi pyytää pääkaupunkiseudulle ajamaan pikavuoroja.
HSL: viimeisten liittyjien (pikkukaupungit) joukkoliikenne on niin huonoa, ettei koskaan.
Bussiliikenne menee näin: n. 30 km vie aikaa Hesan keskustaan noin tunnin ja silloinkin olet vasta jossain vaihtopaikassa. Kaikki halutaan survoa juniin.
Pandemian aikana luulen, en varmasti tiedä, vuoroja lienee harvennetun.
Beng
Haluaisin tietää, mistä HSL:n suunnittelijat ovat. Jostain kyöpelivuoren takaa.
Ajavatko suunnittelijat itse omilla autoillaan ja luovatko henkilöautomarkkinoita siis myötäilevät sitä, että missään tapauksessa ei kandee pikkuautostaan luopua.
Julkista käyttävät eivät voi antaa muuta arvosanaa kuin kaikkien aikojen heikointa suunnittelua. Ja usein bussilla ei pääse klo 18.00 jälkeen yhtäjaksoisesti oikein mihinkään lähimmältä pysäkiltä.
Hauskinta on käpykyläni sisäinen liikenne. Esim. terkkariin tai uimikseen 2 km matkan päähän pääsee noin kolmessa vartissa. Siis mummelit, papparaiset, joilla on liikuntarajotteita, on tämä kohtalo bussien kanssa.
Siitäpä Kela-taksin käyttökuluja.
Kannattaa tutustua Forssan Tyykikyytiin. Raumalla taitaa olla vastaava juttu.
Aikoinaan oli Sampo-kyyti, mutta taksikuskit eivät tykänneet. Urputtivat matkan.
Sepä oli asiakaspalvelua.
Liikennesuunnittelijat kautta Suomen ajelevat melkein aina omalla henkilöautolla. Tosin tiedän yhden, joka kulkee polkupyörällä.
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten liikennesuunnittelijat olivat tosiaankin oikeasti liikennesuunnittelijoita. Mutta nykyään kyseinen ammattinimike on harhaanjohtava. Nykyään "liikennesuunnittelijat" ovat oikeastaan palkkakustannusten minimoinnin suunnittelijoita. Kuvittelevat, että asiakkaat eivät sitä huomaa, mutta oikeasti kyllä huomaavat. Eräs ongelma-asia ovat juuri ne ainaiset vaihdot. Matkustajat joutuvat vaihtamaan linja-autoa kesken matkan, tai vaihtamaan junaan/metroon. Kuljettajat hyppivät autosta toiseen jopa kesken linjan. Jos vaihtoon tulevalle kuljettajalle on tullut joku yllättävä este, ettei pääsekään tulemaan, niin siinä sitten odotellaan, odotellaan, odotellaan... -Linjurityyppi
Ajoin bussilla. Eka-penkki oli teipattu. Jäin siihen seisomaan, kun takana näytti väkeä seisovan. Kuljettaja: siellä on yksi paikka, pitää siirtyä siitä kauemmaksi. Niinpä menin istumaan jonkun viereen täyteen bussiin. Tästä on muutama päivä, ei tunnu oireita. Osa ihmisistä oli suojattu ja osa ei.
Junassa oli yhdessä vaunussa vain kymmenkunta henkeä.
Mutta hyvin toimi liikenne ja aikataulussa oltiin. En ollutkaan ajanut julkisilla puoleen vuoteen.
Aikataulussa pysyminen ei nyt ole oleellisinta, vaan oleellisinta on tautiriskin torjunta.
Koko ikäni olen kulkenut julkisilla eikä valittamista, nykyään kuljen mieluummin bussilla kuin junalla jolla vain pakosta. Hyvin olen päässyt sinne minne milloinkin olen ollut menossa. Mukava asustella täällä melkein keskellä suomea josta helppo lähteä joka suuntaan sitten taas kun korona hellittää.
vn
On keskellä Suomea joillakin paikkakunnilla hyvät kulkuyhteydet. On myös paikkakuntia, joissa yhteydet ovat vähäiset.
Valtateiden varsien kuntiin pääsee, mutta valtateistä kaukana oleville pikkupaikkakunnille ei aina helposti pääse.
Kaukaiset pikkupaikkakunnat: Tarvitaan oma auto tai taksikyyti.
Yhteiskunnan rakenne pitää muuttua sellaiseksi, että pitkät työmatkat kodin ja työn välillä poistuvat. Työ ja koti lähemmäksi toisiaan. Ei ole mitään järkeä siinä, että joka autossa istuu yksi tai kaksi henkilöä ja työmatkaa on monta kymmentä kilometriä.
Tuo on ok. monen työn osalta, muttei sovi kaikkeen. Yrityksille tulisi edukkaaksikin, kun ei tarvita isoja toimitiloja kuin vuorotellen toimistopäiviksi.
Kyse on luottamuksesta ja luotettavuudesta ja yritysjohdon asenteista ja joustavuudesta.
Beng
Minulla on 40 vuoden kokemus julkisesta liikenteestä. Hussille ympäryskunnista on tullut metronmaksajia.
Korjaan HSL:lle ei HUS:lle.
Beng
Pahoittelen.
Yhteiskunnan rakennetta ei ole helppo muuttaa.
Vältän koronan vuoksi julkista liikennettä, kuten kaikkia muitakin paikkoja joissa on paljon ihmisiä. Muutaman kerran on ollut pakko mennä julkisilla, omaa autoa kun ei ole, ja väkeä ollut yllättävän vähän. No, suurin osa porukasta on etätöissä, joten kulkijoita vähän, suurimmalla osalla maski käytössä ja tuntuu tuo julkinen liikenne pelaavan hyvin, kuten aina.
Matkustajamäärät ovat vähentyneet useilla linjoilla.
Esimerkikisi jossakin Koski TL:ssä eivät monet alle 50-vuotiaat ehkä edes tiedä, mikä on linja-auto...
Ehkä joku kaupungista muuttanut on kertonut heille.
Tuli mieleen, että joskus 80-luvulla kerroin eteläsuomalaiselle, että ajan omalla autolla Pieksämäeltä Keiteleelle (n. 125km ), talvella. Eteläsuomalainen ihmetteli valtavasti, ja sanoi:
"Miten ihmeessä otat sellaisen riskin, että ajat talvikelillä henkilöautolla sellaisen matkan? Sinun pitäisi kulkea Pieksämäeltä Keiteleelle linja-autolla."
Eipä liene suoraa kulkuneuvoyhteyttä Pieksämäeltä Keiteleelle.
Lienee kulkuneuvon vaihto Suonenjoella sekä Vesannolla.
Taitaa olla mutkikas juttu.
Tampereen alueella joukkoliikenne kulkee hyvin oman asuinalueeni tuntumassa, samoin Helsinkiin ja Turkuun matkatessa pikavuoropysäkit ovat lähellä. On alueita kunnassani joihin ei joukkoliikennetä ole tarpeeksi, se on aiheuttanut alueitten asukkaissa harmia. Jospa kesän tullen niihinkin saadaan jonkinlaista korjausta.
Tampereella toimii liikenne tähtimäisesti. Jos on tarve liikkua sivuttain, niin keskustan kautta vaihtamalla onnistuu, mutta ajallisesti ei kannata. Työmatka omalla autolla 25 min ja bussilla kaikkine vaihtoineen 1 tunti ja 20 min. Ei nappaa.
Minulla työmatka makkarista keittiöön 5 - 10 sekuntia max.
Tampereella on järvi molemmilla puolilla, niin joukkoliikenteen suunnittelu ei ole helpoin mahdollinen juttu.
Juu, itäpuolelta länsipuolelle tai päinvastoin, niin keskustan kautta joutuu kulkemaan.
Ellei sitten kulje veneellä.
Päästäkseen Kalkusta Vuorekseen tai Hervantaan, niin pitää mennä keskustan kautta. Mitään suoraa keskustan ohittavaa linjaa ei ole. Autolla noin 25 min ja julkisilla huomattavasti pidempi matkustusaika.
Vaikuttaa siltä, että suunnittelijat eivät itse koskaan käytä noita reittejä.
Beng
Helsingissä joukkoliikenne toimii erittäin hyvin ja on edullista.
En ole ikinä edes harkinnut auton hankkimista...enkä ajokortin;)
Komppaan!
Hesan sisällä ehkä.
Mutta yritäpä matkustaa Tuusulaan ja kerro, paljonko aikaa meni.
Beng
Tavainomaisesti junat lienevät parhaillaankin sähkövian kourissa.
Ei mitään uutta.
Tuusulaan puoli tuntia, paljonko se on elämän mitassa????
Hesasta pääsee bussilla puolessa tunnissa Myyrmäen-Martinlaakson hujakoille, mutta ei ehkä Tuusulaan.
Eihän kukaan matka-ajasta mitään puhu. Helsingin sisälläkin matka-aikaa menee yllättävästikin, vaikka joukkoliikenne toimii kiitettävästi.
Helsingissä joukkoliikenne toimii, eikä omaa autoa välttämättä tarvitse. Toki omalla autolla matkustaa nopeammin, mutta mihin tässä kiire on. Matkoihin menee oma aikansa missä vain ja millä vain.
Sinulla täytyy olla siivet.
Helsingin rautatieasema on lähtöpiste, mistä menet junalla Tikkurilaan. Sieltä köpöttelet Leinelän pysäkille ja bussilla Tuusulaan.
HSL -> 1 tunti 6 minuuttia. Joidenkin vuorojen osalta 1 tunti ja 19 minuuttia.
Beng
Kysyin: paljonko aikaa meni?
Beng
Mitä sillä on väliä paljonko aikaa menee johonkin Tuusulaan?
Sillä on väliä toimiiko joukkoliikenne.
Kirjoitat ikävään sävyyn.
Et tiennyt, mutta jotain piti vänkyttää, eikö niin.
Beng
Helsingistä+kotiovelleni+aika+tasan+5+tuntia:+4,5+h+juna,+0.5+h+bussi+tai+taksi+20+min.+(Mökille+5+min+kotoani).
Ruokatilaustoimitukset ovat hyvä asia.
Kyllä, toimii hienosti. Ainakin täällä Vantaalla.
Olettaisin, että toimii muillakin alueilla.
Maaseudulla on hyvä asua, jos bussi lähikaupunkiin menee joka tunti. Kiva maaseutupaikka sellainen.
Kumpa olisi kaikkialla yhtä hyvät kulkuyhteydet.
Turvallinen perillepääsy merkitsee enemmän kuin nopeus. Tosin vaihtojen aiheuttama matka-aikojen pidentyminen ei saa minulta kannatusta. Samalla linjurilla olisi aiheellista päästä suoraan esim. Helsingistä Tuusulaan. Tietääkseni, jos kuljettajan ajokortti on voimassa Helsingissä, on sama ajokortti voimassa myös Tuusulassa.
Terveisin: Puolireuho
Tiedoksi. Eipä enää pääse suoraan. Matka noin 30 km.
Arvaappas ajavatko ihmiset mieluummin pikkukotteroillaan.
Sama pätee muihin ympäryskuntiin.
Pelkkiä rahoittajia.
Beng
Ja tällä hetkellä: Omalla autolla ajaessa koronariski ei ole yhtä suuri kuin linjavaunulla tai junalla kulkiessa.
Eikö m u k a esimerkiksi Järvenpään bussit aja Tuusulan läpi? Tai Onnibussi? Tai joku pitkämatkalainen?
Onko Järvenpää-Helsinki - busseja juuri ollenkaan, kuten vanhaan hyvään aikaan oli.
Veikkaan, että kulku Tuusulan kautta etenee kuten Tuusulan bussit. En tiedä tuleeko Lahden teitä mitään.
Mutta mielenkiintoinen juttu tämäkin.
Ei Tuusulasta pääse enää suoraan Järvenpäähän. Teepä haku HSL:n sivuilta. Otetaanpa reuna-alue eteläsuunnasta Riihikallio - Järvenpään asema, niin kyllä siihen parhaimmillaan HSL käyttää 45 minuuttia, kun omalla autolla 17 minuutissa ja matka on vähän yli 12 kilometria.
Huippujuttuja pääkaupunkiseudulla.
Järvenpää siirtyy HSL:n piiriin 2022. O t a n o s a a.
Beng
Minäkin otan osaa kaikille, jotka ovat Suur-Helsingin ja Uudenmaan vankeja. Pitäkää Pussinne :DDD
En kyllä itse halua olla maaseudun vanki, jossa mistään ei pääse minnekään! Välimatkat tyhjyydestä tyhjyyteen kestävät, eikä toimivaa julkista liikennettä missään. Ei raitiotievaunun vaunua kiskoilla, että kyytiin hyppäisi. Linja-autoakin joutuu odottamaan.
En sellaisessa ympäristössä osaa elää!
Asuin aikoinaan pari vuotta sellaisessa pikkukunnassa, jossa linja-autoliikenne oli vähäistä. Oli outoa. Ihmettelin. Ja vielä enemmän ihmettelin, kun paikalliset asukkaat eivät olleet kiinnostuneet paikkakunnan linja-autoliikenteen kehittämisestä. -Linjurityyppi
Aamu-tv:ssä oli keskustelua: koronan jälkeen pyritään joukkoliikenteen tehostamiseen!!
Eipä mies taida tietää käytännön tasoa!
Wow.
Miksi Suomessa on satoja asioita, mistä jaaritellaan, että täytyy parantaa, tehostaa ja plaaplaa.
Kuntavaalien alla sitä samaa vanhaa jorinaa.
Miksi asiat eivät edisty.
Koko HSL pitäisi romuttaa ja sallia vapaa kilpailu liikennöitsijöiden kesken kuten ennen.
Tältä osin 'ennen oli paree'.
Ja sitten. Eristyksissä olevat ihmiset 'ajelevat'. Omilla autoillaan. Ihan tulee mieleen 50-luku, kun auto oli vielä harvinainen ja lähdettiin sunnuntaiajelulle ja takapenkkiläiset saivat tikkujäätelöt.
Beng
Sinä otat ison osan. Helsinki ja Uusimaa elättää muun Suomen.
Missä on faktat väitteelle että elättää mukamas muun Suomen?
Ollut tiedossa jo kauan...
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/uusimaa-maksaa-viulut/
Tiesitkö,+kaikista+valtion+maksamista+tukirahoista+menee+70%+itä+ja+pohjois+Suomeen.
Ja lisäksi: Pääkaupunkiseutu on antanut työpaikan monelle pohjoissuomalaiselle, kun taas pohjoisen työpaikoissa ei ole koskaan ollut paljonkaan Etelä-Suomesta tulleita.
Mä ja mun sisko oltiin 60-luvulla ne takapenkkiläiset, jotka saimme jätskit.
No siksi, koska Suomen työpaikoista melkomoinen enemmistö on Etelä-Suomessa.
Mitä se joukkoliikenteen tehostaminen sitten tarkoittaa?
Sepä se. Minäkin haluaisin tietää.
Eiköhän kyseessä ollut heliseviä sanoja.
Niitä tulemme löhiviikkoina kuulemaan lisää.
Beng
Aivan, heliseviä sanoja, siis puhumista puhumisen vuoksi vain.
t. Jari
HSL Tuusulaan ja vaihto Järvenpään bussiin jossain Hyrylän takana!
Beng
On tehty monimutkaiseksi, huh huh.
Aikoinaan oli selkeää, oli suorat vuorot, eikä vaihtotouhuja.
Maaseudulla vuorot vähenivät, kun ihmiset ostivat henkilöautoja.
Vielä n. 50 vuotta sitten monet tekivät jopa kesämökkimatkat linja-autolla. Moneen pikkkukylään pääsi hienosti.
Aivan. Mistä tällaisia 'suunnitteluinsinöörejä' tulee?
Beng
Niillä "suunnitteluinsinöörillä" ei ole ennen työpaikkaansa tuloa ollut minkäänlaista kiinnostusta linja-autoliikennettä kohtaan, mutta ovat tehneet työpaikkahakemuksen, ja työpaikka on tärpännyt. Sen jälkeen voi sitten kehuskella kaikille olevansa oikein liikennesuunnittelija...
T. -Linjurityyppi
Niin, käytettyjen autojen kauppa käy nyt hyvin.
Ja kun ulkomaanmatkailu ei onnistu, niin käytettyjen autojen kauppa käy vielä paremmin.
Olisi kivaa, jos bussikuskit olisivat puhehaluisempia.
Mitä vähemmän he osallistuvat keskusteluihin, sitä turvallisempaa kyytiä matkustajat saavat. Kuljettajien tehtävänä ei ole seurustelu- upseereina toimiminen!
Muistanpa eräiden linja- autofirmojen autoissa aikanaan olleen jopa tarroja joissa selväsanaisesti kiellettiin matkustajia ajon aikana keskustelemasta kuljettajan kanssa. Kun liikenne on noista ajoista muuttunut yhä hektisemmäksi, nytkö kuljettajien haluttaisiin ajamisen lisäksi seurustelevan matkustajien kanssa...Olisi se kivaa kyllä!
Kuljettaja voisi sanoa matkustajalle muutaman ystävällisen sanan, mutta ei kokoaikainen keskustelu liene mahdollista, koska kuljettaja seuraa liikennettä.
Voisi kai matkustajakin sanoa kuljettajalle jonkun ystävällisen sanan.
Liikun pelkän tervehtimisen varassa.
Ei bussukuskilta voi odottaa höpinöitä ajon aikana.
Beng
Voi voi, ei tarvii mennä Helsingistä pitkällekään, kun jo busseissa jutellaan, niin kuski, kuin matkustajatkin.
Kaukaisella maaseudulla linja-autossa jutellaan.
Kouvolassa, Oulussa ja Seinäjoella on hyvä asia ollut jo vuosikymmenien ajan: Linja-autoasema ja rautatieasema vierekkäin.
Ns. julkinen liikenne vähenee ja siis heikkenee hitaasti mutta varmasti, ei tästä kauaa ole kun esim. Savonlinja ilmoitti lopettavansa useita Hamina- kotka suunnilta Helsinkiin ajettavaa vuoroa.
Myös esim. Porissa ovat rautatie- ja bussiasemat nykyään "samalla pihalla", se vaan on laiha lohtu jos niitä juna- ja bussivuoroja on aina vaan vähemmän ja vähemmän!
Ainakin useimmat bussivuorot kykenevät toimimaan vain avustusten turvin ja monia paikallisempia reittejä ajetaan enää lähinnä vain koulupäivinä koululaisten takia. Itse asun eteläisessä suomessa mutta kyllä tälläkin kulmalla julkinen liikenne menee vähiin aina koulujen loma- aikoina. Ja jos ja kun julkinen liikenne, nyt puhun erityisesti busseista, on muistamallani tavoin heikentynyt ainakin viimeisten kahden vuosikymmenen ajan, niin noin loogisesti ja realistina ajattelen että mikä sitä estäisi edelleen heikentymästä, ei niin mikään?
Mutta miettikääs tätä: olisiko fiksumpaa Hesan tienoilla, että 50 - 60 matkustaa yhdellä autolla kuin 50 - 60 aitoa surraa samaa kaistaa?
Kumpi vaihtoehto on ilmastoystävällisempää?
Sitten, jos busseja on 100 vrt 500 - 600 autoa.
Kaikki pysäköintipaikat Hesassa ovat maksullisia. Lähes.
Beng
Korjaan sata bussia vastaisi 5000 - 6000 autoa.
Ohboy.
Beng
On harvinaista, että jossain bussivuorossa nykyään olisi 50-60 matkustajaa. Monilla vuoroilla on jo ihme sekin, jos matkustajia on 10-20. Jos aiotaan saada henkilöautoilijoista edes 20 prosenttia linjurin kyytiin, niin pitäisi olla riittävästi linja-autovuoroja. Ei moni enää suostu kulkemaan linjurilla, jos ainoa vuoro lähtee ennen koulujen alkamista, ja ainoa paluuvuoro lähtee esimerkiksi 15.20 aikoihin.
-Linjurityyppi
Entä jos jätetään hetkeksi se ainainen Hesa ja mietitään tilannetta vaikka Alavudella, Ilomantsissa, Rääkkylässä tms?
Eikä tässä mitään mietittävää sikäli ole, että asiahan on yksinkertaista matematiikkaa, nyt vain on niin että auton ostaneet eivät hevin edes yritä julkisten kyytiin. Kyllä siihen oman auton käyttöön liittyy vahvasti myös se yhdenlainen vapauden tunne vaikka vastalahjana onkin autosta huolehtiminen kaikkine kustannuksineenkin.
On ja on ollut kierre: Ostetaan oma auto ja sillä ajetaan, julkisten käyttö vähentyy ja kun julkisten käyttö vähentyy se tulee yhä kannattamattomammaksi ja vuoroja ja kokonaisia linjoja lopetetaan jne. Nyt jo oman auton käyttäjien saattaa kuulla sanovan että kyllähän he julkisia käyttäisivät jos ne toimisivat, miettimättä ilmeisesti miksi nykytilanteeseen on niin monin paikoin tultu. Ja onhan maaseudulla vaikuttamassa jo aktiivisimmassa iässä olevan väestönkin kokonaismäärän voimakas väheneminen.
Ihan aiheellinen kommentti.
Mutta ajatelkaas, kun meidän ikäryhmä ja vanhemmatkin ikääntyvät ja joutuvat terveydellisistä syistä luopumaan autostaan. Ei Kelasta välttämättä kaikkiin menoihin heru.
Forssassa on Tyykikyyti. Siinä olisi lanseerattava malli muuallekin. Pikkubussi kiertää mm. kaupoille. Ainakin kolme eri reittiä. Voi soittaa liikennöitsijän tiettyyn numeron, että esim. huomenna tulen vaikkapa lähimmältä bussipysäkiltä kyytiin.
Tällaisia start--uppeja voisi tukea valtio.
Beng
Miettikääs ja ajatelkaas ja miettikääs ja ajatelkaas ja miettikääs ja ajatelkaas kahdeksannenkin kerran kuka ja mikä ne Tyykikyydit yms. nyt jo maksaa...varsinaisia start - uppeja maksajilleen ovat ne...
Totta kai ne Tyykikyydit yms. palvelut maksavat jotakin, mutta on hyvä, kun on asiallinen palvelutaso.
Mitä eroa on Kelalla ja valtiolla? Kun oletat ettei Kelalta kaikkiin menoihin heru niin samalla oletat että kyllä valtiolta, eli tismalleen samalta maksajalta, heruu...
Ja ne Tyykikyyditkin, eiköhän niitä jo nyt tueta valtion/kunnan toimesta, ajatelkaas ajatelkaas.
Tyykikyytiä vastaava juttu toimii Naantalin Luonnonmaalla. Sillä pääsee Luonnonmaan pikku kyliltä Naantalin terveyskeskukseen ja marketteihin kätevästi. On muutamia aikataulun mukaisia vuoroja, sekä lisäksi kutsubussin puhelinnumero.
Terveisin: Puolireuho
Eihän se matkaaminen ilmaista ole. Kertamaksu, siis per matka.
Tuetaanhan muitakin liikennemuotoja, miksei kyläkyytiä.
Maksut kattavat ehkä bensan, vakuutuksen ja huollot.
Palkkaan kenties kunta osallistuu. En tiedä.
Beng
Ajatteles, kuules, mitäs teet, kun et kykene autoa ajamaan.
Okei taksia minä silloin tällöin.
Tuo vaikuttaa hyvältä ratkaisulta: asiakaslähtöistä.
Beng
Nykyään aikatauluinformaatio toimii. Vielä 80-luvulla oli sellainen tilanne, että joidenkin linja-autofirmojen aikataululappuja tai aikatauluvihkoja ei meinannut saada mitenkään. Jos matkusti tuntemattomammalle paikkakunnalle, niin piti melkein arvata, miten kulkuneuvo kulkee...
Noin en kyllä tullut koskaan kokeneeksi, oli jopa Turisti- kirja johon oli koottu erittäin kattavasti maan aikataulut. Oma selvittelynsä noissa toki on ollut mutta äkkiseltään sekavimmalta vaikuttavat nykyiset netistä luettavat aikataulut!
Turisti-aikataulukirja oli todella hieno juttu. Kun siihen tottui, oli se erittäin selkeä ja helppokäyttöinen. Turisti-aikataulukirjaa ei mainostettu riittävästi, ja siksi monet eivät tienneet koko kirjan olemassaoloa. Se oli myynnissä useimmissa kirjakaupoissa ja R-kioskeissa.
T. -Linjurityyppi
Harmi, kun Turistikirjaa ei ole ollut enää moneen vuoteen.
Turisti-kirja? En ole sellaisesta kuullutkaan. Meidän kylällä ei kukaan puhunut sellaisesta.
Entä liikuitko koskaan missään muualla, en minäkään sitä kirjaa pienellä kotikylälläni asuessa ja ollessa tarvinnut, bussiaikataulut tiedettiin muutenkin, mutta poikkeillessani milloin mistäkin syystä busseilla, junilla ja vähän laivoilla ja lautoillakin milloin missäkin, oli kirja mainiona apuna. Ja ainakin minun reissaamisteni osalta kirja oli hämmästyttävän luotettava. Jas sen kirjan nimi todellakin oli TURISTI! Siihen oli koottu hyvin kattavasti eri liikennevälineiden aikataulut ja siitä ilmestyi vuosittain päivitetty painos.
Lähin linja-autopysäkki mihin vielä jokin linja pysähtyy on n. 22 km päässä, eikä sielläkään ole autolle parkkipaikkaa, joten kovin hyvin ei joukkoliikenne pelaa ainakaan näillä kulmilla, taksin saa 30 min - 3 t ajassa, riippuu ruuhkasta. Koulubussi menee n. 6 km päästä aamulla kirkolle ja iltapäivällä takaisin.
Joukkoliikennettä on pääsoin siellä missä on ihmisjoukkoja. Mutta hädin tuskin suomessa missään liikennöinti on kannattavaa ja sitä voitaisiin ylläpitää ilman yhteiskunnan tukia. Tässä(kin) asiassa on nähtävä hyvänä puolena se, että tänään palvelut toimivat paremmin kuin esim. kymmenen vuoden kuluttua...
Ohoh. Miten voi 10 vuoden kuluttua toimia vielä huonommin, kuin kaukaisella maaseudulla nyt toimii?
Jos siellä kaukaisella maaseudulla nykyisin ajaa bussi vaikka kerran kuukaudessa, sen vuoron lopettamalla vuoroja on siis vähemmän. Jos taas teillä ei nytkään aja vuoron vuoroa, sittenhän julkista liikennettä ei enää ole ja se siitä. Aivan totta että noilta osin asiat eivät voi enää huonompaan mennä, pahoittelen ylioptimistista arviotani siitä kuinka sinun kylilläsi joku linja vielä jotenkuten olisi liikennöity!
Omalla kotikylälläni ns. julkinen liikenne loppui kokonaan joskus 1980- 1990 , en edes tiedä pääseekö koulujen aikaan muitakin matkustajia noiden harvojen vuorojen kyytiin. Ja nyt ei ole kyse pahimmasta muuttotappiokunnasta jossain Kainuun korvessa. Ei kai se ole iso HSL:n koskaan voitollisesti kyennyt toimimaan, miten sitten liikenne syrjäkylillä?