Hallituksen toimet olleet oikeita

Suomen historian katastrofaalinen hallitus.
Suomi joutui sodan jälkeen maksamaan sotikorvauksia 300 milj dollaria.
Nykyinen vasemmistohallitus teki eun kanssa sopimuksen ja joutuu maksaa 3 miljardia euroa Espanjan ja Italian hyvinvoinnin edistämiseen.
Kalliit on korvaukset ja kalliiksi tuli tämä vasemmistohallitus.

On totta, että suunniteltu perhevapaauudistus tulee olemaan työllisyyden kannalta huono. Hallitus on jäänyt tässä asiassa Kepun puristukseen. Oppositiossahan nimenomaan persut ja KD Kepun tavoin vastustavat työllisyyttä edistävää perhevapaauudistusta. Siitä olisi saatu sellainen, jos Kepun sijasta hallituksessa istuisi Kokoomus.

Mielipidepankki kirjoitti:

On totta, että suunniteltu perhevapaauudistus tulee olemaan työllisyyden kannalta huono. Hallitus on jäänyt tässä asiassa Kepun puristukseen. Oppositiossahan nimenomaan persut ja KD Kepun tavoin vastustavat työllisyyttä edistävää perhevapaauudistusta. Siitä olisi saatu sellainen, jos Kepun sijasta hallituksessa istuisi Kokoomus.

Lue lisää

Tuosta kommentistasi ei ota selvää.
” perhevapaauudistus tulee olemaan työllisyyden kannalta huono. ”
Ja toiseessa lauseessa kumoat?

” Oppositiossahan nimenomaan persut ja KD Kepun tavoin vastustavat työllisyyttä edistävää perhevapaauudistusta.”

Mielipidepankki kirjoitti:

On totta, että suunniteltu perhevapaauudistus tulee olemaan työllisyyden kannalta huono. Hallitus on jäänyt tässä asiassa Kepun puristukseen. Oppositiossahan nimenomaan persut ja KD Kepun tavoin vastustavat työllisyyttä edistävää perhevapaauudistusta. Siitä olisi saatu sellainen, jos Kepun sijasta hallituksessa istuisi Kokoomus.

Lue lisää

Suomessa äitiysvapaan pituus on eurooppalaista keskitasoa, ei poikkeuksellisen
pitkä eikä lyhyt. Äitiysvapaan on oikeus pitää korvattuna kaikissa vertailluissa
maissa. Kesto vaihtelee Kyproksen, Ruotsin, Islannin ja Norjan noin kolmen kuukauden äitiysvapaasta Bulgarian 13,5 kuukauden vapaaseen. Yli viiden kuukauden
mittaiset äitiysvapaat ovat harvinaisia ja pääsääntöisesti äitiysvapaan pituus on 3,5–
5 kuukauden välillä.

Suomen tämänhetkisessä mallissa äidit saavat 105 päivää lomaa, miehet 54 päivää. Lisäksi myönnetään 158 päivää, joita pitää joko isä, äiti tai molemmat vuorotellen. Verrattuna Ruotsin malliin systeemi on kuitenkin jäykempi, sillä päivät on pidettävä putkeen ja päiviä voi käyttää vain jompikumpi vanhemmista kerrallaan. Ruotsissa päiviä voi käyttää ripotellen silloin tällöin, ja myös vanhemmat yhtä aikaa.

Suomessa äitiys-, isyys-, vanhempain- ja korvattu hoitovapaa ovat yhteiskestoltaan
Euroopan maiden pisimpiä. Ansiosidonnaisen vanhempainrahan pituus on Suomessa Pohjoismaista tasoa, mutta kestoa pidentää mahdollisuus pitkään hoitovapaaseen kotihoidontuen turvin. Kaikista Pohjoismaista Suomen lisäksi vain Norjassa on vastaava mahdollisuus korvattuun hoitovapaaseen, mutta sielläkin korvatun osuuden kesto on lyhyempi kuin Suomessa.

Nykyisen kaltainen hoitovapaa mahdollistaa pitkät poissaolot työelämästä etenkin,
jos lapset syntyvät muutaman vuoden välein. Kotiin jäävät yleensä äidit, koska
isäkiintiö on Suomessa lyhyt ja käytänteet sekä asenteet ohjaavat äitejä käyttämään
suurimman osan perhevapaista. Tilastojen mukaan vuonna 2014 hoitovapaalla olleista suomalaisista vanhemmista 97 prosenttia oli äitejä.

Suomi sijoittuu hoito- ja vanhempainrahakauden pituudessa itä-eurooppalaisten
maiden joukkoon: yhtä pitkä korvattu perhevapaa on vain Virossa, Unkarissa ja
Slovakiassa. Vain Puolassa on mahdollista pitää korvattua perhevapaata pidempään
kuin Suomessa, tosin korvaustaso on pienempi ja käyttö joustavampaa. Suorien
johtopäätösten vetäminen maiden vertailusta on ongelmallista, koska yhteiskunnat
ja niiden kehitys ovat niin erilaisia.

Vaikka Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin isäkiintiön pituudessa, jää Suomi jälkeen Pohjoismaiden enemmistöstä: Ruotsissa ja Islannissa isälle kiintiöidyn vapaan
pituus on kolme kuukautta. Myös Norjassa isän kymmenen viikon vanhempainvapaakiintiö on pidempi kuin Suomessa. Norjassa isillä on lisäksi mahdollisuus pitää lapsen syntymän yhteydessä kaksi viikkoa korvauksetonta vapaata, jonka aikanatyönantaja voi halutessaan maksaa jonkinlaista korvausta. Tanskassa isälle kiintiöidyn osuuden pituus on vain kaksi viikkoa.

Useimmissa vertailussa mukana olleissa maissa korvattuun isäkiintiöön kuuluu
vain ansiosidonnaisia etuuksia. Belgiassa ja Ranskassa isä saa ansiosidonnaisen
osan lisäksi tasasummaista korvausta oman vanhempainvapaakiintiönsä ajalta. Portugalissa taas lisävanhempainvapaa koostuu kolmen kuukauden kiintiöstä kummallekin vanhemmalle, jonka aikana saa 25 prosentin korvauksen

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa äitiysvapaan pituus on eurooppalaista keskitasoa, ei poikkeuksellisen
pitkä eikä lyhyt. Äitiysvapaan on oikeus pitää korvattuna kaikissa vertailluissa
maissa. Kesto vaihtelee Kyproksen, Ruotsin, Islannin ja Norjan noin kolmen kuukauden äitiysvapaasta Bulgarian 13,5 kuukauden vapaaseen. Yli viiden kuukauden
mittaiset äitiysvapaat ovat harvinaisia ja pääsääntöisesti äitiysvapaan pituus on 3,5–
5 kuukauden välillä.

Suomen tämänhetkisessä mallissa äidit saavat 105 päivää lomaa, miehet 54 päivää. Lisäksi myönnetään 158 päivää, joita pitää joko isä, äiti tai molemmat vuorotellen. Verrattuna Ruotsin malliin systeemi on kuitenkin jäykempi, sillä päivät on pidettävä putkeen ja päiviä voi käyttää vain jompikumpi vanhemmista kerrallaan. Ruotsissa päiviä voi käyttää ripotellen silloin tällöin, ja myös vanhemmat yhtä aikaa.

Suomessa äitiys-, isyys-, vanhempain- ja korvattu hoitovapaa ovat yhteiskestoltaan
Euroopan maiden pisimpiä. Ansiosidonnaisen vanhempainrahan pituus on Suomessa Pohjoismaista tasoa, mutta kestoa pidentää mahdollisuus pitkään hoitovapaaseen kotihoidontuen turvin. Kaikista Pohjoismaista Suomen lisäksi vain Norjassa on vastaava mahdollisuus korvattuun hoitovapaaseen, mutta sielläkin korvatun osuuden kesto on lyhyempi kuin Suomessa.

Nykyisen kaltainen hoitovapaa mahdollistaa pitkät poissaolot työelämästä etenkin,
jos lapset syntyvät muutaman vuoden välein. Kotiin jäävät yleensä äidit, koska
isäkiintiö on Suomessa lyhyt ja käytänteet sekä asenteet ohjaavat äitejä käyttämään
suurimman osan perhevapaista. Tilastojen mukaan vuonna 2014 hoitovapaalla olleista suomalaisista vanhemmista 97 prosenttia oli äitejä.

Suomi sijoittuu hoito- ja vanhempainrahakauden pituudessa itä-eurooppalaisten
maiden joukkoon: yhtä pitkä korvattu perhevapaa on vain Virossa, Unkarissa ja
Slovakiassa. Vain Puolassa on mahdollista pitää korvattua perhevapaata pidempään
kuin Suomessa, tosin korvaustaso on pienempi ja käyttö joustavampaa. Suorien
johtopäätösten vetäminen maiden vertailusta on ongelmallista, koska yhteiskunnat
ja niiden kehitys ovat niin erilaisia.

Vaikka Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin isäkiintiön pituudessa, jää Suomi jälkeen Pohjoismaiden enemmistöstä: Ruotsissa ja Islannissa isälle kiintiöidyn vapaan
pituus on kolme kuukautta. Myös Norjassa isän kymmenen viikon vanhempainvapaakiintiö on pidempi kuin Suomessa. Norjassa isillä on lisäksi mahdollisuus pitää lapsen syntymän yhteydessä kaksi viikkoa korvauksetonta vapaata, jonka aikanatyönantaja voi halutessaan maksaa jonkinlaista korvausta. Tanskassa isälle kiintiöidyn osuuden pituus on vain kaksi viikkoa.

Useimmissa vertailussa mukana olleissa maissa korvattuun isäkiintiöön kuuluu
vain ansiosidonnaisia etuuksia. Belgiassa ja Ranskassa isä saa ansiosidonnaisen
osan lisäksi tasasummaista korvausta oman vanhempainvapaakiintiönsä ajalta. Portugalissa taas lisävanhempainvapaa koostuu kolmen kuukauden kiintiöstä kummallekin vanhemmalle, jonka aikana saa 25 prosentin korvauksen

Lue lisää

Kopioitko suoraan sak:n sivuilta..

Siis vuokralle jonojen ohi.