Missä iässä ihastuminen voi jo tulla? Epäilen, että minuun ihastui 10-vuotiaana eräs poika joka tällä hetkellä on hieman yli parikymppinen ja seurustelee naisen kanssa. Pelattiin siis samassa lätkäjengissä. Joka kerta ”sekosi” kun tulin harjoituksiin ja peleihin. Puhui flirttailevaan sävyyn esim. aika tuntui pitkältä kun sä et ollut viime kerralla paikalla ja hakeutui aina viereen. Sanoi sen suoraan, että sun lähellä on hyvä olla. Itse kun en siinä vaiheessa ollut ihastunut kehenkään niin en oikein tajunnut hänen olevan ihastunut minuun kun hän oli lapsena ja on edelleen heteromainen. Ilmeisesti kyseessä oli pakkomielteinen ihastuminen. Lopetti jääkiekon aika nopeasti ja vaihtoi lajia, jossa meinasi päästä huipulle. Jonkin sortin julkkis tulikin.
Kuitenkin ihan rahoissaan tuntuu olevan. Niin hyvin erikoista että on yhtä paha olla kun jollain syrjäytyneellä. Ei ole parempaa tekemistä kun vittuilla mulle ja mun veljelle. Snäpissä alkoi seuraamaan syksyllä 2015 ja päätti viime joulukuulle. Haukkui broidille puhelimessa minua ylimieliseksi, homoksi ja tytöksi. Snapchat päivityksenikin olivat tyhmiä. Lopuksi pyysi puhelinnumeroni ja lisäsi esto listalle. Siis tämä puhelin vittuilu oli noin neljä vuotta sitten. Samana kesänä lähetteli snapchatin kautta vartalostaan kuvia.
Yleensähän paskat haistatetaan kun joku yrittää alkaa kaveeraamaan sen jälkeen kun jostain on tullut julkkis, mutta minä en edes ole ollut minkäänlaisessa yhteydessä häneen sen jälkeen. Siis kattoi lähes jokaisen päivitykseni snapchatissä. Eli ikävä hänellä kova. En nyt oikein tiedä mitä hän haluaa. Onko minun heterous joka aiheuttaa vihan vai voiko niin pahasti jäädä minun puhumattomuuteni harraste aikoina ihon alle? Olin silloin todella ujo ja en oikein jutellut kenenkään kanssa.
Tulee vain mieleen, että onko hän sittenkin homo ja haluaisi minun kanssa suhteeseen. Haluaisin sopia ja alkaa hänen kaverikseen kun tavallaan pidän kyllä hänestä ja junnu vuosien side häneen. Ilmeisesti hänellä on niin vahvat halut edelleen, että on oltava hänen kanssaan suhteessa tai ei sitten mitään. Eikös tämä ala enemmän homolta kuulostamaan? Omasta mielestäni olen hyvin suvaitsevainen vähemmistöjä kohtaan. Vai olenko hänen ainut poika ihastus ja siksi tabu? Mitä olen voinut tehdä väärin? En haluaisi jättää itsestäni paskaa makua.
Kuitenkin ihan rahoissaan tuntuu olevan. Niin hyvin erikoista että on yhtä paha olla kun jollain syrjäytyneellä. Ei ole parempaa tekemistä kun vittuilla mulle ja mun veljelle. Snäpissä alkoi seuraamaan syksyllä 2015 ja päätti viime joulukuulle. Haukkui broidille puhelimessa minua ylimieliseksi, homoksi ja tytöksi. Snapchat päivityksenikin olivat tyhmiä. Lopuksi pyysi puhelinnumeroni ja lisäsi esto listalle. Siis tämä puhelin vittuilu oli noin neljä vuotta sitten. Samana kesänä lähetteli snapchatin kautta vartalostaan kuvia.
Yleensähän paskat haistatetaan kun joku yrittää alkaa kaveeraamaan sen jälkeen kun jostain on tullut julkkis, mutta minä en edes ole ollut minkäänlaisessa yhteydessä häneen sen jälkeen. Siis kattoi lähes jokaisen päivitykseni snapchatissä. Eli ikävä hänellä kova. En nyt oikein tiedä mitä hän haluaa. Onko minun heterous joka aiheuttaa vihan vai voiko niin pahasti jäädä minun puhumattomuuteni harraste aikoina ihon alle? Olin silloin todella ujo ja en oikein jutellut kenenkään kanssa.
Tulee vain mieleen, että onko hän sittenkin homo ja haluaisi minun kanssa suhteeseen. Haluaisin sopia ja alkaa hänen kaverikseen kun tavallaan pidän kyllä hänestä ja junnu vuosien side häneen. Ilmeisesti hänellä on niin vahvat halut edelleen, että on oltava hänen kanssaan suhteessa tai ei sitten mitään. Eikös tämä ala enemmän homolta kuulostamaan? Omasta mielestäni olen hyvin suvaitsevainen vähemmistöjä kohtaan. Vai olenko hänen ainut poika ihastus ja siksi tabu? Mitä olen voinut tehdä väärin? En haluaisi jättää itsestäni paskaa makua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt sinun pitää ensin määritellä itsesi ja suhtautumisesi kaveriisi, riippumatta kenenkin seksuaalisesta suuntautumisesta. Tuo nimittäin kuulostaa siltä, että kaverillasi on jonkinlainen ongelma. Lisäksi, suhteenne (kaveri tms..) ei ole tasavertainen.
Rivien välistä luen, että arvostat häntä, kaikesta huolimatta, mutta arvostaako hän sinua? Pohtiiko hän asioita samalla intensiteetillä/syvyydellä kuin sinä?
Toki on hyvä pitää yllä kaverisuhteita, varsinkin niitä, jotka ulottuvat pitkälle menneisyyteen, mutta onko hän luottamuksesi arvoinen?
Pitäisikö sinun ottaa ”kevyempi vaihde” päälle ja olla miettimättä liikaa. Jos kaverisuhde lämpenee niin hyvä, mutta älä satsaa siihen liikaa omia paukkujasi, jos toinen ei myöskään niin tee. Et ole yhtään enemmän velkaa hänelle, kuin hän sinulle.