Olen nykyisin kiinnostunut eri uskonnoista ja niiden historioista, joten pyytäisinkin teitä listaamaan joitain romaaneja, joiden aiheet liippaavat uskontoja läheisesti. Etenkin keskiajan kirkkohistoriaan liittyvät romaanit olisivat tosi mielenkiintoisia.
faktapohjan ei tarvitse olla niin millilleen. esim. Donna Crossin Paavi Johanna oli minun makuuni, lisää tällaisia!
Kiitos :)
faktapohjan ei tarvitse olla niin millilleen. esim. Donna Crossin Paavi Johanna oli minun makuuni, lisää tällaisia!
Kiitos :)
Vastaukset 23
Vanhimmat
Alkupaloiksi vaikka Umberto Econ Ruusun nimi. Siinä on vähän kaikkea. Kirjailija itse mitä viehättävin vanhan koulun herrasmies ja maailmankansalainen. Oli ilo tavata, Kynsiksen kiusallakin.....
Kirjassa ei niinkään ehkä ole kysymys teologisesta inttämisestä vaan käytännön sovelluksesta, keinoja kaihtamatta.
Uskonnon rivityöläisen moraaliongelmiin paneutuu oikeusoppinut Aulis Aarnio kirjassaan Kostian pappi. Jos niinku kotimaalainen enempi kiinnostaa.
...pientä rajaa brassailuun. Onkos tämä nyt arktista unelmaa, vai oletko todella tavannut Umberto Econ livenä?
Aikanani vannoin, että jos E.Ahosta tulee pressa, lähden uimalla Liberiaan. Voisin tehdä sen nyt, ihan silkasta kateudesta.
Oon määki tota Umberton tavannu - siis oikeesti. Ei liittyny niin kirjallisuuteen silloin kun tohon semiotiikkaan, joka taas tietysti liittyy kirjallisuuteen. Ja kaikkeen muuhunkin.
Mut siis respektiä mulle kans, Liberiasta tai Suomesta.
Sen verran selevitän, jotta oli siellä paikalla muitakin ihmisiä. Ei mennyt ihan kahdenkesken. Akateemisessa kirjakaupassa, aikoja sitten. Akateeminen palaa meidänkylälle kymmenen vuoden karanteenin jälkeen joskus 2007. Odotan ilolla.
Aatteliko Kynsis uida Atlantin kautta vai oikasta Venäjän jokia pitkin Välimeren kautta?
...ilman muuta herroille Hesekiel ja Loskoipio, jotka ovat tavanneet Umberton. Pitäisi minunkin käväistä useammin Akateemisessa katsastamassa kirjailijoita; koskaanhan ei voi tietää löytyykö juuri kuoriutuneen untuvikon sisältä vaikka tuleva Eco.
Senverran harmahtavia ovat olleet näkemäni Venäjän joet, että taidan unohtaa sen reitin. Yksin yli Atlantin kuulostaa sitäpaitsi ylettömän urhealta.
Nyt olen kyllä jo unohtanut minkä vuoksi minun pitäisi tällä kertaa sinne Liberiaan uida, mutta ei sillä niin väliä. Tärkeintähän ei ole päämäärä vaan liike.
Ehkä kannattaa tutkia tuota teoriapuolta ensin:
KIVIKOSKI, Olavi
YKSIN YLI ATLANTIN
suomi
PORVOO : WSOY, 1954
Hellitä toki, eihän sun tartte Atlantin yli uida. Ihan vaan rantaa seurailet niin kauan että Liberia tulee vasemmalla kädellä vastaan. Jos et selkää vetele. Kun Espanja loppuu niin kannattaa oikasta Afrikkaan eikä kiertää koko Välmerta.
Vanha ja Uusi Testamentti. Tukeva uskontoaiheinen pläjäys.
Kysyn tätä, koska nykyisessä elämäntilanteessani en nimittäin tahdo oikein kestää kirjoja joissa päähenkilölle käy huonosti.
Jonkinlaista lupausta onnellisesta lopusta tai biologis-realistisesti ajatellen lopun jälkeen niissä lupaillaan. Kunhan elelee visusti eikä öykkäröi tai leuhota. Melkoisen masentavia ja vaikeaselkoisia jaksoja kummassakin, joten herkkämieliselle lähimmäiselle en kumpaakaan suosittelisi. Ainoastaan pikkupaloina. Esimerkiksi Vanhalla puolella oleva Korkea Veisu saattas jopa ilahduttaa sateisena päivänä. Ensin teoriana ja sitten käytännön sovellutuksena.
Kaikenlainen ihmisten ja eläinten kaltoin kohtelu ja rääkkääminen tuntuu nykyisin kovin ikävältä. Samoin sotien ja katastrofien kuvaukset; näissä em. kirjoissa on kaiketi sellaistakin, otaksun?
Muuten, toivon hartaasti että tällainen materiaali on ymmärretty pitää visusti lapsilta ja nuorilta piilossa- heidän herkkä mielensä on jos jonkinlaisen pommituksen kohteena nykyisin jo muutenkin, jopa kouluissakin. Sen Korkean Veisun kohdalla voitaisin ehkä tehdä poikkeus- kuulostaa kovin tervehenkiseltä.
Tottahan olet lukenut da Vinci koodin?
P.O. Enquist, Matkamies. Jyrää! Toimii tällaiselle a-teistillekin.
jonathan rabb, kirjaa en muista, mutta oli loistava jännäri. ja samalla jeff long; helvetin piirit ja vuoisi nolla.
Tarkotikkonää tätä:
Luokka 84.2 RAB
RABB, Jonathan
Valvoja / Jonathan Rabb ; suomentanut: Kari Salminen
ALKUTEOS The overseer
tosin siitä on useampi vuosi kun luin sen, mutta sillon tykkäsin kovasti.
Kyllähän Mika Waltarin Ihmiskunnan viholliset liippaa läheltä uskontoa... Kristinuskoa roomalaisen silmin.
Ylitse muiden: Mika Waltarin Ihmiskunnan viholliset ja Valtakunnan salaisuus. Kertovat alkukristityistä hämästelevään sävyyn - todella mielenkiintoisia. Sen jälkeen lukee mielellään Raamattua ja vertaa kertomuksia. Myös Mikael Karvajalka liippaa uskontoa omalla tavallaan.
Esim. Jack Kerouacin Dharmapummit. Nuoret levottomat ihmiset etsivät kiksejä ja valaistustakin50- luvun Kaliforniassa.
Shusaku Endon "Samurai" käsittelee japanilaisten matkaa katolisen lähetyssaarnaajan seurassa; perustuu tositapahtumiin. Naguib Mahfouzin sarja, joka alkaa kirjasta "Palatsikatu", krtoo Kairon elämästä ja siitä saa hyvää kuvaa islamista.
Tännehän on tullut valtava määrä mielenkiintoisilta kuulostavia kirjoja. Tuossahan sitä piisaa lukemista... :)
Joku kyseli Da Vinci -koodista, ja tottahan toki minä sen olen lukenut. Pidin siitä kyllä kovasti ja vaikka olikin hieman yliampuva, antoi se silti ajatteluun aihetta. Ja mielenkiintoista knoppitietoakin se sisälsi :)
Tutustua teologiaan Da Vincin koodin avulla on sama kuin opiskelisi tähtitiedettä von Dänikenin fokirjoista. Kirjoitin näin pari kuukautta takaperin ja iloksemme hiippakunnan tiedotuskardinaali oli samaa mieltä lehdessä toissaviikolla.
Kumpikahan meistä on se tosi pakana?
Catherine Clement : Theon Matka.
Sofian Maailman tyyppinen seikkailuteos joka esittelee eri uskontosuuntauksia.
Ken Follett: Taivaan Pilarit
Tämä olisi sitten pyytämääsi keskiaikaa. Draamaa katedraalien rakennustelineiltä.