" Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.
Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.
Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.
Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. "
Mielestäni tästä keräyksestä menee ulkomaille liian paljon. Kotimaassa on tarvetta, mutta aina vaan pitää laittaa myös ulkomaille sitä rahaa.
Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.
Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.
Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. "
Mielestäni tästä keräyksestä menee ulkomaille liian paljon. Kotimaassa on tarvetta, mutta aina vaan pitää laittaa myös ulkomaille sitä rahaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onneksi niitä kaiken maailman kerääjiä ei juoksentele näin korona aikaan, solttupojatkaan eivät listojensa kera ole ovella.
Olisipa hyvä jos kirkko julkaisisi kriteerit siihen mikä lasketaan kehittyväksi maaksi,nythän avustuksia jaetaan maihin jotka ovat läpeensä korruptoituneita !
Afrikkaan on syydetty rahaa lukemattomia määriä, mutta mikään siellä ei muutu, köyhyys on ja valtaeliitti ajelee uusilla mersuilla.
Pääasia on ettei nähin höpökeräyksiin osallistu millään tavalla.
Se voi olla hienompaa antaa sitä apua ulkomaille kuin auttaa kotipaikkakunnan köyhiä. En tiedä, mutta vapaaehtoistahan se osallistuminen noihin keräyksiin on.
Varmaan korona vaikeuttaa myös tätä keräystä niin kuin kaikkia muitakin yhteisesti hoidettavia tapahtumia.
Seurakunnassa tehdään paikallisesti hyvää työtä. Toivoisi, että esimerkiksi näissä valtakunnallisissa keräyksissä, saataisiin enemmän paikallista päätäntävaltaa.
Esimerkiksi kirkkovaltuusto voisi päättää, miten keräyksistä saadut varat meillä käytetään.
Olisiko liian hankalaa hallinnoida, sitä en osaa sanoa.
Tietysti tuolla yhteisvastuukeräyksellä on pitkät perinteet, joita pyritään noudattamaan. Mutta uudistuksiakin joskus kaivattaisiin, jotta pysytään ajan hermoilla niin sanotusti.
Elekää te sina valittako joka asiasta. Ihmisiä ne on ihmiset Afriikassakin.
On toki kansainvälinenkin apu tarpeeseen. Ei pitäisi aina valittaa, hyvä, jos on jotain mitä antaa ulkomaillekin. Ei sillä, mutta kun sitä hätää on kotipaikkakunnalkin, se vähän pistää miettimään ja valittamaankin joskus.
Niin ja Suomessa !
Kun mummi tai ukki vielä auttaa vähistä varoistaan lapsia ja lastenlapsia, on siinä tekemistä, että selviää itse omista menoistaan. Luonnollisesti sitä haluaa auttaa, vaikka itse siitä kärsiikin.
Pitäisi muistaa vähävaraisia ja köyhiä ihmisiä muulloinkin, ei vain Jouluna. Hyvä tietysti, että edes silloin, mutta tarviiko sen hyvän tahdon mennä Joulun mukana poiskin. Paha Nuuttiko sen pois viepi?
Toivotaan meillä ainaki ,että se vähänenki raha mikä annetaan mennee hyvvään tarkotukseen perille. Ja kun ollaan ilosia veronmaksajia niin mennee sitä siitäkin muutama sentti johonkin hyvvään tarkotukseen.
Vaikkapa virkamiesten lentopisteisiin.
Mitäpä virkamiestä tarkotat etupäässä?
Kansanedustajia ja valtiovarain tarkastusviraston virkamiehiä näin aluksi.
Mistäpä ne muualta saiskaan elatuksen jos mei autettas niitä.
Televisiodokumentit aiheesta ei herätä luottamusta. Toivominen ei riitä . Tietenkin jos ajatus on se, että"kun avustus Afrikkaan kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa"
Minulla on usko mennyt noihin keräyksiin, enkä anna ropoakaan muuhun kuin omien sotavetraanien ja -invalidien keräyksiin.
Varmaan olen huono ihminen, mutta kestän sen kyllä.
Ainahan niistä on välistävetäjiä, jos ei suoraan anna kohtuuhenkilölle.
Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostakaan.
Mieluummin sitten paha!
Sähköyhtiöt ovat hirveitä kapitalisteja ja lahtareita.
Lahtarit työskentelee teurastamoissa.