Lähdin opiskelemaan mielenkiintoiselle alalle ajatuksissani käytännönläheinen korkeakouluopiskelu ja sairaanhoitajan tutkinto. Petyin opetukseen pahasti. Opetuksen siällöstä päättävillä henkilöillä on ainakin omassa koulussani mennyt mapit pahasti sekaisin. Pilvistä pakkolunastettu korkeakouluideologia, joka amk:ssa vallitsee, ei sitten millään sovi sairaanhoitajan ammattiin. Ok, ollaan vaan korkeakoulu -sen pitäisi olla laadun tae- mutta miksi kaiken pitää olla väkisin niin korkealentoista? Teoriaa,teoriaa, ja käytännön taidot pelottavan hukassa. Vielä kun tämä teoria ei ole mitenkään asiapitoista(esim. tauteja, lääkkeitä, hoitomuotoja...), vaan pseudofilosofista omien tunteiden taivastelua ja muuta ajan hukkaa. Työmäärä on lisäksi melko suuri, verrattuna motivaatioon, mitä tämänkaltaisia tehtäviä kohtaan kukaan inhimillinen olento voi tuntea.
Ammatti olisi kyllä kiva, mutta sitä ennen on nähtävästi valmistettava aika läjä pumpulia ja muuta hötöä.
Ammatti olisi kyllä kiva, mutta sitä ennen on nähtävästi valmistettava aika läjä pumpulia ja muuta hötöä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet täysin oikeassa. Hoitotyön ohjelmissa keskitytään aivan epäolennaisiin aiheisiin ja unohdetaan kokonaan, mitä pitäisi osata kun koulusta valmistuu. Aikaa vietetään tosiaankin pohtimalla omia tuntemuksia ja arpomalla potilaan tunteita. Ajan voisi käyttää käytännön asioiden harjoitteluun tai lääketieteellisen osaamisen kehittämiseen.
Ilmeisesti on kuitenkin tärkeämpää osata eläytyä potilaan rooliin ja myötäelää hänen kanssaan kuin hoitaa hänet kuntoon.