Tupakka-askin varoitukset 2:lla kielellä

Anonyymi

Ensin hieman taustaa. En osaa juurikaan Ruotsia, jotenkuten läpäisin sen peruskoulussa. Sitten asiaan.

Varoitus Suomeksi: "Tupakointi aiheuttaa halvauksia ja vammoja."

Muuten meni ihan jakeluun tuo ruotsinkielinen teksti, mutta onko "vammoja" oikeasti "funktionsnedsättningar"? Ei hemmetti, mikä sanahirviö.

73

863

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Funktionsnedsättning / funktionsstörning on suora käännös englannin sanasta ”dysfunction”. Englanninkielisistä varoituksista löytyy esim ”Smoking causes erectile dysfunction”
      suomeksi ”Tupakointi aiheuttaa erektiohäiriöitä”.
      Funtionsnedsättning = toiminnanvajaus, funktionstörning = toimintahäiriö
      Aina ei voi kääntää sanasta sanaan, muutenhan Googlekääntäjä olisi täydellinen.
      Vamma on ruotsiksi ”skada”.
      Et antanut koko ruotsinkielistä tekstiä, ehkäpä rasiassa ei ollut ihan sama varoitus suomeksi ja ruotsiksi, nehän on vain eräänlaisia tietoiskuja, pointti on tärkein!

      • Anonyymi

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .

        Aika yksinkertaista, etten sanoisi . . .
        Täytyy liittää för-, före-, till-, av-, er-, en-, ur-, bort-, före-, upp-, ned- , ym. prepositioita ja etuliitteitä muutamiin yksinkertaisiin verbeihin stå, säga, komma, gå, ta, lägga, jne muodostamaan uusia verbejä ja substantiiveja.
        Kieli on ajattelun väline.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .

        Sanoisin että päinvastoin, englantia on nykyään ängetty joka paikkaan niin paljon että jotain pitää asialle tehdä ja pian. Paras ja nopein tapa on olla osamattominaan ko. kieltä vaikka sen olisi joskus oppinutkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika yksinkertaista, etten sanoisi . . .
        Täytyy liittää för-, före-, till-, av-, er-, en-, ur-, bort-, före-, upp-, ned- , ym. prepositioita ja etuliitteitä muutamiin yksinkertaisiin verbeihin stå, säga, komma, gå, ta, lägga, jne muodostamaan uusia verbejä ja substantiiveja.
        Kieli on ajattelun väline.

        Etuliitteet ovat huitomista ylös, alas, eteen, taakse, pois, tännepäin jne.
        Eurooppaan tunkeutuneiden barbaaristen germaanisia kieliä puhuvien porukoiden elinkeino oli väkivaltainen ryöstely, ei pelkästään muilta, vaan myös toisiltaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .

        Fiksut opettelevat myös ruotsia, ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja! Me surut osaamme aina molempia ja suomea tietysti myös.

        Tyypillistä fennosurkimusajattelua on mitä ei kannata kannata osata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika yksinkertaista, etten sanoisi . . .
        Täytyy liittää för-, före-, till-, av-, er-, en-, ur-, bort-, före-, upp-, ned- , ym. prepositioita ja etuliitteitä muutamiin yksinkertaisiin verbeihin stå, säga, komma, gå, ta, lägga, jne muodostamaan uusia verbejä ja substantiiveja.
        Kieli on ajattelun väline.

        Mites ne PISA-tulokset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Fiksut opettelevat myös ruotsia, ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja! Me surut osaamme aina molempia ja suomea tietysti myös.

        Tyypillistä fennosurkimusajattelua on mitä ei kannata kannata osata.

        Ofta ännu ett annat språk


      • Anonyymi

        Sinullehan ovat "pakkoruotsittajia" kaikki ne ihmiset, jotka osaavat englannin lisäksi muitakin kieliä. Sinun mielestäsi ei saisi osata kuin pelkkää englantia.


      • Anonyymi

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinullehan ovat "pakkoruotsittajia" kaikki ne ihmiset, jotka osaavat englannin lisäksi muitakin kieliä. Sinun mielestäsi ei saisi osata kuin pelkkää englantia.

        Jahas, taas pakkoruotsittaja tietävinään mitä mieltä muut ovat kieten osaamisesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jahas, taas pakkoruotsittaja tietävinään mitä mieltä muut ovat kieten osaamisesta.

        Oikaise vättämä! Mitä kieltä englannin lisäksi haluaisit osata, ja miksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jahas, taas pakkoruotsittaja tietävinään mitä mieltä muut ovat kieten osaamisesta.

        Miksei nettifennon kanssa koskaan synny dialogia? Suoraan kysymykseen ei vastata, eikä väittämiä perustella / todisteta. Where is the beef?

        Tomma tunnor bullrar mest!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.

        Tupakointi vahingoittaa keuhkojasi. Rökning skadar lungorna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Åtminstone bland ungdomar.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoisin että päinvastoin, englantia on nykyään ängetty joka paikkaan niin paljon että jotain pitää asialle tehdä ja pian. Paras ja nopein tapa on olla osamattominaan ko. kieltä vaikka sen olisi joskus oppinutkin.

        Överallt har vi engelska.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Fiksut opettelevat myös ruotsia, ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja! Me surut osaamme aina molempia ja suomea tietysti myös.

        Tyypillistä fennosurkimusajattelua on mitä ei kannata kannata osata.

        Därför är så många arbetslösa ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.

        Språkrasism är så vanligt här.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jahas, taas pakkoruotsittaja tietävinään mitä mieltä muut ovat kieten osaamisesta.

        Rökning kan döda ditt ofödda barn - Tupakointi voi tappaa syntymättömän lapsesi.
        Fint med varningar på båda språken.


      • Enligt språklagen så bör dylik information ges på finska och svenska. Engelska är inte ett officiellt språk i Finland.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoisin että päinvastoin, englantia on nykyään ängetty joka paikkaan niin paljon että jotain pitää asialle tehdä ja pian. Paras ja nopein tapa on olla osamattominaan ko. kieltä vaikka sen olisi joskus oppinutkin.

        Ingen varning på engelska på tobaksprodukter ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Ofta ännu ett fjärde språk.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Dem språken klarar man sig bra med,gärna ett eller två ännu tiil.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.

        Håller med dig.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.

        Rasistiskt och kränkande.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Dem språken klarar man sig bra med,gärna ett eller två ännu tiil.

        Det heter ”de språken”! Är du rikssvensk eller bor du i Sverige? Vi fs brukar inte ha prblm med de och dem.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Fiksut opettelevat myös ruotsia, ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja! Me surut osaamme aina molempia ja suomea tietysti myös.

        Tyypillistä fennosurkimusajattelua on mitä ei kannata kannata osata.

        " ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja"


        Senkin pakkoenglannittaja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Att kalla oskyldiga människor till pakkoruotsittaja är nog väldigt rasistiskt,det stämmer.

        Rasistiskt så det förslår.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Det är praktiskt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia kannattaa osata ruotsia ei .

        Alla kan engelska,inte så mycket att skryta med.


      • Minst! Tyska skulle också vara bra att kunna, blir allt viktigare.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Ungdomar är nästan alla trespråkiga.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Svenskspråkiga har den fördelen att de kan både finska,svenska och engelska.

        Oftast ännu ett eller två språk till.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Fiksut opettelevat myös ruotsia, ei englanti ja ruotsin ole vaihtoehtoja! Me surut osaamme aina molempia ja suomea tietysti myös.

        Tyypillistä fennosurkimusajattelua on mitä ei kannata kannata osata.

        Oftast ännu något annat språk också.


    • Anonyymi

      På min tobaksask står det ,Sluta röka nu -lev vidare för dina nära och kära.
      Lopeta nyt-pysy elossa läheisiäsi varten.

      • Anonyymi

        Sama asia voidaan ilmaista monella tavalla. Kieli ilmentää aina myös ajattelua ja kulttuuria, joten 'kielenlukutaitoa' on hyvä olla useammassa kielessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama asia voidaan ilmaista monella tavalla. Kieli ilmentää aina myös ajattelua ja kulttuuria, joten 'kielenlukutaitoa' on hyvä olla useammassa kielessä.

        Språkdusch när det finns färdig översättning på det andra språket.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Språkdusch när det finns färdig översättning på det andra språket.

        Ruotsin kielikylpyjä ei Suomessa tarvita, mutta suomen kielikylpyjä kylläkin, kun ruotsinkieliset eivät ole vuosisatojen kuluessa oppineet valtaväestön kieltä. Siitä muka-kaksikielisyydestä tulee veronmaksajille vähintään kahdenmiljardin euron lasku vuosittain ja myös pakkoruotsin opetus menee kankkulan kaivoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylpyjä ei Suomessa tarvita, mutta suomen kielikylpyjä kylläkin, kun ruotsinkieliset eivät ole vuosisatojen kuluessa oppineet valtaväestön kieltä. Siitä muka-kaksikielisyydestä tulee veronmaksajille vähintään kahdenmiljardin euron lasku vuosittain ja myös pakkoruotsin opetus menee kankkulan kaivoon.

        Ruotsin kielikylvyt - kostoa ja sadismia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylpyjä ei Suomessa tarvita, mutta suomen kielikylpyjä kylläkin, kun ruotsinkieliset eivät ole vuosisatojen kuluessa oppineet valtaväestön kieltä. Siitä muka-kaksikielisyydestä tulee veronmaksajille vähintään kahdenmiljardin euron lasku vuosittain ja myös pakkoruotsin opetus menee kankkulan kaivoon.

        Kielikylpy on täysin vapaaehtoinen, ja sen valitsevat aina vanhemmat lapselleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylpyjä ei Suomessa tarvita, mutta suomen kielikylpyjä kylläkin, kun ruotsinkieliset eivät ole vuosisatojen kuluessa oppineet valtaväestön kieltä. Siitä muka-kaksikielisyydestä tulee veronmaksajille vähintään kahdenmiljardin euron lasku vuosittain ja myös pakkoruotsin opetus menee kankkulan kaivoon.

        Hienoa - ymmärsit sanan "språkdusch", joten ruotsin opintosi eivät ole menneet ihan kankkulan kaivoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylvyt - kostoa ja sadismia?

        Ruotsin kielikylpyjä on ollut peruskoulussa ainakin jo 2000-luvun alussa.
        Kokemukset ovat vuoden 2004 kyselyn mukaan arveluttavia:

        20 % oppilaista ei nähnyt niissä mitään hyvää, 23 % näki hyvää. Miltei kaikki valittivat, että asiat oppii vain suomeksi tai ruotsiksi, ei toisin päin. Etenkin matematiikan käsitteet olivat ongelma, samoin kieliopilliset kysymykset.
        Useimmat halusivat jatkossa yksinomaan suomenkieliseen luokkaan, koska uskoivat oppimistulosten parantuvan.

        Kielteisistä puolista ei ole haluttu puhua eikä edes tutkia (tai tutkimusaie ei ole saanut rahoitusta?).
        Kielikylpyjä suunnitellaan kaikesta huolimatta peruskoulun muihinkin aineisiin lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa - ymmärsit sanan "språkdusch", joten ruotsin opintosi eivät ole menneet ihan kankkulan kaivoon.

        Det blir ju språkdusch för svenskspråkiga också.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Det blir ju språkdusch för svenskspråkiga också.

        Tämä koko palsta on hieno osoitus kielikylvyn voimasta. Olen itse oppinut paljon uusia ruotsin sanoja täältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpy on täysin vapaaehtoinen, ja sen valitsevat aina vanhemmat lapselleen.

        Niin kuin uskonnon eikä siinä lapsi voi kuin ihmetellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä koko palsta on hieno osoitus kielikylvyn voimasta. Olen itse oppinut paljon uusia ruotsin sanoja täältä.

        Det stämmer ,nya ord lär man sig.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylpyjä on ollut peruskoulussa ainakin jo 2000-luvun alussa.
        Kokemukset ovat vuoden 2004 kyselyn mukaan arveluttavia:

        20 % oppilaista ei nähnyt niissä mitään hyvää, 23 % näki hyvää. Miltei kaikki valittivat, että asiat oppii vain suomeksi tai ruotsiksi, ei toisin päin. Etenkin matematiikan käsitteet olivat ongelma, samoin kieliopilliset kysymykset.
        Useimmat halusivat jatkossa yksinomaan suomenkieliseen luokkaan, koska uskoivat oppimistulosten parantuvan.

        Kielteisistä puolista ei ole haluttu puhua eikä edes tutkia (tai tutkimusaie ei ole saanut rahoitusta?).
        Kielikylpyjä suunnitellaan kaikesta huolimatta peruskoulun muihinkin aineisiin lisää.

        Kaikissa asioissa on toki puolensa ja puolensa, ja tätäkin asiaa on hyvä kartoittaa mahdollisimman laajasti. Mutta jos lapsi oppii hyvin ruotsin tällä metodilla, niin ei siinä kauheasti tarvitse jälkikäteen miettiä mahdollisia "haittavaikutuksia" - valtaosa oppii kuitenkin tällä menetelmällä hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikissa asioissa on toki puolensa ja puolensa, ja tätäkin asiaa on hyvä kartoittaa mahdollisimman laajasti. Mutta jos lapsi oppii hyvin ruotsin tällä metodilla, niin ei siinä kauheasti tarvitse jälkikäteen miettiä mahdollisia "haittavaikutuksia" - valtaosa oppii kuitenkin tällä menetelmällä hyvin.

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?

        Kielikylpy soveltuu erinomaisesti kaikkiin tilanteisiin. Ei lapsi opi sen huonommin tai paremmin kieltä, vaikka hän kuuluu maan enemmistöön. Kielikylpyä myös tarjotaan Suomessa alueilla, joissa kielen osaamisen tarve on aito. Ei ruotsin kielikylpyä Joensuussa tarjota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?

        Kielikylpy-tutkimuksissa on tullut esiin, että sen käyneillä lapsilla on parempi osaaminen myös muissa vieraissa kielissä, ja jopa oman äidinkielen hallinta on parantunut kielikylvyn myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpy-tutkimuksissa on tullut esiin, että sen käyneillä lapsilla on parempi osaaminen myös muissa vieraissa kielissä, ja jopa oman äidinkielen hallinta on parantunut kielikylvyn myötä.

        Ei mitään todisteita positiivisista vaikutuksista. Laudatureja tulee kielikylvystä huolimatta ja toiset vaan ehtivät ja haluavat panostaa enemmän kieliin.
        Sen sijaan matematiikan tulokset ovat selkeästi suomenkielisiä lukioita heikompia. Matematiikkahan edellyttää abstraktia ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.
        Matematiikka pitäisi sisällyttää ylioppilaskirjoitusten pakolliseksi aineeksi.
        Nyt suositaan "ulkolukuaineita".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä koko palsta on hieno osoitus kielikylvyn voimasta. Olen itse oppinut paljon uusia ruotsin sanoja täältä.

        Den här levande tvåspråkigheten är fin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mitään todisteita positiivisista vaikutuksista. Laudatureja tulee kielikylvystä huolimatta ja toiset vaan ehtivät ja haluavat panostaa enemmän kieliin.
        Sen sijaan matematiikan tulokset ovat selkeästi suomenkielisiä lukioita heikompia. Matematiikkahan edellyttää abstraktia ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.
        Matematiikka pitäisi sisällyttää ylioppilaskirjoitusten pakolliseksi aineeksi.
        Nyt suositaan "ulkolukuaineita".

        On todisteita vaikka millä mitalla. Voisit tutustua ensin kielikylvystä tehtyihin tutkimuksiin ja tulla sitten vasta palstalle. Olisi helpompi keskustella. Aika hiljattain oli Ylessä uutinen, että kielikylvyn käyneet "loistavat yo:ssa" - tästä oli myös tällä palstalla ketju.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On todisteita vaikka millä mitalla. Voisit tutustua ensin kielikylvystä tehtyihin tutkimuksiin ja tulla sitten vasta palstalle. Olisi helpompi keskustella. Aika hiljattain oli Ylessä uutinen, että kielikylvyn käyneet "loistavat yo:ssa" - tästä oli myös tällä palstalla ketju.

        För aktiva duger endast deras egna "bevis ".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpy-tutkimuksissa on tullut esiin, että sen käyneillä lapsilla on parempi osaaminen myös muissa vieraissa kielissä, ja jopa oman äidinkielen hallinta on parantunut kielikylvyn myötä.

        Det borde vara rätt självklart. Desto mera man lär sig, desto lättare är det att lära sig mera liknande saker. Det är genomgående det nya och de första stegen som är de svåraste. Sedan är det bara att bygga på.
        För fenno har det gått fruktansvärt snett. Istället för att ta de första stegen i att lära sig språk, bland andra nyttiga saker, lärde fenno sig att neka. Nu är de rätt fulländade i att neka och hitta undanflykter för sin okunskap.


      • Anonyymi
        Peppu-Reino kirjoitti:

        Det borde vara rätt självklart. Desto mera man lär sig, desto lättare är det att lära sig mera liknande saker. Det är genomgående det nya och de första stegen som är de svåraste. Sedan är det bara att bygga på.
        För fenno har det gått fruktansvärt snett. Istället för att ta de första stegen i att lära sig språk, bland andra nyttiga saker, lärde fenno sig att neka. Nu är de rätt fulländade i att neka och hitta undanflykter för sin okunskap.

        Det borde forskas varför fenno är så negativ.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Det borde forskas varför fenno är så negativ.

        Vaikeinta on ymmärtää sitä, että jos joku oppii kieltä jollakin menetelmällä, ja jopa menestyy sen ansiosta, niin hänen pitäisi suorastaan alkaa epäillä omia kykyjään, koska eihän se voi olla totta, kun kyse on ruotsin kielestä...

        Jos olisi kyse ranskan kielikylvystä, niin mitään kritiikkiä ei edes esitettäsi. Jotenkin huvittaa suorastaan tämä läpinäkyvä propagandan lietsonta palstalla, se ulottuu kaikkialle, jopa tutkittuun tietoon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On todisteita vaikka millä mitalla. Voisit tutustua ensin kielikylvystä tehtyihin tutkimuksiin ja tulla sitten vasta palstalle. Olisi helpompi keskustella. Aika hiljattain oli Ylessä uutinen, että kielikylvyn käyneet "loistavat yo:ssa" - tästä oli myös tällä palstalla ketju.

        Aloitin itse ketjun, jossa toin esille ruotsin kielikylpyyn liittyviä ongelmia ja tutkimustuloksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?

        Täällä pyörii keskusteluketju "Ruotsin kielikylpytutkimuksessa aukkoja - ei varmuutta puolesta eikä vastaan". Siinä viitatan neljään tutkimukseen ja selvitykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä pyörii keskusteluketju "Ruotsin kielikylpytutkimuksessa aukkoja - ei varmuutta puolesta eikä vastaan". Siinä viitatan neljään tutkimukseen ja selvitykseen.

        Kerrot tuolla ylempänä selvin sanoin: "Ei mitään todisteita positiivisista vaikutuksista." - eli väität, että kielikylvystä ei ole saatu positiivisia tuloksia - ??

        Jos kielikylvystä ei olisi saatu mitään positiivisia vaikutuksia, niin miten on mahdollista, että ne kuitenkin ovat niin suosittuja - ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikissa asioissa on toki puolensa ja puolensa, ja tätäkin asiaa on hyvä kartoittaa mahdollisimman laajasti. Mutta jos lapsi oppii hyvin ruotsin tällä metodilla, niin ei siinä kauheasti tarvitse jälkikäteen miettiä mahdollisia "haittavaikutuksia" - valtaosa oppii kuitenkin tällä menetelmällä hyvin.

        Kaksikieliset puolikieliset ja kielikylpyoppilaat pärjäsivät aikuisuudessa äidinkielessä ja vieraassa kielessä heikommin kuin yksikielisen koulun käyneet ja siellä vierasta kieltä opiskelleet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On todisteita vaikka millä mitalla. Voisit tutustua ensin kielikylvystä tehtyihin tutkimuksiin ja tulla sitten vasta palstalle. Olisi helpompi keskustella. Aika hiljattain oli Ylessä uutinen, että kielikylvyn käyneet "loistavat yo:ssa" - tästä oli myös tällä palstalla ketju.

        Pohjanmaan yksittäisen koulun yhden vuosiluokan tuloksista ei voi päätellä mitään, kun kokonaisuus ei ole tiedossa, esim. oliko joukossa ulkomailla asuneita tai ulkomailla vaihto-oppilasvuoden viettäneitä. Kielten laudatureita kirjoitetaan useimmissa lukioissa. Tuossakin yksittäistapauksessa matematiikan kahta heikointa arvosanaa oli enemmän kuin suomenkielisen lukion käyneillä.

        Yo-kokeet 2019, neljä pakollista ainetta:
        1. Etelä-Tapiolan lukio
        Paras Pohjanmaan lukio (Vasa Övningsskola) oli sijalla 32. ja kaikki muut sen alle.
        Paras ruotsinkielinen oli sijalla 9. (Grankulla).

        Taas näkee, että pakkoruotsittajat kirjoittavat yksisilmäisesti, puolitotuuksia ja vääristelevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjanmaan yksittäisen koulun yhden vuosiluokan tuloksista ei voi päätellä mitään, kun kokonaisuus ei ole tiedossa, esim. oliko joukossa ulkomailla asuneita tai ulkomailla vaihto-oppilasvuoden viettäneitä. Kielten laudatureita kirjoitetaan useimmissa lukioissa. Tuossakin yksittäistapauksessa matematiikan kahta heikointa arvosanaa oli enemmän kuin suomenkielisen lukion käyneillä.

        Yo-kokeet 2019, neljä pakollista ainetta:
        1. Etelä-Tapiolan lukio
        Paras Pohjanmaan lukio (Vasa Övningsskola) oli sijalla 32. ja kaikki muut sen alle.
        Paras ruotsinkielinen oli sijalla 9. (Grankulla).

        Taas näkee, että pakkoruotsittajat kirjoittavat yksisilmäisesti, puolitotuuksia ja vääristelevät.

        Miksi alat yhtäkkiä verrata kouluja keskenään, kun keskustelun aiheena oli KIELIKYLVYN käyneet ylioppilaat ja heidän menestymisensä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi alat yhtäkkiä verrata kouluja keskenään, kun keskustelun aiheena oli KIELIKYLVYN käyneet ylioppilaat ja heidän menestymisensä?

        Eivätkö ne "erinomaiset" kielikylvetetyt olleetkaan mistään lukiosta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?

        ” Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.”

        Ja kuitenkin kielikylpyihin pyrkii paljon enemmän lapsia kuin on paikkoja! Kysyntä ylittää tarjonnan merkittävästi! Kielikylpyopetukseen on tunkua! Ovatko lasten vanhemmat mielestäsi tyhmiä ja tietämättömiä?

        Harvaa opetusmenetelmää on tutkittu yhtä paljon ja laajasti kuin kielikylpymetodia

        ” KIELIKYLVYN EDUT
        - Kielikylpylasten valmiudet kielikylpykielessä ovat huomattavasti paremmat kuin lapsilla, jotka ovat saaneet tavallista kielenopetusta. - Kielikylpylapset ovat kielitietoisempia kuin yksikieliset lapset. - Lasten asenteet muihin kulttuureihin ja kieliin ovat myönteisemmät.”

        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/05/kielikylpy-kasvattaa-lapsista-monikielisia-pikkulapsille-ruotsin-kielisuihkuja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpy on täysin vapaaehtoinen, ja sen valitsevat aina vanhemmat lapselleen.

        Jos kielikylpymainoksissa jätetään kertomatta mahdollisista kielteisistä vaikutuksista ja tutkimustiedon puutteista, eikö se ole harhaanjohtavaa markkinointia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Det borde forskas varför fenno är så negativ.

        Bra förslag.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Språkdusch när det finns färdig översättning på det andra språket.

        Det är praktiskt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanadan ranskaenemmistöisessä Quebecissä englanninkielinen vähemmistö kehitti ranskan kielikylvyn, että englanninkielinen vähemmistö oppisi ranskan helpommin.

        Suomenruotsalaiset toivat idean Suomeen ja alkoivat soveltaa mallia ylösalaisin - enemmistökielisiä kielikylvetetään pieneen vähemmistökieleen enemmistökielisessä ympäristössä.

        Sitten vielä kehtaavat viitata "Kanadan hyviin tuloksiin".
        Suomessa ei ole voitu luotettavasti todeta hyötyjä.

        Ruotsinkielisillä lapsilla esiintyy puolikielisyyttä, joka voi johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin. Samaa halutaan suomenkielisille?

        "Kaksikielisen" todellisuus.


        ”Mulla kumpikaan kieli ei ole täydellistä, mutta sanoisin suomeni olevan piirun verran vahvempi kuin ruotsini.

        https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008027611.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Det borde forskas varför fenno är så negativ.

        Helt OK om det görs med egna medel.


    • Anonyymi

      Verkar som att det blir en kalldusch :(

      • Anonyymi

        Joillekin näköjään käy näin...


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      54
      5309
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3437
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1572
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      192
      1463
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      76
      1066
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      24
      988
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      897
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      826
    9. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      788
    10. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      779
    Aihe